Yrittäjyyden voimistamisen portaat ja mentorointi

Yksi tapa tarkastella yrittäjyyden edistämistä on nähdä se kokemuksellisena prosessina, jossa on aloitettava alimmalta portaalta vastuunottamista harjoittelemalla ja ylimpänä on elämänkokemuksen välittäminen mentoroinnin kautta yritysten hallituksissa, osakkaina, konsulttina tms. tavoin. Mentorointia voidaan pitää yrittämisen korkeimpana muotona silloin kuin yrittäjä on itse käynyt yrittäjyyden muut portaat lävitse mm. sen edeltävän sarjayrittäjyyden.

Mentorointia voidaan yhteiskunnassa soveltaa myös muuten kuin suoraan yritysten johtamiseen ja kehittämiseen liittyen. Yrittäjyyshän voidaan tulkita myös laajasti niin, että aina ei tarvitse olla juridisesti yrittäjä, toimiakseen yrittäjän tavoin yhteiskuntaa ja taloutta uudistaen – yrittämisen perimmäisenä olemuksena voidaan mielestäni pitää kykyä henkisiin, sosiaalisiin ja taloudelliseen riskinottoon ja tätä kautta yhteiskunnan uudistaminen. Seuraavassa on lainattu kohta, jossa  käsitellään mentorointia  kirjasta ”Vaurastuminen kansallisena velvollisuuteena – Alueellisen yritys- ja innovaatioympäristön selvitysraportti. (Katso lähdetiedot artikkelin lopusta.) Mentorointia tarvitaan monella liiketoiminnan osa-alueella, yhtenä esimerkkinä erilaiset luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät toiminnot, kuten kaivostoiminta ja arktisen meriteknologian kysymykset.

Ks. blogiartikkeli ”Yrittäjyyden voimistamisen portaan ja mentorointi” RD Aluekehitys Oy:n sivuilla aiheesta. Blogissa on myös lueteltu yrittäjyyden kahdeksan porrasta ja selvitykseen osallistuneen työryhmän henkilöiden nimet.

Julkaisun lähdetiedot

Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905> <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/>