Barents Logistics -hanke: Barentsin alueen mahdollisuudet teemaseminaari Kalajoella maanantaina 5.11.2012

1. ALUEKEHITYS, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu

Barents Logistics 2 hanke / Oulun yliopisto ja Oulun Eteläinen instituutti järjestävät Barents -seminaarin 5.11. klo 13 alkaen Kalajoella -paikkana Kylpylähotelli Sani. Yritysesimerkkeinä ovat Inrox Oy sekä SteelDone Group. Olette tervetulleita seminaariin! Ilmoittautuminen 29.10.2012 mennessä. Alla ote ohjelmasta (ks. tarkemmin http://www.barents-transport.fi/br2_index.html):

Järjestämme tarvitseville kyydin Oulusta Kalajoelle ja takaisin.

Barentsin alueen mahdollisuudet
teemaseminaari Kalajoella maanantaina 5.11.2012

Ohjelma

13.00 – 13.15 Kahvi ja tilaisuuden avaus
kehityspäällikkö Eija-Riitta Niinikoski, Oulun Eteläinen instituutti

13.15 – 13.50 Miksi Barentsin alue kiinnostaa?
toimitusjohtaja Timo Rautajoki, Lapin kauppakamari

13.50- 14.20 Barents–hankkeet liiketoiminnan tukena
Barents Logistics 2 –hanke: tavoitteet, toiminta, osallistuminen
yliopistotutkija Ulla Lehtinen, Oulun yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta
Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille
projektipäällikkö Mikko Viitanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Bothnian Arc Steel and Metal Industry
projektipäällikkö Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy

14.20 – 14.50 The development of Murmansk region
johtaja Olga Buch, Arctic Centre for Training of Oil and Gas Specialists
Jaloittelutauko

15.00 – 15.30 Yrittäjän kokemuksia toimimisesta Barentsin alueella ja Pohjois-Venäjällä
toimitusjohtaja Keijo Kemppinen, Inrox Oy ja Lappi Service Oy

15.30 – 16.00 Kokemuksia projektitoimituksista Barentsin alueelle
toimitusjohtaja Martti Saarela, Oy SteelDone Group Ltd

16.00 – 16.15 Keskustelua: mitä jatkossa

Tilaisuus on avoin kaikille ja maksuton.

Tilaisuuden järjestäjinä ovat Barents Logistics 2 –hanke sekä Oulun Eteläinen instituutti, MikroY-hanke

Paikka: Kylpylähotelli Sani, Aalto-sali, Jukupolku 3-5, 85100 Kalajoki

Ilmoittautumiset 29.10. mennessä

marika.tuomela-pyykkonen@oulu.fi, p. 040-673 6877

Tarvittaessa järjestämme kuljetuksen välillä Oulu-Kalajoki-Oulu.

___

Ks. myös:

Arctic Logistics -konferenssi Murmanskissa, kaivosvierailu Kirovskissa ja muita huippuhetkiä 7.-11.4.2013 Murmanskin alueella

Liikennementori: ”Kansainvälinen talvipyöräilykongressi Oulussa 13.-14.2.2013”

1. ALUEKEHITYS, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Mitä on arktinen teknologiaosaaminen? Se on mm. perusvälttämättömän liikkumisen ja logistiikan hallintaa edullisesti, järkevästi, kustannuksia säästävästi ja hyvinvointia moniulotteisesti maksimoiden pohjoisissa olosuhteissa. Suksien, lumilaudan, jäänmurtajien, ruotsinlaivojen ja matkapuhelimen keksimisen ja kehittämisen lisäksi esille voisi nostaa yhden ”uuden ihmeen” – Oulun kaupungin talvipyöräilyn – Tule ja tutustu aiheeseen tarkemmin Kansainvälisessä talvipyöräilykonferenssissa Oulussa 13.-14.2.2013!:

”Oulun kaupunki on Suomen rajojen sisäpuolella tunnettu pyöräilykaupunki. Nyt se haluaa olla sitä entistä enemmän myös maailmanlaajuisesti, erityisesti talvipyöräilyn osalta. Pohjoisessa pyörät eivät nimittäin jämähdä paikoilleen talvella. Oulussa talvipyöräilyn määrä matkasuoritteesta huitelee talven kylmimpinä kuukausinakin noin 10 – 12 % tienolla. Se on lukema, johon monet kaupungit eivät pääse edes kesähelteillä. Oulussa talvipyöräily on normaali juttu. Kyse on ennen kaikkea kulttuurista, jonka muodostumiselle erinomainen kevyen liikenteen verkosto, hyvä talvikunnossapidon taso sekä pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittämistyö on antanut loistavat mahdollisuudet. Oulussa talvella pyöräilevät mummotkin.”

Lue koko Timo Perälän tekstin lainaus Liikennementorin blogista.

Ks. Ennakkoinfo Kongressista Navico Oy:n sivuilta. Sivuilla myös talvipyöräilyvideoita Oulusta. Konferenssi-info suoraan www.ibikeoulu.com.

JK. Esimerkiksi Laurence C. Smith (2011) ennustaa kirjassaan ”Uusi pohjoinen – maailma vuonna 2050” monien uusien yhdyskuntien syntyvän pohjoisille alueille vuoteen 2050 mennessä sekä monien yhdyskuntien vahvistuvan niin, että pohjoisten NORC-maiden väkiluku kokonaisuudessaan kasvaa mm. luonnonvarojen hyödyntämisen vuoksi. Venäjällä väkiluku vähenee (-17 %), mutta sielläkin on kasvavia yhdyskuntia. Erityisen voimakasta kasvu on Norjassa (22 %), Kanadassa (31 %), USA:ssa (27 %) ja Ruotsissa (14 %) kirjan mukaan (sivu 215). Suomen maltillista 2 % väestönkasvua selittää nihkeä maahanmuuttopolitiikka. Eniten väestöä kasvattavien maiden maahanmuuttopolitiikka poikkeaa Suomen mallista (- ennakoisin Suomen mallin joutuvan uudelleen arvioitavaksi esimerkiksi jo nyt nähtävissä olevien kasvavien työvoimatarpeiden vuoksi esim. kaivosteollisuudessa). Tälläkin perusteella Oulun talvipyöräilymallin, kokonaistaloudellisesti ja hyvinvoinnin kannalta perustellun liikennejärjestelmämallin esillä pitäminen on ajankohtaista ja vietävissä arktisten alueiden lisäksi yhtä hyvin vaikkapa väestöä absoluuttisesti merkittävästi kasvattaviin ja kaupungistuviin BRIC-maihin. Lisätietoja Smithin kirjasta.

***

Ks. myös:

Oulun talvipyöräilykongressi 13.-14.2. 2013 kansainvälisissä ja kansallisissa medioissa

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit.

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklustereita arvioitiin RD Aluekehitys Oy:n Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR:n hankkeessa vuosina 2003-2004. Tulevaisuutta katsottiin vuoteen 2015. Tarkoitus oli mm. vaikuttaa EU:n rakennerahastokauden 2007-2013 toimintaan. Tulokset ja tutkimuksen toteutusmalli ovat pitkälti edelleen relevantteja ja käyttökelpoisia.

Delfoi ja maaseudun tulevaisuus

Erityisesti on todettava, että kasvuklustereita ja niiden kehittymistä tukevia teemoja on tarkasteltu ja eritelty neljän eri kuntatyypin näkökulmasta: keskukset ja niiden vuorovaikutusalueet, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Raportti olisi itse asiassa hyvää luettavaa kaikille kunnallisvaaliehdokkaille ja valituille. Sillä pääsisi hyvin alkuun, jopa ”kasvukeskuksissa” ja muissa kaupungeissa, koska raportin nimestä huolimatta kaikki kuntatyypit ovat tasapuolisesti tarkastelun kohteena.

Yhtenä läpileikkaavana näkökulmana on keskusten ja maaseutualueiden yhteistyömahdollisuudet. Olisi perusteltua käynnistää seuraavaa EU:n ohjelmakautta ja valittavia kunnanvaltuustoja ajatellen, käytännön toteuttajia palveleva taustaselvitys tämän käytännön mukaisesti toteutettuna valtakunnan tasolla ja alueiden (maakunnat ja suuralueet), kuntien ja seutukuntien tasolla. Viime kädessä vaikuttavuus edellyttää seudullista tarkastelua.