Liikennementori: ”Kansainvälinen talvipyöräilykongressi Oulussa 13.-14.2.2013”

1. ALUEKEHITYS, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Mitä on arktinen teknologiaosaaminen? Se on mm. perusvälttämättömän liikkumisen ja logistiikan hallintaa edullisesti, järkevästi, kustannuksia säästävästi ja hyvinvointia moniulotteisesti maksimoiden pohjoisissa olosuhteissa. Suksien, lumilaudan, jäänmurtajien, ruotsinlaivojen ja matkapuhelimen keksimisen ja kehittämisen lisäksi esille voisi nostaa yhden ”uuden ihmeen” – Oulun kaupungin talvipyöräilyn – Tule ja tutustu aiheeseen tarkemmin Kansainvälisessä talvipyöräilykonferenssissa Oulussa 13.-14.2.2013!:

”Oulun kaupunki on Suomen rajojen sisäpuolella tunnettu pyöräilykaupunki. Nyt se haluaa olla sitä entistä enemmän myös maailmanlaajuisesti, erityisesti talvipyöräilyn osalta. Pohjoisessa pyörät eivät nimittäin jämähdä paikoilleen talvella. Oulussa talvipyöräilyn määrä matkasuoritteesta huitelee talven kylmimpinä kuukausinakin noin 10 – 12 % tienolla. Se on lukema, johon monet kaupungit eivät pääse edes kesähelteillä. Oulussa talvipyöräily on normaali juttu. Kyse on ennen kaikkea kulttuurista, jonka muodostumiselle erinomainen kevyen liikenteen verkosto, hyvä talvikunnossapidon taso sekä pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittämistyö on antanut loistavat mahdollisuudet. Oulussa talvella pyöräilevät mummotkin.”

Lue koko Timo Perälän tekstin lainaus Liikennementorin blogista.

Ks. Ennakkoinfo Kongressista Navico Oy:n sivuilta. Sivuilla myös talvipyöräilyvideoita Oulusta. Konferenssi-info suoraan www.ibikeoulu.com.

JK. Esimerkiksi Laurence C. Smith (2011) ennustaa kirjassaan ”Uusi pohjoinen – maailma vuonna 2050” monien uusien yhdyskuntien syntyvän pohjoisille alueille vuoteen 2050 mennessä sekä monien yhdyskuntien vahvistuvan niin, että pohjoisten NORC-maiden väkiluku kokonaisuudessaan kasvaa mm. luonnonvarojen hyödyntämisen vuoksi. Venäjällä väkiluku vähenee (-17 %), mutta sielläkin on kasvavia yhdyskuntia. Erityisen voimakasta kasvu on Norjassa (22 %), Kanadassa (31 %), USA:ssa (27 %) ja Ruotsissa (14 %) kirjan mukaan (sivu 215). Suomen maltillista 2 % väestönkasvua selittää nihkeä maahanmuuttopolitiikka. Eniten väestöä kasvattavien maiden maahanmuuttopolitiikka poikkeaa Suomen mallista (- ennakoisin Suomen mallin joutuvan uudelleen arvioitavaksi esimerkiksi jo nyt nähtävissä olevien kasvavien työvoimatarpeiden vuoksi esim. kaivosteollisuudessa). Tälläkin perusteella Oulun talvipyöräilymallin, kokonaistaloudellisesti ja hyvinvoinnin kannalta perustellun liikennejärjestelmämallin esillä pitäminen on ajankohtaista ja vietävissä arktisten alueiden lisäksi yhtä hyvin vaikkapa väestöä absoluuttisesti merkittävästi kasvattaviin ja kaupungistuviin BRIC-maihin. Lisätietoja Smithin kirjasta.

***

Ks. myös:

Oulun talvipyöräilykongressi 13.-14.2. 2013 kansainvälisissä ja kansallisissa medioissa

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit.

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklustereita arvioitiin RD Aluekehitys Oy:n Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR:n hankkeessa vuosina 2003-2004. Tulevaisuutta katsottiin vuoteen 2015. Tarkoitus oli mm. vaikuttaa EU:n rakennerahastokauden 2007-2013 toimintaan. Tulokset ja tutkimuksen toteutusmalli ovat pitkälti edelleen relevantteja ja käyttökelpoisia.

Delfoi ja maaseudun tulevaisuus

Erityisesti on todettava, että kasvuklustereita ja niiden kehittymistä tukevia teemoja on tarkasteltu ja eritelty neljän eri kuntatyypin näkökulmasta: keskukset ja niiden vuorovaikutusalueet, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Raportti olisi itse asiassa hyvää luettavaa kaikille kunnallisvaaliehdokkaille ja valituille. Sillä pääsisi hyvin alkuun, jopa ”kasvukeskuksissa” ja muissa kaupungeissa, koska raportin nimestä huolimatta kaikki kuntatyypit ovat tasapuolisesti tarkastelun kohteena.

Yhtenä läpileikkaavana näkökulmana on keskusten ja maaseutualueiden yhteistyömahdollisuudet. Olisi perusteltua käynnistää seuraavaa EU:n ohjelmakautta ja valittavia kunnanvaltuustoja ajatellen, käytännön toteuttajia palveleva taustaselvitys tämän käytännön mukaisesti toteutettuna valtakunnan tasolla ja alueiden (maakunnat ja suuralueet), kuntien ja seutukuntien tasolla. Viime kädessä vaikuttavuus edellyttää seudullista tarkastelua.

”Ennakointi-esimerkki: Vähittäiskauppa, Varsinais-Suomi”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ennakointi-esimerkki: Vähittäiskauppa, Varsinais-Suomi.

Milloin TKTT:tä käytetään ja miten?

TKTT eli Työvoima- ja koulutustarvetutkimuskonseptia käytetään, kun halutaan saada tietoa jonkin alan tilanteesta. Syitä käynnistää TKTT-tutkimus ovat mm. seuraavat:

Ala voi olla uusi,
ala voi olla nopeasti kasvava,
ala voi olla rakennemuutoksen alainen, esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönoton vuoksi,
ala voi olla päättäjille kokonaan jäsentymätön,
ala näyttäisi ajautuvan matalasuhdanteeseen ja on volyymiltaan merkittävä työllistäjä, tarvitsee varautua muutokseen koulutuksen kautta
yms.

Tällä esimerkkityöllä RD Aluekehitys on osallistunut konseptin kehittämiseen sekä muiden vuosien 2006-2010 aikan toteutettujen tilaustöiden yhteydessä. TKTT-konsepti on arvioitu Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi.

Parhaiten TKTT tuottaa hyötyä mm. työvoimakoulutuksen tehostumisen kautta, kun se kytketään esim. ELY-keskuksen tulosohjaukseen siten, että vuosittain valitaan tietty määrä aloja, joihin konseptia sovelletaan. Aloja ei pidä valita kovin paljon etukäteen, koska konsepti on 1-5 vuoden ennakointiin tarkoitettu ja on syytä ottaa tarkasteluun sillä hetkellä tärkeät alat, kuten vaikkapa kaivosala Pohjois-Suomessa tällä hetkellä. Tärkeintä on päättää, että TKTT:tä käytetään esimerkiksi 4-6:een toimialaan / vuosi alueella.

Konseptin lähtökohdista voidaan suorittaa myös pitkän tähtäimen ennakointia, seudullista ennakointia ja maakuntatason ennakointia sekä valtakunnan tason ennakointia. Kysy lisätietoja sovelluksista RD Aluekehitys Oy:stä.