Pitkän matkan pendelöinnin (long-distance commuting – LDC) vaikutus Pohjois-Suomen aluerakenteeseen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
TEM 43,2010

TEM 43,2010

Hankealoite on esitetty alla olevassa julkaisussa mm. sivulla 45-46.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Pitkän matkan pendelöinnin (long-distance commuting – LDC) vaikutus Pohjois-Suomen aluerakenteeseen (mm. Pohjois-Suomen kaivos- ja Luoteis-Venäjän energiatuotantoon liittyen) (32). Pohjoisen äärialueiden luonnonvarojen hyödyntämisessä on mm. Venäjällä käytössä uudentyyppiset ratkaisut, jossa työntekijät tulevat jopa tuhansien kilometrien päästä työskennelläkseen 12 tunnin työpäiviä kahden viikon ajan, jonka jälkeen heillä on puolestaan kahden viikon vapaa kotona. Tällainen esimerkki löytyy esimerkiksi Nesteen aiemmin osittain omistamalta ja hallinnoimalta öljykentältä Timan Petšoran alueelta SeverTEKin kentältä (Spies 2009). Olisikin perusteltua käynnistää esimerkiksi skenaariotutkimus, jossa arvioidaan millaiset ovat tulevaisuuden tavat turvata kaivosten, öljy- ja kaasukenttien, miksei myös matkailukeskusten työvoimatarpeet ja mitkä ovat näiden vaikutukset aluerakenteeseen. Miten esimerkiksi energian / liikkumisen kallistuminen vaikuttaa näihin ratkaisuihin. Tutkimus sopisi yhteistyössä esimerkiksi aluetieteilijöiden ja tulevaisuudentutkijoiden toteuttavaksi (Itä-Suomen yliopistossa vahvaa perehtyneisyyttä tematiikkaan, ks. mm. Rautio & Tykkyläinen 2008, huomioi myös Törmä & Reini 2009).
***
Saamieni tuoreiden tietojen mukaan kaivosyhtiöt ovat jo hyvin kiinnostuneita myös ulkomaisesta alan vuokrattyövoimasta, koska kotimaasta ei ole riittävästi tarjolla työvoimaa. (Koulutusjärjestelmän kannattaisi ottaa nyt vahva etunoja kaivosalan ammattilaisten kouluttamiseksi, ja käynnistää tarvittaessa vaikka ns. TKTT-konseptin mukaisia työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimusennakointisovelluksia aiheesta, ks. lisää mallista artikkelista ”EU:n parhaat ennakointikäytännöt valittu”.)

Viittaukset

Rautio, Vesa & Markku Tykkyläinen (toim.) (2008). Russia’s Northern Regions on the Edge. 91-111. Kikimora Publications. University of Helsinki.

Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.

Spies, Mattias (2008). Shift-work Employment and Labour Relations on a Remote Oil Field in the Russian North. Teoksessa Rautio, Vesa & Markku Tykkyläinen (2008). Russia’s Northern Regions on the Edge. 73-90. Kikimora Publications. University of Helsinki.

Törmä, Hannu & Kaarina Reini (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. 57 s. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 37.

Aihepiiriin liittyviä muita julkaisuja

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Tohtori Jeffery Robertsin muistolle. Lapin Kansa 6.1.2010.

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010.

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma.

Ks. myös blogiartikkeli https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/05/13/pohjoiskalotin-uusien-yhteystarpeiden-ennakointi/

Ottakaa kantaa kyselyyn

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos ja sen perusteluosa löytyvät Naturpolis Oy:n sivuilta tästä linkistä. Tiedote hankkeen käynnistymisestä löytyy Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sivuilta klikkaamalla tästä. Delfoi-menetelmään perustuneen elinkeinostrategian kaikki materiaalit löytyvät sosiaalisen median ympäristöstä osoitteesta http://delfoi.ning.com

Seuraavassa on on esitelty Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnoksen tiivistelmä:

Tiivistelmä

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 on ensimmäinen yhteinen elinkeinostrategia Koillismaan ja Itä-Lapin alueelle. Tiettävästi tämä on myös ensimmäinen maakuntien rajat ylittävä yhteinen elinkeinostrategia Suomessa. Elinkeinostrategian kohdealueeseen kuuluvat Kemijärvi, Kuusamo, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Taivalkoski. Elinkeinostrategia on toteutettu osana Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO), jota ovat rahoittaneet kunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto- ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Läpileikkaaviksi teemoiksi, elinkeinostrategian tavoitteiksi, on valittu
1) Perheyrittäjyys,
2) Ekologia ja kestävä kehitys / Ympäristö- ja energia,
3) Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut
4) Saavutettavuus ja logistiikka,
5) Lähialueyhteistyö ja Venäjä.
Läpileikkaavia teemoja sovelletaan erikoistumisvalintoihin, jotka ovat
1) Matkailu,
2) Hyvinvointi,
3) Metsäklusteri,
4) Kaivostoiminta,
5) Luonnontuoteala ja elintarviketalous,
6) Sijoittumispalvelut ja alueellistaminen.

Visio määrittelee Koillis-Suomen oman tavoitetilan. Koillis-Suomen Visio vuodelle 2025 on: ”Koillis-Suomi – Pohjoisen luottamuksen ja perheyrittäjyyden menestystarina.” Visio jakaantuu läpileikkaavien teemojen (päämäärien) ja niitä tukevien erikoistumisvalintojen (linjaukset) omiin ydinvisioihin. Tärkeimmät kolme arvoa Koillis-Suomen elinkeinostrategian toteuttamiseksi ovat 1) Kannustaminen ja luottamus, 2) Avoimuus ja verkottuminen, 3) Innostus ja rohkeus.

Keskeisimmät toimenpide-ehdotukset, strategiset hankkeet ovat seuraavat.
Hard – kovat kärjet – korostavat kuntien roolia:
1) Laajakaistayhteyksien varmistaminen ja valokuituverkko – laajakaistastrategia,
2) Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen (sis. mm. palvelutason määrittely,
liityntäyhteydet lentokentille ja rautatieasemille – sisäisen logistiikan kehittäminen),
3) Uusiutuvan energian, energian säästön ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia,
uusiutuvaa energiaa hyödyntävät alueelliset uudet yhtiöt.
Medium – korostavat oppilaitosten/kuntien ja yliopiston roolia:
4) Korkeakoulusektorin ja Teknologian- ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (TEKES)
roolin vahvistaminen alueella,
5) Koillis-Suomen mineraalialan kehittämisohjelma vuoteen 2025,
6) Lähiruoka-konseptien kehittäminen.
Soft – korostavat Naturpoliksen/kehittämisorganisaation, yritysten ja yhdistysten roolia
7) Invest in Northeast Finland – Barentsin portti idän ja lännen välittäjäalue
investointikohteena,
8 ) Matkailun myynnin organisointi,
9) Yrittäjien vertaistuen kehittäminen, etenkin maatalousyrittäjät ajankohtainen;
Markkinaveturien valjastaminen.
10) Koillismaan ja Itä-Lapin yhteistyön organisointi (Uusi yhteinen elinkeinoyhtiö /
organisaatio).

Lähde

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma. http://www.naturpolis.fi/dynamic/KOILLIS-SUOMEN-ELINKEINOSTRATEGIA-2011-2015-perusteluineen-12052011.pdf”&gt

KOILLIS-SUOMEN ELINKEINOSTRATEGIA 2011-2015 (valmis).

Ks. Koillis-Suomen tulevaisuusverstaan 4.3.2011 esitelmät videona YouTubesta tästä.