HS artikkelissa 5.7.2014: ”Heinäkuussa perustetaan uusi malminetsintäyhtiö Sakumpu Exploration Oy

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Helsingin Sanomat kirjoittaa 5.7.2014 kuukausiliitteessään, että ”Sakatti on Euroopan merkittävin kaivoslöytö tällä vuosituhannella” – ”Englantilainen geologi Jim Coppard löysi hyvin lupaavan malmiesiintymän Sodankylän läheltä.”

Sokli-meseo, Savukoski, syyskuu 2010. Kuva Yrjö Myllylä.

Sokli-meseo, Savukoski, syyskuu 2010. Kuva Yrjö Myllylä.

Internet-artikkelin sivuilla 5 ja 6 todetaan:

Sakatin löytäjä Jim Coppard on jälleen Suomessa, mutta hänellä on jo aivan muut asiat mielessä. Coppard suhaa Lapin ja Lontoon väliä kerran tai kaksi kuukaudessa. Hänellä on ”muutama erittäin hyvä idea”. Enimmäkseen kultaa, mutta myös Sakatin-tyyppisiä kuparinikkeliesiintymiä. Ei kuitenkaan Sodankylässä.

Heinäkuussa perustetaan uusi malminetsintäyhtiö Sakumpu Exploration Oy. Nimessä yhdistyvät nykypäivä ja historia: Sakatti ja Outokumpu.

”Vaimoni ja Alainin vaimo pitivät nimeä hyvänä”, Coppard perustelee. Hänen yhtiökumppaninsa Alain Chevalier on Ruotsissa asuva sveitsiläissyntyinen malminetsijä. Hän on löytänyt sinkki-kupariesiintymän, jonka varaan perustettiin Storlidenin kaivos.

Yhtiö rekisteröidään Suomeen, koska tarkoitus on etsiä malmia nimenomaan Suomessa. Toiveena oli löytää Suomesta myös rahoitus, mutta se ei ole onnistunut. Coppard uskoo kuitenkin saavansa rahoituksen kaivosalaa tuntevilta ulkomaisilta sijoittajilta, jotka ymmärtävät hänen ideoidensa arvon.

”Mutta onhan se surullista, että suomalaiset eivät vieläkään halua sijoittaa rahaa malminetsintään Suomessa.”

Idena pitäisi olla, että maa ja sen rikkaudet on arvokasta. Suomi eli me, jotka korostamme, että tärkeintä on siirtyä arvoketjussa ylöspäin, keskittyä osaamiseen ja brändinhallintaan, olimme käytännössä tyhmiä, kun luovuimme  alati arvoaan kasvattavien malmioiden oikeuksistamme mitkä houkuttelivat aiemmin ulkomaisia eläkerahastoja yms. pitkän aikavälin tuottoa hakevia rahastoja sijoittamaan tällaisiin oikeuksia lupaaviin malmioihin omaaviin yhtiöihin (tosin markkinointityötä siinäkin tarvittiin, Suomi on pieni- ja reuna-alueella, mutta suuren Venäjän ja Barentsin osa). Mennyttä on näin esim. Nesteen, Rautaruukin, Kemiran, Outokummun jne. arvo. Mutta em. idea on se, joka voisi tämän hyödyn palauttaa Suomeen!

 

Lue koko artikkeli tästä.

Keskustelua oli Facebookissa artikkelista. Tähän liittyy nyt aivan olennainen Suomen tulevaisuuden mahdollisuus, joten päätin laittaa kommenttini tähän:

FB-kommenttini 9.7.2014:

Tässä oli lontoolaisella kaverilla nyt oikea ote. Nyt ei Suomen valtion pidä missata. Jos tarjotaan osakkuutta malminetsintäyhtiössä, joka etsii malmia Suomesta, 100 lasissa mukaan tai vielä parempi, jos koko business olisi omissa hyppysissä. Helsingin ja Lontoon pörssit ovat oikea osoite. Tässä on kyse todella suuresta asiasta. Googlaa lisätietoja esim ”Jeffery Roberts Yrjö Myllylä”. Roberts oli geologian tohtori ja pääomapiirien edustaja, yrityksensä oli Impivaara Securities. Pitäisi järjestää semma hänen ajatustensa ympärille. Mm. Savukosken ja Sallan kunnanjohtajien  mukaan Jeffery vaikutti pitkälti Soklin edistymiseen. Kirjoitin osaltani hänen muistokirjoituksensa 2010 Lapin Kansaan ja Hesariin. Hän hyväksyi kirjoituksen ennen kuolemaansa. Sokli ja Sallan rata mm. piti hänenkin toivomuksestaan mainita.

Ihmiset tekevät tulevaisuuden, myös Euroopan merkittävimmän kaivoksen löydön yms. suhteen. Olen valmis edistämään kaivosalan asiaa Suomessa. Kun organisaatiot itseisarvona unohdetaan ja annetaan yksilöille mahdollisuus, Suomi nousee. Siellä missä vastuuta pitäisi viran puolesta kantaa, sitä harvoin kannetaan. Alla muutama kirjoitus, joista voi lähteä liikkeelle:

TEM 43,2010

Oleno Ruchein uusi kaivos Etelä-Kuolassa Apatiiitti-Kirovsk -alueella. Kaivokseen on investoitu noi 700 milj. euroa viime vuosina ja investointiohjelma jatkuu. Kuvassa Normetin ajoneuvo menossa kaivoksella tunturin sisään. Myös Outotech ja Metso ovat toimittaneet alueelle kalustoaan. Kemin sataman ja Sallan rajankin kautta kuljetetaan koneita ja laitteita projektikuljetuksina kaivosten tarpeisiin.

Kuvassa Normetin ajoneuvo menossa kaivoksella tunturin sisään. Myös Outotech ja Metso ovat toimittaneet kyseiseen Kuolan niemimaan naaupurimaan kaivoksen alueelle kalustoaan. Kemin sataman ja Sallan rajankin kautta kuljetetaan koneita ja laitteita projektikuljetuksina kaivosten tarpeisiin. Kuva Yrjö Myllylä 2013.

Yliövieras, Suomenmaa 13.12.13: Intressien siirtyminen pohjoiseen tarjoaa mahdollisuuksia Suomelle

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

.

Yliövieras Suomenmaa 13.12.2013

Yliövieras Suomenmaa 13.12.2013

.

Myllylä, Yrjö (2013). Intressien siirtyminen pohjoiseen tarjoaa mahdollisuuksia Suomelle. Suomenmaa, Vierasyliö 13.12.2013. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/01/02/yliovieras-suomenmaa-13-12-13-intressien-siirtyminen-pohjoiseen-tarjoaa-mahdollisuuksia-suomelle/> 

Arktista meriteknologiaosaamista, kaivostoimintaa merenpohjissa ja maissa – kommentteja FB:ssa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
  1.  Yrjö Myllylä jakoi linkin.
    2010 juttuja: ”Se arktinen teknologiaosaaminen, mitä Suomessa vielä on jäljellä esimerkiksi arktiseen sähköteknologiaan liittyen, kelpaa kyllä monille ulkomaalaisille toimijoille, vaikkakaan ei aina kotimaan rautatieyhtiölle. Esimerkkinä on…Näytä lisää
    Arktista teknologiaosaamista vahvistettava | Kansan Uutiset | Verkkolehti
    Suomessa italialaisvalmisteiset Pendolino-junat myöhästelevät ja niiden ravintolavaunujen tarjoilu keskeytyy sähkövikojen vuoksi. Sveitsissä osittain valmistetut Helsingin lähijunat myöhästelevät pakkasella jarruvikojen vuoksi. Inter-City -junat katkeilevat ja junaosat ajelevat päin Helsingin rautat…
  2. ”Arctic shipping is expected to increase substantially in the coming years and Aker Arctic is very much standing on the leading edge of the technology needed to do so safely.”http://gcaptain.com/finlands-goverment-acquires/
    Finland’s Goverment Acquires Majority Stake of Aker Arctic | gCaptain ⚓ Maritime & Offshore News
    gcaptain.com
    Finland’s Goverment Acquires Majority Stake of Aker ArcticBy Rob Almeida On December 17, 2013TweetAn illustration of the Baltika. Image (c) Arctech Helsinki ShipyardWith the threat of Aker Arctic leaving Finland to pursue more profitable pastures, Finnish Industry Investment Ltd, an investment arm o…
  3. Valtio (siis me?) on aktivoitumassa, mutta silti sen ymmärrystä on lisättävä, varsinkin nyt, kun se on ottanut enemmistöosuuden kruununjalokivestä. Siinä tarvitaan keskustelua ja aikaa ja myös innovatiivisten yrittäjien ja asiantuntijoiden …Näytä lisää
    Aker Arcticin enemmistö valtion omistukseen
    yle.fi
    Valtio maksaa jäänmurtajia suunnittelevasta yhtiöstä 9,3 miljoonaa euroa. Ikuisiksi ajoiksi valtio ei yhtiöön omistajaksi jää. Kauppahinta turvaa myös TUI-alusten rakentamista Turussa.
  4. ”Haastattelutietojen mukaan muun muassa Kanadassa kaivoskentille kaavaillaan sellaista laivaa, joka voisi tehdä esijalostusta jo laivassa. Nämä toiminnot voivat myöhemmin lisääntyä, kun muun muassa merenpohjien hyödyntäminen malmimineraalien osalta yleistyy.”http://amtuusimaa.net/2013/06/01/amte-hanke-13-meri-ja-kaivosteollisuuden-yhteisten-mahdollisuuksien-etsiminen/
    AMTE-HANKE 13: Meri- ja kaivosteollisuuden yhteisten mahdollisuuksien etsiminen
    amtuusimaa.net
    Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. < Sivu 95: HANKE 13: Meri- ja kaivosteollisuud…
  5. Kaivostoiminta siirtyy tulevaisuudessa myös merenpohjiin ja se on Arktisen meriteknologian mahdollisuus Suomessa. Muistakaa tilata, niin pysytty kartalla – ”RD Aluekehitys, Elää aikaansa edellä”: http://amtuusimaa.net/2013/06/01/amte-hanke-…Näytä lisää
    NRK: Norjalla merenpohjassa valtavat mineraalivarat – kultaa, hopeaa, kuparia, kobolttia ja sinkkiä
    yle.fi
    Norja kartoittaa öljy- ja kaasuvarojen lisäksi kuumeisesti myös merenpohjan mineraalivaroja. Norjan yleisradioyhtiön NRK:n mukaan tutkijat arvioivat merenpohjan mineraalien arvoksi tuhat miljardia Norjan kruunua eli runsaat sata miljardia euroa.
  6. Uskomme osaamiseen, joka ei liity ympäristöön, luonnonvaroiltaan rikkaaseen Suomeen tai sen maantieteelliseen asemaan tai kulttuuriin. Herää kysymys, että mitä me sitten kalliisti hankitulla Suomella teemme, jos emme sitä hyödynnä?
    http://…Näytä lisää
    Kaivosten ympäristöongelmien hallinta edellyttää yhteisöllisiä valintoja ja osaavaa…
    yrjomyllyla.com
    ”Luonnonvarojen merkitys taloudessa kasvaa. Tämä edellyttää uusia strategiota valtiolta, suuryrityksiltä ja pk-sektorilta, koko yhteiskunnalta” (RD Info 3/2012). Osaaminen ja koulutus ja muu toimin…
  7. “Luonnonvarojen merkitys taloudessa kasvaa. Tämä edellyttää uusia strategiota valtiolta, suuryrityksiltä ja pk-sektorilta, koko yhteiskunnalta” (RD Info 3/2012). Osaaminen ja koulutus ja muu toiminta on suunnattava uudelleen.
    https://yrjomyllyla.com/2012/11/11/kaivosten-ymparistoongelmien-hallinta-edellyttaa-osaavaa-koulutustarpeiden-ennakointia/http://yle.fi/uutiset/kaivosalan_mallimaa_kaipaa_ymparistoosaamista/6969869
    Kaivosalan mallimaa kaipaa ympäristöosaamista
    yle.fi
    Suomi on arvostetun kanadalaisen Fraser-instituutin vuoden 2013 listauksen mukaan maailman kaivosmyönteisin maa. Samaan aikaan Suomea ja listauksen kakkosta, Ruotsia pidetään ympäristönsuojelun esikuvina. Kaivosteollisuuden toimialaraportin mukaan alan ympäristöosaamisen kysyntä on kasvussa.
  8. Norja on tiennyt aina elävänsä ympäristötekijöistään. Tämä ymmärrys on osaamisyhteiskuntaan pyrkineessä Suomessa osittain kadonnut. Opiskelija-ajoilta jäi professori Juhani Hultin luennolta mieleen, että Norja yritti jo tuolloin pitää asutusrakennetta valtion politiikalla yllä myös pohjoisessa, koska pitkällä aikavälillä näiden painoarvo Norjan taloudessa voi kasvaa.
    Väkiluvun kehitys eräissä Norjan kunnissa – onko pohjoiseen syntymässä ”kehityksen taskuja”?
    yrjomyllyla.com
    Onko pohjoiseen syntymässä ”kehityksen taskuja” (ks. mm. Myllylä & Tykkyläinen 2006), joissa väkiluvun kehitys on jatkossa positiivinen ja myös jotkut muut indikaattorit osoittavat sen myötä ”k…
    • Yrjö Myllylä
      Kirjoita kommentti…
  9. Alkutuotannoksi arvoketjun alapäähän määritelty kaivostoiminta suomalaisten poliittisten päättäjien toimesta 1990- luvulla on keskeinen tekijä ( siis kaivostoiminta ) siihen, että Kittilässä yrittäjillä on töitä ja kunnan väkiluku kasvaa jo…Näytä lisää
    Kittilässä kulta ja matkailu herättivät kirkonkylän unestaan
    yle.fi
    Toisin kun monella muulla paikkakunnalla Suomessa, Kittilässä yksityissektorin talouden pyörät on rasvattu hyvin. Yritysten liikevaihto on tuplaantunut muutamassa vuodessa ja työttömyys on puolittunut vuosikymmenessä. Suotuisa kehitys näkyy myös kirkonkylän katukuvan piristymisenä. Ydinkeskustaan on…
    (Tykkäämiset etc. poistettu)
    .
    Lähde
    .