Helsingin Sanomat kirjoittaa 5.7.2014 kuukausiliitteessään, että ”Sakatti on Euroopan merkittävin kaivoslöytö tällä vuosituhannella” – ”Englantilainen geologi Jim Coppard löysi hyvin lupaavan malmiesiintymän Sodankylän läheltä.”
Internet-artikkelin sivuilla 5 ja 6 todetaan:
Sakatin löytäjä Jim Coppard on jälleen Suomessa, mutta hänellä on jo aivan muut asiat mielessä. Coppard suhaa Lapin ja Lontoon väliä kerran tai kaksi kuukaudessa. Hänellä on ”muutama erittäin hyvä idea”. Enimmäkseen kultaa, mutta myös Sakatin-tyyppisiä kuparinikkeliesiintymiä. Ei kuitenkaan Sodankylässä.
Heinäkuussa perustetaan uusi malminetsintäyhtiö Sakumpu Exploration Oy. Nimessä yhdistyvät nykypäivä ja historia: Sakatti ja Outokumpu.
”Vaimoni ja Alainin vaimo pitivät nimeä hyvänä”, Coppard perustelee. Hänen yhtiökumppaninsa Alain Chevalier on Ruotsissa asuva sveitsiläissyntyinen malminetsijä. Hän on löytänyt sinkki-kupariesiintymän, jonka varaan perustettiin Storlidenin kaivos.
Yhtiö rekisteröidään Suomeen, koska tarkoitus on etsiä malmia nimenomaan Suomessa. Toiveena oli löytää Suomesta myös rahoitus, mutta se ei ole onnistunut. Coppard uskoo kuitenkin saavansa rahoituksen kaivosalaa tuntevilta ulkomaisilta sijoittajilta, jotka ymmärtävät hänen ideoidensa arvon.
”Mutta onhan se surullista, että suomalaiset eivät vieläkään halua sijoittaa rahaa malminetsintään Suomessa.”
Idena pitäisi olla, että maa ja sen rikkaudet on arvokasta. Suomi eli me, jotka korostamme, että tärkeintä on siirtyä arvoketjussa ylöspäin, keskittyä osaamiseen ja brändinhallintaan, olimme käytännössä tyhmiä, kun luovuimme alati arvoaan kasvattavien malmioiden oikeuksistamme mitkä houkuttelivat aiemmin ulkomaisia eläkerahastoja yms. pitkän aikavälin tuottoa hakevia rahastoja sijoittamaan tällaisiin oikeuksia lupaaviin malmioihin omaaviin yhtiöihin (tosin markkinointityötä siinäkin tarvittiin, Suomi on pieni- ja reuna-alueella, mutta suuren Venäjän ja Barentsin osa). Mennyttä on näin esim. Nesteen, Rautaruukin, Kemiran, Outokummun jne. arvo. Mutta em. idea on se, joka voisi tämän hyödyn palauttaa Suomeen!
Lue koko artikkeli tästä.
Keskustelua oli Facebookissa artikkelista. Tähän liittyy nyt aivan olennainen Suomen tulevaisuuden mahdollisuus, joten päätin laittaa kommenttini tähän:
FB-kommenttini 9.7.2014:
Tässä oli lontoolaisella kaverilla nyt oikea ote. Nyt ei Suomen valtion pidä missata. Jos tarjotaan osakkuutta malminetsintäyhtiössä, joka etsii malmia Suomesta, 100 lasissa mukaan tai vielä parempi, jos koko business olisi omissa hyppysissä. Helsingin ja Lontoon pörssit ovat oikea osoite. Tässä on kyse todella suuresta asiasta. Googlaa lisätietoja esim ”Jeffery Roberts Yrjö Myllylä”. Roberts oli geologian tohtori ja pääomapiirien edustaja, yrityksensä oli Impivaara Securities. Pitäisi järjestää semma hänen ajatustensa ympärille. Mm. Savukosken ja Sallan kunnanjohtajien mukaan Jeffery vaikutti pitkälti Soklin edistymiseen. Kirjoitin osaltani hänen muistokirjoituksensa 2010 Lapin Kansaan ja Hesariin. Hän hyväksyi kirjoituksen ennen kuolemaansa. Sokli ja Sallan rata mm. piti hänenkin toivomuksestaan mainita.
Ihmiset tekevät tulevaisuuden, myös Euroopan merkittävimmän kaivoksen löydön yms. suhteen. Olen valmis edistämään kaivosalan asiaa Suomessa. Kun organisaatiot itseisarvona unohdetaan ja annetaan yksilöille mahdollisuus, Suomi nousee. Siellä missä vastuuta pitäisi viran puolesta kantaa, sitä harvoin kannetaan. Alla muutama kirjoitus, joista voi lähteä liikkeelle:
-
Kaivosalan kehittäminen ja Suomen talous tarvitsevat mandaatin muutosnavigaattorille
-
Sijoitusnalayytikko Dr Jeffery Roberts
- Valtion omistajaohjauspolitiikka arvioitava uudelleen
- Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta
- Suomi 2030 palstalla mm. on koottuna linkkejä
- Elinkeinostrategia-julkaisu: Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015

Kuvassa Normetin ajoneuvo menossa kaivoksella tunturin sisään. Myös Outotech ja Metso ovat toimittaneet kyseiseen Kuolan niemimaan naaupurimaan kaivoksen alueelle kalustoaan. Kemin sataman ja Sallan rajankin kautta kuljetetaan koneita ja laitteita projektikuljetuksina kaivosten tarpeisiin. Kuva Yrjö Myllylä 2013.