Yle 22.4.2017: ”Suomen taloudella menee nyt lujaa, mutta hallitusta se ei pelasta” – ”Voin pelastaa hallituksen”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Yle 22.4.2017: Suomen taloudella menee nyt lujaa, mutta hallitusta se ei pelasta

Yle

Yrjö Myllylä Facebookissa 22.4.2017:

Voin pelastaa hallituksen. Yksi nopea tapa, jolla voin hallituksen viedä tavoitteeseen, vähintään kääntää tuon paikallaan junnaavan työllisyysasteen käyrän kasvuasentoon on YKn ILOn EUn parhaimmaksi arvioima rakennemuutoksen hallintakäytäntö, jota olen saanut olla kehittämässä. Sitä on sovellettu eniten Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla, jotka vetävät Suomea. Sen juuret ovat Ruotsissa. Positiivisen rakennemuutoksen selvitysmies on kuulemma päätynyt siihen lähtöruutuun, mistä tämä käytäntö on kehittynyt vuosien ajan eli suositellut yritysten haastatteluja. Antakaa hyvät ihmiset mandaatti, jos kerran parhaimmat välineet ovat olemassa ja testattu, kutsukaa ministerit itse keskustelemaan aiheesta. Pyytäkää tulla esittelemään EUn paras malli ja ratkaisu, antakaa edellytykset (ei ole rahakysymys). Väline tunnetaan nimelllä ”Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus, TKTT”. Minulla on lisäksi uusia painotusajatuksia tähän, jolla se saadaan turbovaihdeasentoon. Muodostetaan esikunta ja tiimi, johtoryhmä hankkeelle, ei maksa käytännössä mitään. Ohjataan Suomi nousuun.

Työttömien haastatteluiden sijaan haastatellaan työnantajia ja otetaan yksityiset koulutus- ja valmennusyritykset julkisesti omistettujen rinnalle. Jos nyt päätetään, 2018 puolessavälissä työllisyysaste alkaa paranemaan tämän johdosta ja kun systeemiä ylläpidetään, päästään Ruotsin tasolle, lähes 80 % muutamassa vuodessa (ruudin haaskaaminen työttömien haastatteluun oli suuri virhe, aikaa on hukattu jonninjoutavaan, varoitin tästä jo aiemmin, joku vuokratyövoima- tms. firma on päässyt liikaa vaikuttamaan hallituksen päätöksiin, ounastelen). Nykyhallituksen pelastamisen sijaan tällä aloitteellani voisi tähdätä myös seuraavan hallituksen pelastamiseen ja pitkän pestin antamiseen. Ei ole väristä kiinni. Kuka haluaa valtaa työllisyysasteen nostamisella?

Em. hallituksen antaman haasteen ratkaisemiseksi intouduin tekemään jälleen Top 10 listan, jolla menisin nyt eteenpäin. Otan kohdat vaikutuksiltaan nopeusjärjestyksessä. Siinä tämä edellä esitetty FB-kommenttini, TKTT-mallin soveltaminen on keskeisellä sijalla. Täydensin pakettia, niin että varmasti lähtee työllisyysasteen kasvu käyntiin jopa eri suunnilta ja toimilta yhtä aikaa. Neljän ensimmäisen osalta mandatointi ennen syksyä, johtaa työllisyysasteen nousuun nykyisen hallituskauden aikana 72 %:iin. Seuraavien kuuden avulla osuus nostetaan 75-78 %:iin seuraavien 5-20 vuoden aikana. Luvut ovat yhtä tarkkoja ja varmoja kuin taloustieteilijöiden ennusteluvut talouden kasvusta.

TYÖLLISYYSASTEEN NOSTON TOP 10 –

Hallituksen puoliväliriiheen 24.4.2017 aikaan tehdyt aloitteet

1.-4.: HALLITUSKAUDEN AIKANA VAIKUTTAVAT NOPEIMMAT (4 kpl)

Pitkän matkan pendelöintimallit tehokäyttöön. Ks. Kaleva Alakerta.
Em. TKTT-käytäntö, EU:n parhaimmaksi arvioitu rakennemuutoksen hallintakäytäntö laajempaan käyttöön. 15 ely-aluetta tai 18 maakunta-aluetta tekevät tulosvastuutavoitteen Varsinais-Suomen malliin. Valitsevat 6 teemaa, jossa sovelletaan mallia / vuosi. Mallin läpivienti n. 1/2 v/teema, sitten toimenpiteet, so. koulutus ym. Ks. esim. Futuuri ja Caseja tai Kauppalehti-Vaasa.
Porin telakalle töitä. Telakan pystyssä pitäminen tulee tarjomaan suuret työllisyysvaikutukset ja talouskasvuvaikutukset lähivuosina. Helsinki, Turku ja Rauma ovat jo putkessa ja nostavat Suomea jo. Ks. Pohjalainen tai Turun Sanomat.
10 miljardin kannattavien kansainvälisten investointien käynnistäminen Suomen talouteen lyhyen ajan sisällä. Ks. esim. YLE 1 Rovaniemi, YLE 2 Kolarin kaivoshankkeen edistäminen, KSML Kemijärvi.

5.-10.: HALLITUSKAUDEN AIKANA KÄYNTIIN LAITETTAVAT PITKÄÄN VAIKUTTAVAT (6 kpl)

Elinvoimastrategiat, Euroopan parhaimmaksi arvioitua käytäntöä soveltaen kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisesti. Ks. esim. EU:n parhaimman esittely, Case Koillis-Suomi. Valtakunnallisesti tueksi uusi arktisten toimintaympäristön mahdollisuudet, so. maantieteemme, hyödyntävän aluepolitiikan luominen. Ks. esim. Terra.
Maakuntaitsehallinnon edistäminen (ja Sote). Esim. Kaleva, Kauppalehti etc.
Uusi kotimaisessa osaomistuksessa oleva pörssiyhtiö malminetsintään sekä kaivosasiat muutoin kuntoon. Ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen. Ks. Hesari, Kauppalehti, Suomi2030 ym.
Maahanmuuton edistäminen estämisen sijaan. Ks. esim. Kaleva, Blogi ym.
Koulutusjärjestelmän painopisteet: fokus ympäristö-/olosuhde-/maantiedetekijöihin ja keskiasteen kehittämiseen. Ks. Hesari, Vastavalkea, Case Kemi-Tornio tai Helsinki tai AMTE-case tai Kaleva 1, Kaleva 2 tai Savon Sanomat.
Liikennepolitiikan järkeistäminen, mm. kävely- ja pyöräilyolosuhteiden luominen tasaveroiseksi muun liikkumisen kanssa. Ks. Esim. Liikenteen suunta ja Suomi 100 -hanke, British Medical Journal.

Lisää lukemista – aiemmat Top Ten tms. listat hallitusten haastamina kysymyksinä ja vastauksina:

Sipilän hallituksen aikaan:

Kataisen ja Stubbin hallitusten aikaan

Hommissa oltu myös joskus aiemmin:

RD Aluekehitys Oy 20 vuotta – yhteistyötä tai ajatusten vaihtoa 10 valtiomme päämiehen kanssa

YTT Yrjö Myllylä

RD Aluekehitys Oy

http://www.rdaluekehitys.net

Aloitteen implementoinnin seuranta:

Ilta-Sanomat/Talous-Sanomat 9.5.2017: Vasta aloitetut työttömien haastattelut aiotaan lopettaa – mitä ihmettä hallitus puuhaa?

Juha Sipilän 15 kysymystä. Vastaukset ensimäiseen kysymykseen.

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjän Juha Sipilä esitti kysymykset eduskuntaryhmille eilen 28.4,2015 (esim. HS). FB-keskustelussa minulta pyydettiin vastauksia ensimmäiseen kysymykseen. Aiemman pohdiskelun ja kirjoittelun pohjalta kokosin pikaisesti maks 1/2 tunnin työnä seuraavan paketin:

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 – 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

YRJÖ MYLLYLÄN VASTAUKSIA (Kiitos kysyjälle). Vastaukset sovellettu em. linkistä pikaisesti aamutuimaan. Kaikkiin löytyy lisää lehtiartikkeleita tai RD tutkimuksia tueksi:

RD Delfoi Akatemiassa RD Aluekehityksen Delfoi-osaaminen siirretään tilaajatahojen osaamispääomaksi.

Liikettä Suomeen RD koulutuksen ja konsultoinnin kautta.

SUOMEN VISIOSTA: “Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista (ja laajemmin luonnonvaroistaan) sekä arktiseen ympäristöön kytketystä muusta osaamisesta“

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2015/02/08/hallitusohjelma-2015-visio-arvot-ja-keinot-suomen-selviytymiseen/

http://rdaluekehitys.net/2014/01/03/suomen-visio-suomi-elaa-tulevaisuudessa-metsan-lisaksi-meresta-ja-maaperan-rikkauksista-seka-arktiseen-ymparistoon-kytketysta-osaamisesta/

1. Osaaminen on kytkettävät takaisin ympäristötekijöihin (oppisopimustoiminnan vahvistaminen, työnjohtotason palauttaminen, ja osaavat RD Delfoi osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiprosessit strategisena työkaluna) http://rdaluekehitys.net/2013/09/16/hs-mielipide-9-9-2013-osaaminen-on-kytkettava-takaisin-ymparistoon/

2. Maakuinnallisen itsehallinnon suuntaan hallinnon kehittäminen, päämääränä maakuntaitsehallinto, so. suorat vaalit ja viime kädessä verotusoikeus. Sote-asiat maakuntien vastuulle. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/06/27/kuntarakenneuudistuksesta-valiportaan-hallinnon-kehittamiseen/

3. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen veritulppa on avattava. Nyt esim. EU-raha on osittain kilelletty protektionistisilla säädöksillä antaa yrityksille tai niiden hyödyksi, esim. maakuntien liittojen hallitsema EAKR-raha. Ks. esim. VNK 12/2006 https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/11/12/suomi-nousuun-kasvuklustereiden-verkostoitumisen-pullonkaulat-avaamalla/ http://rdaluekehitys.net/2012/07/10/eu-palkitsi-public-private-yhteistyomallin/
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/01/19/virkamies-poliitikko-ja-yrittajyys/

4. Innovaatiokäsitteen tulkinnan muutos ja koko järjestelmän muutos tästä lähtökohdasta. Innovaatio ei ole tutkimus, idea tai keksintö vaan hyötykäyttöön otettu uudistus. Kohti kysyntälähtöistä innovaatiojärjestelmää. Ks. VNK 12/2006 http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/

5. Lainkäytön tulkinnan muutos innovatioita tukevaksi ja mm. ulkomaisia sijoituksia suosivaksi tai sallivaksi. Ezim. maahanmuuttokysymyksissä oleskelulupakäytäntötulkinta on huonolla jamalla Suomessa https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/06/28/miksi-innovaatiot-eivat-etene/

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/07/12/miksi-britannia-ja-baltian-maat-saavat-venalaisia-sijoituksia-mutta-suomi-ei/

6. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tunnustettava maantieteelliset tosiasiat ja mahdollisuudet. Kansainväliset ja kansalliset logistiset kehityskäytävät generoivat työtä ja toimivat kasvun moottoreina, kehityskäytäväprojekteja. Päättäjien on otettava maantietelijöitä neuvonantajiksi talousviisaiden rinnalle. Talous ja politiikka on maantiedettä ja lähtee siitä, jos kansakunta haluaa olla olemassa. http://www.2030.fi/external/talouskriisi-ja-maantiede https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/07/21/on-aika-kaynnistaa-vt3-ja-vt8-kehittamisvision-ja-toimenpideohjelman-laadinta/

http://rdaluekehitys.net/2014/04/19/kainuun-sanomat-tiistaivieras-11-3-2014-venajalla-on-euroopassa-kolme-strategista-kaytavaa/

www.amtuusimaa.net

7. Kaivosalan kehittäminen tarvitsee muutosnavigaattorin, joka ymmärtää ongelman – kansallisomaisuutta ei pidä luovuttaa ilmaiseksi, kuten ei saudit tai norjalaiset öljyään. http://rdaluekehitys.net/2012/12/10/kaivosalan-kehittaminen-ja-suomen-talous-tarvitsevat-mandaatin-muutosnavigaattorille/

http://rdaluekehitys.net/2012/12/10/kaivosalan-kehittaminen-ja-suomen-talous-tarvitsevat-mandaatin-muutosnavigaattorille/

Hallitusohjelma 2015: visio, arvot ja keinot Suomen selviytymiseen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

RD Aluekehityksen vanhan sloganin mukaan rakenteet ovat seurausta asenteista, samoin työpaikat. Professori Juhani Hult opetti aluekehittämisen luennolla, että mitä pahaa siinä on, jos joku on aktiivinen ja menestyy ja matkusti opiskelijoiden kanssa Pohjanmaalle tutkimaan asiaa ja yrittämisen motiiveja. Aktiivinen vastuunkantaja voi olla kuka tahansa YELiä maksavasta yrittäjästä tilaavaan virkamieheen. Ei siis pidä puhua rakenteista ja uusista työpaikoista, vaan on vaikutettava asenteisiin, mikä taito on asiakaspalautteen mukaan RD Aluekehitys Oy:llä. Esimerkiksi asiakaspalautteen mukaan Kokkolan strategia vuonna 1997 nosti veneteollisuutta pinnalle ja tälläkin hetkellä veneiden vienti etenee myötätuulessa. Viime vuosina on vaikutettu valtakunnan tasolla mm. arktisen arvostuksen kasvuun Suomessa, viimeisimpänä mm. SMARCTIC-hanke. Arktinen meriteknologiaosaaminen nostaa jo nyt Suomea kasvuun. Onhan arktinen osaaminen laajemmin Suomen Sampo, kun se avautuu koulutuksen ja toimeksiantojen kautta eri osapuolille. Tärkeintä on tahto, joka lähtee moraalista eli halusta vaikuttaa ja tehdä yhteistä hyvää. Siitä seuraa yrittämällä näkemys, visio, mitä pitää tehdä ja keinot löytyvät, koska etsivälle ja haluavalle avataan ohittamattoman totuuden mukaan ovet.

Tahtovalle ihmiselle – ja jopa muillekin – uskottava markkinatieto, termi laajasti ymmärrettynä, on keskeinen liikkeelle paneva voima ja jatkuvan ”rakennemuutoksen hallinnan” lähtökohta. Vaasan seutu ja Pohjanmaa ovat kasvualueita ja on ajattelutavan oikeaksi todistava esimerkki. Tätä markkinatietoa RD Aluekehitys on tuottanut jo yli 20 vuotta public-private -kumppanuudessa ja kehittänyt menetelmiä ja kokonaiskonseptia jopa EU:n parhaimmaksi tässä lajissa (YK:n ILO:n EU:n komissiolle tekemän arvioinnin mukaan RD Aluekehityksen osaltaan kehittämä käytäntö on EU:n 27 maan vertailussa paras alueellisen ennakoinnin / rakennemuutoksen hallintakäytäntö). RD Aluekehityksen kotisivujen osoite, domain, ja sähköpostiosoitteiden pääte olivat yli 20 vuotta rdmarketinfo-päätteisiä, jolla haluttiin viestiä tätä roolia.

RD Aluekehityksen toiminmalli on osoittautunut toimivaksi, palkittu EU:n parhaimpana YK:n ILO:n arvioinnissa ja haastaa nykyiset käytössä olevat public-public -painotteiset mallit. Nykyisin julkisen sektorin ohjaustieto hallitusohjelmaa myöten hankitaan julkisilta toimijoilta tai omaa intressiä edustavilta muilta tahoilta, kuten suurimmilta veronmaksajilta, yksittäisiltä suuryrityksiltä tms. unohtaen, että kukaan ei sahaa omaa oksaansa. Esim. maakuntien EAKR-rahan jaossa on kehitetty säännökset, että yritykset eivät voi sitä saada – miten tällöin voi tulla oikeata tietoa aluekehittämiseen ja alueet ja Suomi voisivat kehittyä, vaikka otettaisiinkin käyttöön nykyisin vajaakäytöllä oleva bottom up -malli? (Mutta miksi innovaatiot eivät aina etene Suomessakaan? – tässä yksi näkökulma)

Se, että julkinen valta tilaa aidolta yritykseltä alueella tai keskushallinto kysyy maakunnista, ei vielä takaa, että se saa aitoa vaikuttavaa ja liikellepanevaa markkinatietoa. Myös julkiselle sektorille palvelua tuottavan yrityksen pitää osata aidon markkina- ja toimintaympäristötiedon tuottaminen. Kysymys on siis myös yrittäjän näkemyksistä ja metodiosaamisesta. Eikä metodiosaaminenkaan ja tiedon hankintataito riitä. Fakta on fakta tulkinnasta riippuen, se tarkoittaa yhdelle toista ja toiselle toista. Teoreettinen ymmärrys yhdistettynä vahvaan käytännölliseen kokemukseen antaa vahvimman pohjan tiedon tulkinnoille tai jopa uskomuksille, joista on loppujen lopuksi kysymys. Seuraavat ajatukset Suomen hallitusohjelman tueksi ovat syntyneet tiiviissä vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa sovellettaessa EU:n parasta alueellisen ennakoinnin käytäntöä vuosien varrella ja tarjoillaan tässä tiiviinä narunpäinä tai koukkuina, joista nykäisemällä varmuudella jää saalista hallitusohjelmaneuvottelijoiden käyttöön. Niiden tarkempi avaaminen tapahtuu parhaiten koulutuksessa tai erillisissä toimeksiannoissa esim. asiantuntijapapereiden kirjoittamisen muodossa sekä hallitusohjelman toteutuksessa myöhemmin.

I VISIO

II ARVOT

III KEINOVALIKOIMIA, TOIMINTATAPAMUUTOKSIA

IV TUOTTAVIA INVESTOINTEJA

V OHJELMA TOTEUTETAAN TILAAJAOSAAMISELLA – OTA YHTEYTTÄ !