(ks. myös uusi kokoava artikkeli aiheesta linkkeineen Kaleva 25.5.2013: “Arktinen osaaminen on Suomen Sampo”)
Arktisessa teknologiassa on huomioitu osa tai kaikki seuraavista arktisen ympäristön ominaisuuksista: mm.
- kylmä,
- lumi,
- jää,
- lämpötilanvaihtelut,
- nopeasti vaihtuvat sääolosuhteet,
- pimeys,
- valo,
- pitkät etäisyydet,
- herkkä luonto ja
- ilmaston muutos.
Riippuu mistä teknologian sovelluksesta on kysymys, mitkä em. ominaisuuksista on huomioitava teknologiaa kehitettäessä eniten.
Kaikki em. ominaisuudet ovat läsnä Suomessa, maailman arktisimman kansakunnan alueella (Suomessa asuvat ovat suurin yksittäinen väestöpopulaatio 60 leveysasteen pohjoispuolella, lähteestä riippuen noin 30-60 % maailman ihmisistä). Pohjoisuuteen kohdistuvan kysynnän kasvaessa suurvaltojen – ja suuryhtiöiden taholta, tälle ympäristön synnyttämälle luontaiselle osaamisellemme on käyttöä ja kasvavaa globaalia kysyntää. Mitä pohjoisemmas mennään, sen enemmän nämä tekijät vaikuttavat, ne on huomioitava, ne ovat läsnä.
Arktinen on hyvä kehitysalusta edelleen uusille tuotteille, vaikka niiden markkinat olisivat muualla maailmassa. – Jopa Nokiakin voitaneen tulkita syntyneen osittain arktisista haasteista, koska yhtenä osana Nokia-tarinan syntyä on pyritty joidenkin mukaan ratkomaan kansallisena tutkimus- ja tuotekehitysprojektina pitkien etäisyyksien tietoliikennehaastetta, väitöskirjoja ja diplomitöitä on tehty runsaasti Nokia-ilmiön synnyttämiseksi. Millaisia tuotteita Suomi voisi tarjota maailmalle, jos se edelleen harvaan asuttu Suomi lähtökohtana ja tuotekehitysalustana ratkoisi ajankohtaisia tietoliikennehaasteita, esimerkiksi miten Suomen harvaan asutuimmassa kunnassa Savukoskella saataisiin toimimaan Internet- ja matkapuhelin jokaisessa talossa, kuten Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 linjaa- ja toivoo? Arktisten haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan koko Suomea, erityisesti sen korkeakoulututkimusta ja tuotekehitystä.
Arktiset haasteet ovat tarjonneet suoraan esimerkiksi meriteknologiassa useita vientituotteita ympäri maailmaa, kuten hyvin esimerkkien valossa tiedämme vaikkapa laivojen voimansiirtojärjestelmien osalta. Meriteknologiaan sovellettuna riippuu mistä meriteknologian alasta on kysymys, mitkä em. tekijät ja ominaisuudet tulee huomioida teknologian kehittämisessä painokkaimmin (nämä selviävät ajankohtaisessa ennakointitutkimuksessa, josta infoa jäljempänä). Jo pelkästään herkän luonnon huomioonottamiseen on varmasti globaalia kysyntää ja sitä voidaan harjoitella täällä arktisessa ja ylempänä Jäämerellä – siitä esimerkkinä viime päivinä Helsingissä vieraillut Arktisen neuvoston öljyntorjuntaprojektin osanottajat kahdeksasta maasta alan yrityskäynteineen. Nokia siis yhdistää ihmiset ja pohjoisuus suomalaiset. Kun pohjoisuuden annetaan yhdistää edelleen suomalaiset, suomalaiset yhdistävät maailman jatkossakin monin tavoin. Esimerkiksi globaalia kauppaa käydään Wärtsilän moottorit voimanlähteenä ja mm. Vaasan seutu menestyy ja kasvaa.
Monet Suomea ulkopuolelta tarkkailevat näkevät meidän vahvuutemme, mahdollisuutemme ja roolimme olevan juuri arktisen teknologian kehittämisessä ja tuottamisessa. Näin mm. eräs vast’ ikään haastattelemani alaskalainen alan asiantuntija. Tästä kertoo myös lähipäivinä vesille laskettava 1. alus uudelta Arctechin telakalla (Kauppalehti 18. ja 21.6.2012). Myös omassa väitöskirjassani olen tullut johtopäätökseen, että arktiseen teknologiaosaamisen satsaaminen on Suomen riskittömin ja todennäköisesti kannattavin investointi. Kustannuksia ja ympäristöä säästävät ja turvaavat ratkaisut on pullonkaula arktisessa toimittaessa, ratkaisuiden löytäminen yksi keskeinen kehityksen liikkeellepaneva voima.
Olipa esimerkiksi Venäjän kehitysskenaario mikä tahansa, todennäköisimmin Venäjä kuitenkin useimmissa skenaarioissa on kiinnostunut suomalaisesta osaamisesta, koska se on kriittistä ja tärkeää pohjoisten luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Tärkeintä Suomessa olisikin satsata laajalla pohjalla arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimukseen ja kehittämiseen, kuten eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on kannanotossaan ilmaissut (ks. Sopimusten Venäjä 2030, kannanotto numero 3). Tämän suuntaisesti onkin edetty, mm. ajankohtaisen Tekesin yliopistoille suunnattujen hakujen perusteella.
Suomalaiset ovatkin ”insinöörikansaa” kenties juuri siksi, että olemme joutuneet selviytymään arktisissa olosuhteissa. Kenties näissä olosuhteissa on ollut pakko luottaa toisiimme ja kyetä yhteistyöhön – tämän yhteistyökykyisyyden, luottamuspääoman merkitys on aivan ratkaiseva edelleenkin ja kriittisin tekijä jatkossa, koska yhteistyö vaatii luottamusta, ja uuden teknologian kehittäminen yhteistyötä. Arktinen teknologiaosaaminen ja Pohjoinen luottamus kuuluvat erottamattomasti yhteen.
Arktisen teknologian kehittämisessä on paljon haasteita ja mahdollisuuksia. Pohdinta ja toiminta pitää saada kuitenkin alueellistettua ja ”yrityslähtöistettyä”. Ajankohtainen alueellinen esimerkkihanke tästä on Uudenmaan ELY-keskuksen RD Aluekehitys Oy:ltä tilaama ”Arktisen meriteknologian ennakointi Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta” hanke. Tässä ”implementointihankkeessa” mm. tarkennetaan, että mitkä arktisen teknologian ominaisuudet korostuvat minkäkin arktisen meriteknologian osa-alueella, päämääränä viime kädessä konkreettisten kehittämishankkeiden käynnistäminen. Voit osallistua hankkeeseen esimerkiksi asiantuntijapanelistina. Lisätietoja osoitteessa www.amtuusimaa.net.
Uudenmaan alueen tapaan vastaavalla tavalla muidenkin Suomen alueilla tulisi käynnistää hankkeita, joissa haetaan kunkin alueen arktisen teknologiaosaamisen painopisteet ja satsauksen kohteet TEM 43/2010 raportin suosituksen numero 70 mukaisesti (ks. raportin sivu 62, tai kuvailulehti aloite nuomero 20) http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf. Allekirjoittanut on osaltaan valmis vastaamaan näihin haasteisiin mm. konsepti- ja menetelmäosaajana.
Yrjö Myllylä 20.6.2012
Katso myös artikkelit
Yrjö Myllylä 