Delfoi

Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
TEM 43,2010

TEM 43,2010

Hankealoite on esitetty alla olevassa julkaisussa mm. sivulla 40.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi (mm. uudet rautatieyhteydet kaivosteollisuuden näkökulmasta) (18). Raaka-aineiden, kuten malmien, maailmanmarkkinahintojen nousu on luomassa Barentsin alueelle, Pohjoiskalottiin ja Suomeen uutta kaivosteollisuutta. Kaivosteollisuudellekin logistisilla kustannuksia säästävillä ratkaisuilla on keskeinen merkitys. Tällä hetkellä on kaavailuja siitä miten Pohjois-Suomessa sijaitsevat uudet malmikaivokset kytketään jalostuslaitoksiin ja maailmankaupan reitteihin. Hankkeissa voi olla lähtökohtana yksittäisen kaivosyhtiön tarve. Olisi tärkeää, että olisi olemassa visio rautatiejärjestelmästä, johon yksittäiset hankkeet voidaan liittää. Tulisikin miettiä ennakkoluulottomasti ja rohkeasti uudenlaisia rautatieverkostovisioita, jossa olisi huomioitu todennäköiset tulevat liikennetarpeet ja rakennettava tuleva verkko kokonaisuutena. Tällöin yksittäisten kaivosyhtiöiden hankkeet voisivat toteuttaa osaltaan suurempaa kokonaisuutta. Keskeinen tarve on luoda Pohjoiskalotin alueelta yhteydet valtamerelle.

Aihepiiriin liittyviä muita julkaisuja:

Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Tohtori Jeffery Robertsin muistolle. Lapin Kansa 6.1.2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/lk060210>

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/hs190210>

Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma.
<http://www.naturpolis.fi/dynamic/KOILLIS-SUOMEN-ELINKEINOSTRATEGIA-2011-2015-perusteluineen-12052011.pdf>

Törmä, Hannu & Kaarina Reini (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. 57 s. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 37.

Luoteis-Venäjän, Barentsin ja Murmanskin alueen kaivosalan ja metallinjalostuksen kehitystä on käsitelty myös mm. seuraavissa julkaisuissa:

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010.

Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011.

Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79.

Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23.

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)

Aiheeseen liittyviä populaariartikkeleita

Myllylä, Yrjö (2010). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Turun Sanomat, Alakerta, 26.4.2011.<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tsalakerta260411>

Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Kolumni. Muuriankkuri, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010.

Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010.

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008.

Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007.

Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007.

Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006.

Myllylä, Yrjö (2006). Öljy virtaa länteen Murmanskin kautta. Talouselämä Puheenvuoro 24.5.2006.

Myllylä, Yrjö (2010). Russia’s geopolitical focus has moved to the North – the development of Murmansk region in the light of three scenarios. Expert article 576, Baltic Rim Economies, Bimonthly Review 4/2010.

Ottakaa kantaa kyselyyn

Murmanskin alueen kehitys skenaarioiden valossa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Murmanskin alueen kehitys kolmen skenaarion valossa

Myllylä, Yrjö (2011). Murmanskin alueen kehitys kolmen skenaarion valossa. Lapin yliopiston tiedotuslehti KIDE 3/2011, s. 36. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide0511>

Tarkastelen tässä blogiartikkelissa Murmanskin alueen kehitystä vuoteen 2025 kolmen skenaarion valossa.

Murmanskin alueesta on muodostumassa todennäköisesti etenkin pohjoisen Venäjän alueita palveleva logistiikan ja energiateollisuuden keskus, millä on heijastusvaikutuksia myös Suomeen. Kaivannaisteollisuus säilyttää vahvan asemansa. Kehityksen vauhti riippuu ennen muuta maailmantalouden kasvusta ja Venäjän valtion päätöksistä. Seuraavassa esittelen lyhyesti kolme skenaariota, jotka olen muodostanut perusteellisen Murmanskin alueeseen kohdistuneen tutkimukseni pohjalta. Delfoi-menetelmällä tuotettujen skenaarioiden lähtökohdista ja sisällöstä on laajemmin esimerkiksi artikkelissani ”The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios”. Artikkeli on ilmestynyt Kymen ammattikorkeakoulun vuonna 2010 ilmestyneessä julkaisussa ”Russia and Europe: from mental images to business practices”, jonka ovat toimittaneet Soili Nysten-Haaralan ja Katri Pynnöniemi. Skenaarioiden käytännön vaikutuksia on arvioitu myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Venäjä-skenaarioprojektin julkaisun Sopimusten Venäjä 2030 (toimittaneet Osmo Kuusi ym. 2010) artikkelissani. Tarkemmat lähdeviitteet ovat tämän artikkelin lopussa.

Skenaario 1 – ”Markkinavoimat ja demokratia vahvistuvat sekä arvot kehittyvät”:
– Päätöksenteko on markkinavoimilla, demokraattisilla voimilla ja kansalaisyhteiskunnalla.
– Venäjä on Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsen.
– Arvopohjaisten trendien vaikutus on keskeinen, ympäristöarvojen merkitys kasvaa ja arvot otetaan kasvavassa määrin huomioon suunnittelussa ja klustereiden kehityksessä.

Skenaariota kuvaa kansainvälisen panelistin kommentti: ”Päävisio ja keskeiset toimet ovat seuraavat: Barentsin alue on yhtä aktiivinen alue kuin Persianlahti, josta viedään öljyä ja kaasua ulkopuolelle – Alue on offshore-tukikohta, joka seuraavat 200 vuotta on maailmalle tärkeä. Spinn offina syntyy muita toimintoja. Edellytyksenä on, että Venäjän lainsäädäntöä muutetaan. Suurin este on, että ulkomainen toimija ei voi investoida – on vaikutettava lainsäädäntöön, jotta pääomien liikkeet voidaan vapauttaa.”

Skenaario 2 – ”Autoritaarisuus lisääntyy ja säätelytalous on vallalla”:
– Päätöksenteko on keskittynyt Kremlille ja oligarkkien tai suurliikemiesten valta on heikentynyt.
– Kansainväliset yritykset ovat teknologian toimittajan roolissa venäläisille yrityksille.
– Demokraattiset voimat ja kansalaisyhteiskunta ovat heikot.
– Venäjä ei ole Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsen.
– Arvopohjaisten trendien vaikutus on heikko ja ympäristöarvoista välitetään vain vähän.

Tässä skenaariossa kehitys on hitaampaa kuin edellisessä skenaariossa. Maailmantalouden suotuisan kehityksen turvin Venäjä yrittää saada itse Stokmanin ja muut suuret energiahankkeet liikkeelle. Hankkeet saadaan hitaasti käyntiin ja niiden vaikutukset alueen taloudelliseen kehitykseen ovat pienemmät kuin skenaariossa 1.

Skenaario 3 – ”Ongelmat kasaantuvat – öljyn hinta romahtaa”:
– Ongelmat kasaantuvat, koska epätodennäköisinä pidetyistä kehityksen kulkuun olennaisesti vaikuttavista uhkakuvista (villit kortit) vähintään yksi on toteutunut.
– Öljyn hinta pudonnut alle 20 USD.

Tässä skenaariossa panelistien mahdollisena, mutta epätodennäköisenä pitämät villit kortit tai osa niistä, toteutuvat. Skenaario on rakennettu ennen muuta öljyn hinnan alentumiselle selvästi alle 18,5 USD:n barrelilta (Pynnöniemi 2006: Venäjän vuonna 2005 hyväksytyn liikennestrategian lähtökohtaoletus on, että öljyn hinta on vähintään 18,5 USD – hintaa voidaan pitää alhaisena mm. inflaatio huomioiden) ja sitä edeltävälle autoritaarisuuden voimistumiselle. Öljyn hinta voi romahtaa maailmantalouden kasvun hiipumisen, Lähi-idän kriisin tai Lähi-idän äkillisen rauhan tai pandemian vuoksi. Muita villejä kortteja, jotka tässä ilmaantuvat vain rajallisena ovat ympäristökatastrofi ja nuorten poliittinen liikehdintä, mikä voi olla myös yksi ulospääsytie kriisistä.

Todennäköisin tulevaisuuskuva ja visio on Skenaarion 1 ja 2 välissä. Stokmanin kaasukenttäinvestoinnin toteutuminen voi muuttaa vähenevää väestön kehitystrendiä ainakin paikallisesti. Todennäköisessä skenaariossa suuret kaivoskompleksit eivät pysty ylläpitämään nykyistä väestöpohjaa tuotannon arvon kasvusta huolimatta. Toisaalta uudet kaivokset tarvitsevat lisätyövoimaa. Tekemiini skenaarioihin ja niiden perusteisiin perustuen arvioin artikkelissani, että Stokman on käytössä aikaisintaan 2020-2025 (Skenaario 1). Kansainvälisen pääoman ja ulkomaisten investointien kohtelun lisäksi on seurattava maakaasun hintaa, ja Venäjän maakaasun tarjonnan kehittymistä. Hintaan vaikuttaa esimerkiksi uudet liuskekivikaasulöydöt muualla maailmalla, esimerkiksi USA:ssa ja Puolassa. Tarjonnassa keskeistä on, että Venäjä käyttää itse noin 2/3 osaa tuottamastaan maakaasusta. Energian hinnan nousu kotimaassa subventioiden vähenemisen myötä mm. WTO-prosessin myötä pakottaa kaasun säästeliääseen käyttöön Venäjällä ja vapauttaa kaasua vientiin, mikä voi hidastaa Stokmanin käyttöönottoa osaltaan.

Tulevaisuudessa erityisesti arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tarpeet tarjoavat suomalaisille kaupallisia sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen mahdollisuuksia, jos maailmantalous jatkaa kasvuaan. Murmanskin ja laajemmin pohjoisten alueiden kehitys edellyttää innovatiivisia kustannuksia säästäviä logistisia kokonaisratkaisuja, joilla luonnonvarat saadaan hyötykäyttöön. Suomi on maailman arktisin kansakunta. Joidenkin lähteiden mukaan Helsingin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä 60 % on suomalaisia. Meille on rikastunut arktisessa elämiseen tarvittavaa teknologiaosaamista pakkasessa toimivista jalkineista lumilautoihin ja laivoihin. Maailmalla käytössä olevista jäänmurtajista 60 % on valmistettu Suomessa. Pohjoisen investointien kasvu tarjoaa suomalaiselle teknologiaosaamiselle merkittävän ja riskittömimmän mahdollisuuden esimerkiksi suoriin Venäjä-sijoituksiin verrattuna useimmissa esittämissäni skenaarioissa.

Suomessa eri alueilla ml. Pohjois-Suomessa kannattaa miettiä mikä rooli niillä on Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimuksessa ja kehittämisessä tulevaisuudessa. Esimerkiksi Lapin alueelta löytyy jo nykyisin innovatiivisia tuotteitaan kehittäviä alan yrityksiä, kuten kasvuyrityksenä palkittu ja aiemmin mm. hihnakuljettimista tunnettu Paakkola Conveyors Oy. Pohjois-Pohjanmaan alueelta mm. Telatek on osallistunut useiden arktiseen toimitettujen alusten voimansiirtojärjestelmien valmistukseen liittyvien tehtävien suorittamiseen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta hyväksyi em. Sopimusten Venäjä 2030 julkaisussaan kannanotokseen luoda Suomeen arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma.

Yrjö Myllylä, YTT

Viitatut lähteet

Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/08/03/the-development-of-murmansk-region-in-the-light-of-three-scenarios/>

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille.Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Venäjä-skenaariot 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2010.
<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tuv032010murmansk>

Koivikko, Kimmo (2011). Tällaista ei ole Suomessa ennen rakennettu. Kauppalehti 23.3.2011. <http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=20110366819>
http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=20110366819

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. < http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23. < http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf>

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja> Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. <http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/myllyla_murmanskin/myllyla.pdf> (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)

Skenaarioiden edellyttämiä käytännön toimenpiteitä on pohdittu mm. seuraavissa julkaisuissa

Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011>

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai <http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf> (EU:n parhaimmaksi palkitun alueellisen ennakointikonseptin mukainen toteutus)

Kuntauudistuksessa kilpailun lisääminen koon kasvattamista tärkeämpää

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
Kaleva 2005, Haastajia kuntapalveluille

Kaleva 2005, Haastajia kuntapalveluille

Myllylä, Yrjö (2005). Haastajia kuntapalveluille. Kaleva, lokakuu (?) 2005.

Myllylä, Yrjö (2005). Kuntiin pitää saada lisää kilpailua. Kauppalehti 10.11.2005. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kl2005>

Viime aikoina on keskusteltu kuntien määristä. On ehdotettu jopa, että Suomeen mahtuisi vain alle 20 kuntaa! (ks. Turun Sanomat 7.4.2011 ). Kuntia on nykyisin 336, joten ehdotuksessa on käytännössä kyse kuntien lakkauttamisesta. Neuvostoliitossa ei kuntia ollut tai niillä ainakaan merkittävää päätäntävaltaa. Neuvostoliitosta uudelleen itsenäistyneet Baltian maat ja Puola ryhtyivät kuntauudistuksiin. Kunnallishallinnon uudistusta on tehty Venäjälläkin viime vuosina (ks. esim. Kuntalehti On line) ja alueen toimijat ovat olleet kiinnostuneita mm. suomalaisesta kuntaosaamisesta, esimerkkinä vaikkapa Koillis-Suomen alueen joidenkin kuntien yhteistyö Murmanskin alueen kuntien kanssa (ks. alueen kunnat Myllylä 2010: 1). Murmansk on kuitenkin alue, josta Venäjän keskushallinto tulee pitämään tiukasti kiinni tulevaisuudessakin alueen geopoliittisen ja geoekonomisen merkityksen vuoksi, mutta kuntien jopa kansainvälinen yhteistyö nähdään silti tärkeänä. Taisipa Saksassakin suuren johtajan aikaan tulilinjalle joutua ensivaiheessa kunnat. Nykyisin Saksassa esimerkiksi Schleswig-Flensburgin piirikunnassa asuu 198 250 asukasta (Lapin maakunnan verran), ja kuntia on 134. Keskimäärin yhdessä kunnassa asuu vajaa 1500 asukasta. Kyseinen piirikunta ei ole käsitykseni mukaan mikään poikkeus Saksassa kuntien lukumäärän ja niiden keskimääräisen väestömäärän suhteen. Eikä Saksa ole poikkeus moniin muihin Euroopan kehittyneisiin maihin verrattuna kuntien kokoasiassa. Miksi Suomessa jotkut ovat valmiita lopettamaan kunnat?

  • Alunperin Suomen itsenäistyttyä kuningaskuntaa kannattanut Kokoomus on korostanut valtion vahvaa roolia, samoin Sosialidemokraattinen puolue, Keskustaa on kutsuttu kuntapuolueeksi. Mutta onko tämä pelkästään puoluepoliittinen kysymys, pitäisikö asiaa pohtia vähän monipuolisemmin?
  • Mikä on kunta? Luottamusyhteisö?
  • Vai onko kunta = kaupunkivaltio, ts. alue, joka kykenee korvaamaan tuontia – ehkä tämä sopisi seutukunnan määritelmäksi?
  • Eikö paikallisdemokratian kehittäminen pitäisi olla trendi sen vähentämisen sijaan?
  • Mitä tarkoittaa, että elämme Suomen maata, eikö maa tavallaan osaltaan elätä meitä, suoraan ja epäsuorasti? Millaisia hallinnollisia rakenteita Suomen asuttaminen edellyttää?
  • Kun katsotaan esimerkiksi megatrendien vaikutusta biotalouteen ja kaivostoimintaan, matkailuun ja pohjoiseen logistiikkaan – miten nämä vaikuttavat kuntien kehitykseen? Voimmeko hyötyä kehityksestä täysimääräisesti, jos kunnat lakkautetaan?

Entä turvallisuuden tuottaminen? Turvallisuuden tuottamiseen osallistuvat monet tahot kuntien sosiaalityöntekijöistä puolustusvoimiin. Vapaaehtoistyöllä on siinä myös erittäin suuri merkitys, esimerkiksi yksi tärkeimmistä on VPK. Olin sotatieteiden tohtoriksi kesäkuussa 2010 väitelleen majuri Vesa Valtosen väitöskirjan toisena esitarkastajana, professori Aki-Mauri Huhtisen kanssa. Työ opetti mm., että onnistuneen turvallisuustoimijoiden yhteistyön keskeisenä kriteerinä on luottamus. Tämä taas perustuu keskeisesti siihen että aluetasolla toimijat tuntevat toisensa. Vaikuttaa, että tämä näkökulma ei ainakaan ole ollut mukana painavana kriteerinä aluehallintoa viime aikoina yleisesti kehitettäessä. Majuri Vesa Valtosen sotatieteiden väitöskirja ”Turvallisuustoimijoiden yhteistyö – operativiis-taktisesta näkökulmasta” on ladattavissa tästä linkistä.

Oma näkemykseni on yhtäältä, että osallistuvaa demokratiaa tarvitaan, ja historiallisessa prosessissa syntyneet kunnat ovat siinä monessa tapauksessa luontevin yksikkö. Tuskin hyvinvointi- ja sosiaalipalvelujen tuotanto pelkästään voi olla kuntien koon kriteerinä, vaan näiden valtion kuntien hoidettavaksi velvoittamien palvelujen organisoimiseksi on haettava muitakin vaihtoehtoja kuin kuntien lakkauttamista. Yhteiskuntamaantieteilijän taustalla totean lisäksi, että maantieteessä ollaan ensikertaa vasta viime vuosina asettamassa aluelähtöisyys kriittiseen tarkasteluun. Toisin sanoen uuden maantieteen mukaan alue määrittyy tarkasteltavan ilmiön näkökulmasta (ks. esim. Bathelt ja Gluckler 2003, Yeung 2003). Sovellettuna tämä voisi tarkoittaa, että esim. hyvinvointipalveluissa yhteistyöalue voi olla toinen kuin vaikkapa elinkeinopolitiikassa. Elinkeinopolitiikassakin alueet voivat näin ajateltuna määrittyä lisäksi esim. tarkasteltavan klusterin mukaan erilaisiksi. Aluerajaus ei siis voi olla tiukka vaan joustava, jos tarkastelun ytimessä on toiminta ja sen kehittäminen. Tämä ei sulje pois kuitenkaan sitä tosiasiaa, etteikö kunnilla olisi tässä roolia. Tämän uuden prosessiperustaisen maantieteellisen ajattelun vaikutuksia kuntajärjestelmään voisi mielestäni joku maantieteilijä syventyä pohtimaan vuorovaikutuksessa päätöksentekijöiden kanssa.

Oikeita kysymyksiä ja vastauksia voisi etsiä ja yhteisöllistä keskustelua käydä tulevaisuuden tutkimuksen metodeita ja käsitteitä hyödyntäen kokeneiden yhteiskuntatieteilijöiden johdolla.

Seuraavassa on vuonna 2005 Paras-hankkeen alussa kirjoittamani teksti. Se on julkaistu soveltaen muutamissa lehdissä tuolloin. Ajatuksia olisi hyvä päivittää yhteisöllisenä prosessina:

Kuntauudistuksessa kilpailun lisääminen koon kasvattamista tärkeämpää

Kuntarakenneuudistuksen todellinen uhka on, että romutetaan rakenteita eikä saada uusia toimimaan. Palvelut heikkenevät. Nopein ja tehokkain tie on luoda haastajia nykyisille palvelujen tuottamisen toimintamalleille, jolloin uusien mallien kehittyessä esimerkiksi henkilöstö voi vapaaehtoisesti siirtyä halutessaan uusien organisaatioiden palvelukseen.

Keskeistä kuntarakenneuudistuksen perusteluissa on hallinnollisten rakenteiden muuttaminen siten, että mm. julkinen terveys- ja koulutuspalveluiden tuotanto voitaisiin hoitaa nykyistä suuremmissä yksiköissä. Taustalla on monopolistinen ajattelu ja harhakäsitys, että palvelutuotannon yksikkökoon kasvattaminen alentaa automaattisesti kustannuksia. Palvelutuotannon rakenteiden suurentamisen sijaan on tärkeämpää, että julkinen valta ottaa markkinoiden luojan, tilaajan ja kehittäjän roolin palvelutuottamisen sijaan.

Kuntarakenneuudistuksessa tärkeintä on tiedostaa, että kehittyminen ja toimintojen tehostaminen vaatii haastajan olemassaoloa. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien yhdistäminen suureksi organisaatioksi ei välttämättä ole lisännyt kustannustehokkuutta. Pitäisi olla aina vähintään kaksi vaihtoehtoa, myös erikoisimmissa palveluissa. Muuten ei ole pakkoa kehittyä ja luoda uusia edullisempia ja tuottavampia ratkaisuja.

On luotava tilanne, jossa toinen toimija voi hoitaa tehtävän, ellei toisen palveluun olla tyytyväisiä. Jotkut väittävät, että vähäinen väestömäärä esimerkiksi yksittäisessä maaseutukunnassa ei mahdollista yksityistä ja kilpailuun perustuvaa toimintaa. Miten R-kioski voi toimia tehokkaasti asiakkaita tyydyttävällä tavalla ainoana kioskina monella paikkakunnalla? On olemassa mahdollisuus, että syntyy S-kioski, jos R-kioski nostaa hintoja liikaa tai palvelee asiakkaitaan huonosti.

Kuntarakenneuudistuksessa sairaanhoitopiirit, koulutuspiirit ja muut kuntainliitot tulisi yhdistää osaksi maakuntavaltuustoa Kainuun mallia soveltaen. Maakuntavaltuuston alaisuudessa olisi virkamiehistö koostuen nykyisistä piirihallintoviranomaisista ja sairaanhoitopiirien, koulutuksen kuntayhtymien etc. virkamiehistöstä, jolla olisi vastuu järjestää – ei tuottaa – tarvittavat palvelut. Tämä lisäisi demokratiaa, kiinnostusta päätöksentekoa kohtaan ja ennen muuta resurssien tehokasta allokointia, kun sama taho sijoittaa ne tuottavimmalla tavalla. Lisäksi em. muutos tehostaisi hallintoa, kun päällekkäisten kuntainliittojen ja piirihallintoviranomaisten toimintoja yhdistettäisiin. Pelisääntöihin täytyisi kuulua että ns. valtionosuudet ja valtion piirihallintoviranomaisten varat vähintään allokoidaan tälle organisaatiolle, mahdollisesti myös annettaisiin oma verotusoikeus. Maakuntajohtaja valittaisiin suoralla kansanvaalilla. Tämän tyyppisiä malleja on tiettävästi käytössä Euroopassa. Esimerkiksi Tanskasta, Norjasta ja Ranskasta voisi olla opittavaa maakunnallisen hallinnon järjestämisessä.

Kuntarakenneuudistus olisi myös erinomainen mahdollisuus soveltaa tulevaisuudentutkimuksen piiriin kuuluvaa Delfoi-menetelmää. Menetelmä on kehitetty tilanteisiin, jossa on vaikea nähdä yhteistä mielipidettä tai eri tahot katsovat asiaa omasta näkökulmasta. Menetelmän käytön lopputuloksena aluksi eri mieltä olleet paneelin osallistuneet tahot ovat lopulta yksimielisiä, millainen on tulevaisuus ja miten se pitää toteuttaa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, voitaisiin menetelmällä tuottaa kuitenkin hyvää argumentaatiota ja tunnistaa, miten argumentit korreloivat erilaisten intressiryhmien kanssa. Käytännössä menetelmän perusteellinen käyttö kestää noin 6 kk minimissään. Kyseessä on USA:n puolustusvoimien tarpeista aikanaan kehitetty ryhmän kommunikointimenetelmä, jonka juuret ovat mm. II maailmansodassa mm. tutkan keksimisessä.

***

Myös kuntapalvelujen kehittämiseksi tarvitaan ammattitaitoista ennakointia, jossa pohditaan toimintaympäristössä vaikuttavia muutostekijöitä ja niiden vaikutuksia kuntarakenneuudistukseen. Monia olennaisia tekijöitä ei ole ollut viime aikoina keskusteluissa, esimerkiksi energian hinnan noususta kuntarakenneuudistuksen yhteydessä ei ole juurikaan pohdittu. Ennakoinnissa tunnistettaisiin erilaisten intressiryhmien vaikutus kuntarakenneuudistukseen. Ammattitaitoisen aluekehitysosaamista korostavan ennakoinnin kautta voitaisiin parhaimmillaan tehdä aidosti Suomen tulevaisuuden kannalta järkeviä ratkaisuja.

***
Lähteitä ja kirjallisuutta

  • Bathelt, Harald ja Johannes Glückler (2003). Towards a relational economic geography. Journal of Economic Geography 3 (2003). 117-144.
  • Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kyamk2010>
  • Valtonen, Vesa (2010). Turvallisuustoimijoiden yhteistyö operatiivis-taktisesta näkökulmasta. 295 s.Maanpuolustuskorkeakoulu, Taktiikan laitos, Julkaisuja 1 No 3/2010.

Aiheesta Paras-hankkeiden alkumetreillä kirjoitettuna muualla

  • Myllylä, Yrjö (2005). Kilpailun lisääminen koon kasvattamista tärkeämpää. Suomenmaa 26.10.2005.
  • Myllylä, Yrjö (2005). Kuntauudistuksessa kilpailun lisääminen koon kasvattamista tärkeämpää. Kouvolan Sanomat 21.11.2005.
  • Myllylä, Yrjö (2005). Kuntauudistuksessa kilpailun lisääminen koon kasvattamista tärkeämpää. Elimäen Sanomat 26.10.2005.

Kaupunkiseutujen kehittämisestä (painopisteenä suuret kaupunkiseudut)

Maaseudun ja pienten kaupunkiseutujen kehittämisestä ja kuntien välisestä vuorovaikutuksesta (mukana keskukset, vuorovaikutusalueet, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu)

Kilpailun merkityksestä ja klustereista

Ks. lisätietoja, ota yhteyttä ja pyydä apua

www.yrjomyllyla.com