Ennakointi ja PESTEV/STEEPV-analyysi – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Videolla ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee PESTEV-analyysin (tai STEEPV). PESTEV tulee seuraavien sanojen ensimmäisistä kirjaimista: Political / Poliittiset, Economical / Taloudelliset, Social / Sosiaaliset, Technological /Teknologiset, Environmental / Ympäristöön liittyvät, Valuables / Arvoihin liittyvät.

PESTEV-analyysia sovelletaan etenkin toimintaympäristön muutostekijöiden analyysiin, etenkin megatrendien tai sen synonyymin vahvojen ennakoivien trendien analyysiin, heikkojen signaalien tai villien korttien / mustien joutsenten analyysiin. Nämä toimintaympäristön käsitteet ovat teoreettisia käsitteitä. Lisäksi tarvitaan ”asiantuntijatiedon käyttöjärjestelmiä”, millä generoidaan, tunnistetaan ja priorisoidaan vaikuttavia trendejä. Tähän tarkoitukseen sopivat Delfoi-metodi tai tulevaisuusverstas. Mikäli trendianalyysi tehdään näin huolella ja hyödynnetään parhaimpia ammattilaisia tekemisessä, se antaa hyvän pohjan ennakoinnille, kun ennakoidaan tunnistettujen muutostekijöiden vaikutuksia tarkastelun kohteena olevaan ilmiöön, klusteriin, koulutus- ja osaamistarpeisiin, logistiikkaan tai muuhun haluttuun tekijään.

Videolla keskitytään esimerkeissä vahvojen ennakoivien trendien PESTEV-analyysiin. Vahva ennakoiva trendi (Strong Prospective Trend, SPT): Vahva historiallinen (esim. esim. tilastollisesti todettu) trendi, joinka jatkumiseen asiantuntijat uskovat. Osmo Kuusen käyttöönnottama käsite täsmälliseksi vastineeksi ”megatrendin” käsitteelle (Heinonen ym. 2013).

Heinonen, Sirkka, Sofi Kurki, Osmo Kuusi, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä (2013). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. Teoksessa: Kuusi, Osmo, Timo Bergman ja Hazel Salminen. Miten tutkimme tulevaisuuksia? Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 321-334.

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso).http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences. VTT. http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. https://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2013/05/tem_43_2010_netti.pdf

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

BCG-analyysi Delfoi-metodilla – RD Video

Boston Consulting Groupin tunnetuin strategiatyökalu on BCG-matriisi/analyysi. Analyysityökalu on yhtiön perustajan Bruce D. Hendersonin kehittämä (1970). Wikipedian mukaan Boston Consulting Group (BCG) on kansainvälinen konsultointiyritys. Sen ensimmäinen toimisto sijaitsi Bostonissa. Se perustettiin vuonna 1963. Yrityksellä on nykyään 85 toimistoa 48 maassa. Helsingin toimipiste perustettiin vuonna 1995.

BCG-analyysi tarvitsee asiantuntijoita, jotka sen tekevät. Videolla esiintyvä YTT Yrjö Myllylä on ottanut jo vuodesta 2000 käyttöön Delfoi-menetelmän BCG-matriisin täyttämiseksi. Ensimmäisissä sovelluksissa konsultoi liikkeenjohdon konsultti Ossi Luoma. Myllylä on myös käyttänyt Tulevaisuusverstasta matriisin täyttämiseksi (Myllylä, Kaivo-oja ja Inkeröinen 2018).

BCG-analyysin lähtökohta on, että tuotteilla on
elinkaari (Hendersson 1970; Myllylä & Kaivo-oja 2015). Näin voidaan ajatella olevan myös
klustereilla tai toimialaryppäillä maantieteellisillä alueilla. BCG-analyysin tuote-sanan
tilalle voidaan vaihtaa tuoteryhmä, palvelu, klusteri tai toimialarypäs.

• ”Kysymysmerkkituote” (auringonnousun ala, start up) on kehittymässä oleva tuote
tai klusteri. Sen markkinaosuus tai volyymi toimijan näkökulmasta on vähäinen
mutta kasvu nopeaa. Seuraavaksi tuote tai klusteri voi muuttua
• ”tähtituotteeksi”. Sen markkinaosuus on suuri, se merkitsee toimijalle paljon ja myös
sen kasvunopeus on suuri. Tuote ei ole kuitenkaan vielä välttämättä tuottava vaan
vaatii ulkopuolista rahoitusta, kassavirtaa, jota tulee
• ”lypsylehmätuotteista” (kassavirran lähteistä). Tähän kategoriaan kuuluvat tuot teet, klusterit tai toimialat, jotka ovat suuria ja joiden markkinaosuus tai volyymi
toimijan näkökulmasta on suuri. Kate on pientä, mutta volyymi tuottaa yritykselle
tai alueelle sillä hetkellä tärkeimmän kassavirran muun muassa tähtituotteiden ja
kysymysmerkkituotteiden kehittämiseksi. Tähtituotteet muuttuvat aikanaan lyp sylehmätuotteiksi, jos kehitystoimia suunnataan oikein. Neljäntenä ryhmänä ovat
• ”lemmikit” tai ”kulkukoirat”, joiden markkinaosuus tai volyymi ja kasvunopeus ovat
pienet. Oikeastaan näitä tuotteita ei pitäisi olla olemassa. Ne edustavat
tuotteen elinkaaren päätä, ja niistä ajoissa luopuminen voisi olla perusteltua.

Analyysi itsessään ei johda menestykseen, eikä kysymysmerkkituote siirry itsestään tähti tuotteeksi. Tarvitaan pitkäjänteistä ponnistelua usein laajalla rintamalla. Muutoin esimerkiksi aloitetut kehityshankkeet ja niihin tehdyt satsaukset voivat mennä hukkaan.

BCG-matriisin esittely

Hendersson Bruce D. (1970) The Product Portfolio. In: Stern CW, Deimler MS (Toim.) (2009) The Boston consulting group on strategy. Classic Concepts and New Perspectives. 35–37. Second Edition. John Wiley & Sons, New Jersey
BCG-analyysin ja Delfoi-menetelmän yhdistämisen perusteet

Esimerkillisiä BCG-analyysejä

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.) (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Raportin pysyvä osoite: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 p. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/, https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kasvuyritys-tarvitsee-itseaan-taydentavan-kumppanin-yrittaja-lehti-3-2018/

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/

SWOT-analyysi ja Delfoi-metodi – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija, yhteiskuntamaantietelilijä YTT Yrjö Myllylä esittelee kuin SWOT-analyysi ja Delfoi-menetelmä voidaan yhdistää. Näin luodaan luotettavuutta SWOT-analyysin tuloksiin ja siltä pohjalta laadittaviin strategioihin ja jatkotoimenpidesuosituksiin.

SWOT-analyysin kehitti tutkimusryhmänsä kanssa Albert Humphreyn strategian luonnin välineeksi (Wikipedia). Menetelmässä arvioidaan organisaation tai alueen, esimerkiksi yrityksen, klusterin, maakunnan, kunnan tms. sisäiset vahvuudet (strengths) ja heikkoudet (weaknesses) sekä ulkoiset mahdollisuudet (opportunities) ja uhkat (threats).

Usein lähtökohta on rakentaa vahvuuksien varaan, heikkouksia poistaen, mahdollisuuksia hyödyntäen ja uhkiin varautuen. Myllylä korostaa myös kulloinkin painotettavan SWOT-tekijöiden kombinaation valintaa. Esimerkiksi voidaan keskittyä painottamaan vahvuuksia ja mahdollisuuksia (menestysstrategia, Myllylä & Luoma 2001) tai uhrata kaikki energia heikkouksian poistamiseksi ja uhkiin varautumiseksi (elimininointistrategia, Myllylä & Luoma 2001).

Delfoilla tai tulevaisuusverstaalla tehtävä SWOT.-analyysi lähtee siitä, että ensimmäisellä kierroksella generoidaan SWOT-osatekijöitä, toisella ne priorisoidaan ja tärkeimmät kuvataan ja otetaan lähtökohdaksi. Delfoi-managerin rooli on osata valita asiantuntijat ja koota eri ideoista jäsentyneet testattavat vaihtoehdot.

Myllylä on tuottanut SWOT-analyysejä Delfoilla yli 20 vuotta. Hän korostaa myös sitä, että vahvuuksienkin tunnistamista tärkeämpää alueyhteisölle on se, että se tekee rohkeita valintoja, joihin se sitoutuu. Vahvuudetkin voidaan näin luoda. SWOT sopii myös nykytilan analyysiin tulevaisuuden ennakointiin tähtäävissä prosesseissa.

Delfoin ja SWOT-analyysin yhdistämisessä on kyse tieteellisessä mielessä myös ns. menetelmätriangulaatiosta, hybridiennakoinnista tai hybridi-Delfoista.

Seuraavat toimivat hyvinä esimerkkeinä SWOT-analyysin ja Delfoin yhdistämisessä.

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Toim.), (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49. (referee)

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) 2009 . Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3/2009.

Myllylä, Yrjö (2009). TKTT 2008 . Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. VS TE-kesk. julk. 1 / 2009.

Myllylä, Yrjö (2007). TKTT 2007 . Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen (VS) TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007

Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). TKTT 2007 . Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. VS TE-kesk. julk. 7 / 2007

Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). TKTT 2007 . Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. VS TE-kesk. julk. 8 / 2007

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-maaseudun-tulevaisuus-ja-klusterit-arviointia-delfoi-menetelmalla/

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Koulutustarpeiden ennakointi. Helsinki 2003. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/07/osaamistarpeiden-ennakointijulkaisu-case-helsinki-2015/

Luoma, Ossi & Myllylä, Yrjö (2001). Pk-yritysten kansainvälistymisprosessi. Menestys- ja kapeikkotekijät. 89 s. Tutkimusraportti, huhtikuu 2001. Kauppa- ja teollisuusministeriö, M&MC, RD Aluekehitys Oy

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä (Possibilities for Cooperation in Developing Clusters in Urban Areas). 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja (Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports) 22/2001. https://rdaluekehitys.net/2013/08/11/kasvukeskukset-ja-suuret-kaupunkiseudut-yhteistyomahdollisuudet-kaupunkiseutujen-klusterikehittamisessa-rd-aluekehitys-julkaisuesittely/

Myllylä, Yrjö (1999): Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden kehittäminen (The Northern Dimension. The Finnish companies providing Services within New Northern Area – Developing clusters and services). 236 s. Ministry of the Interior, Ministry of Trade and Industry, Finnvera Ltd, Finpro, Government Institute for Economic Research. RD-Market Info Publications. Helsinki 1999. http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/pohjoinen-ulottuvuus-rd-julkaisuesittely-pohjois-eurooppaa-palvelevat-yritykset-suomessa-kehitettavat-klusterit-ja-niiden-kansainvalistamisen-tukipalveluiden-kehittaminen/