Raporttia esitellään Tallinnassa ns. eBusiness-Forumissa 18.-19.5.2011. Seminaarin ohjelma ja ilmottautumiset Tietotekniikan kehittämiskeskus ry: http://www.tieke.fi/seminaarit/ebusiness_forum/tallinna_kevat_2011/

Tiivistelmä

Suurvaltojen mielenkiinnon kasvu arktiseen ja Itämeren alueeseen, maailmantalouden kasvu ja raaka-aineiden hintojen nousu, Venäjän geopoliittisen painopisteen siirtyminen pohjoiseen, ilmaston muutos ja mm. Kollisväylän liikennöitävyyden kasvu ovat taustatekijöitä muutokselle, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja työllisyydelle Pohjois-Euroopassa.Selvityksessä on tehty ehdotuksia, joihin tarttumalla voitaisiin edistää Suomen ja koko alueen yhteisiä intressejä ja joiden toteuttamisessa Suomella on tarjottavana erityistä osaamista, arvopohjaa ja hyvä asema alueen keskiössä. Ehdotukset tukeutuvat tekijän asiantuntemukseen ja aiempaan tutkimusaineistoon. Tärkein hyödynnettävä yksittäinen taustatutkimus on tekijän Murmanskin ja Luoteis-Venäjän tulevaisuutta käsittelevä väitöskirja ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025”. Keskeisimmät johtopäätökset on tiivistetty alla oleviin 20 aloitteeseen, joiden pääajatus ja perustelut on esitetty tarkemmin varsinaisessa raporttitekstissä. Selvitysraportissa on esitetty yhteensä 70 hankeaihio- tai kehittämisen painopiste-ehdotusta:

1. Pohjoinen luottamus –käsitteen käyttöönotto,
2. Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma,
3. Suomi mukaan Aurora Borealis –aluksen avulla tehtävään arktiseen tutkimustoimintaan,
4. Murmanskin alueen toimijoiden kanssa kansainvälinen klusterikehityshanke,
5. Itämeren ja sen valuma-alueen skenaarioiden laadinta,

6. Tulevaisuuden taloudelliset profiilit Karjalan tasavallan, Arkangelin alueen, Pietarin, ja Leningradin alueella,
7. Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategia – Suomessa kehitettävät klusterit Pohjoisen ulottuvuuden näkökulmasta, alueellinen profilointi,
8. Suomen ja Luoteis-Venäjän matkailun kehittäminen osana Pohjois-Euroopan matkailua,
9. Kansainvälinen kielikoulutus matkailukeskusten häiriöttömässä ympäristössä,
10. Venäläinen pääoma Suomessa – riskit ja mahdollisuudet,

11. Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin – liikeideana olisi malminetsintä, kaivosoikeuksien hankinta Suomen ja Barentsin alueella ja kaivoslisenssien myynti,
12. ”Viipuri-option” käyttöönotto – alueen aseman hyödyntäminen mm. suomalaisen offshore- ja arktisen laivanrakennukseen liittyvän osaamisen viemisessä Viipurin ja Pietarin telakoiden tarpeisiin,
13. Arktiset tutkimusalukset – strateginen uusi mahdollisuus,
14. Offshore-teknologian tuottaminen arktisiin olosuhteisiin,
15. Arktiset öljyntorjunta-alukset – innovaatioalustana Itämeri, kasvavat markkinat etenkin arktisessa,

16. Energiansäästöteknologian toimittaminen ja käyttöönoton edellytysten luominen,
17. Uusiutuvat energiat, mm. bio- ja tuulienergiayhteistyö,
18. Maakaasuverkoston ja jakelujärjestelmän kehittäminen Suomessa, puu- ja biokaasun siirtomahdollisuuden huomioiminen,
19. Yritysvierailut – Murmanskin, Luoteis-Venäjän ja Koillisväylän alueen logistiikasta päättävien satama-, telakka- ja yritysvierailut teknologiaosaamisen ja Suomen kuljetuspalveluiden esittelemiseksi,
20. Hankeaihioiden 1-19 jalostaminen alueellisiksi hankkeiksi.

Tekijän mielestä vaikuttavuuden kannalta tärkeintä olisi käynnistää hanke-aihion numero 20 toimeenpano. Asiantuntijapalautteen mukaan työllisyyden edistämisen kannalta kärkihankkeet ovat 2., 17., sekä 7., 8., 11., 14. ja 20.

***
Loppulause (s. 78)

”Pohjoista luottamusta hyödyntävä Suomi

on vuonna 2025 maailman johtava

arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian

ja niihin liittyvien palvelujen tuottaja.”

”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi

entistä selvemmin myös merestä ja maaperän rikkauksista .”

Kylmä pitkä talvi, harva-asutus, metsät ja riippuvuus merenkulusta on luonut Suomessa asuvista kekseliäitä ja yritteliäitä selviytyjiä. Suomalaiset ovat tuottaneet maailmalle mm. metsä- ja ympäristöosaamista, energiaosaamista, kuljetus- ja tietoliikenneratkaisuja. Selviytyminen on vaatinut yhteistyötä ja sen edellytyksenä luottamusta arktisessa asuviin. Luottamus- ja innovatiivisuus ovat rikastuneet suomalaiseen yhteisöön maailmanmittakaavassa suurena pitoisuutena: Suomi on maailman arktisin yksittäinen kansakunta asukasmäärällä mitattuna – Helsingin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä noin 60 % on suomalaisia. Luottamuksen määrästä Suomessa kertoo talkooperinne ja yhdistysten suuri määrä. Luottamus ja innovatiivisuus ovat tärkeimmät varjeltavat ja jalostettavat luonnonvaramme.

***
Hanketta koordinoi aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius. Raportti on jaettu 8.4.2010 perustetun arktisen neuvottelukunnan tausta-aineistoksi. Tuloksia on hyödynnetty mm. elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen puheessa presidentti Tarja Halosen presidenttifoorumissa ”Suuntana pohjoinen – Arktinen alue” http://www.tem.fi/index.phtml?93050_m=101207&s=2983 . Raportin 70 perusteltua hankealoitetta antavat hyvän pohjan yheistyöhankkeiden suunnitteluun myös raportin / blogiartikkelin kirjoittajan ja alueellisen sekä valtakunnan tason toimijoiden kanssa.

Yhteystiedot

https://yrjomyllyla.wordpress.com/about/