Murmanskin alue – kehityksen solmu vai hiipuva takamaa?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Viime päivinä on keskusteltu Murmanskin alueen tulevaisuudesta (mm. Helsingin Sanomat 4.8.2012: ”Arktinen energiavillitys alkoi tympiä – Murmanskin asukkaat ovat kyllästyneet odottamaan suurten lupausten toteutumista”). Seuraavassa on esitelty Suomen Maantieteellinen Seura ry:n tieteellisen aikakauslehti Terran referee-artikkeli, joka käsittelee Murmanskin alueen tulevaisuutta vuoteen 2025. Artikkelin eripainos on tilattavissa RD Aluekehityksestä  postituskuluineen hintaan 19 €.

Murmansk, ydinjäänmurtaja Lenin, 23.11.2011. Kuva YMy

Murmansk, ydinjäänmurtaja Lenin, 23.11.2011. Logistics in the Barents Region seminaari, lisätietoja  http://www.barents-transport.fi. Kuva Yrjö Myllylä

Myllylä, Yrjö & Markku Tykkyläinen (2007). Murmanskin alue – kehityksen solmu ja hiipuva takamaa Terra 119:1. 19-36.

Murmanskin alue – kehityksen solmu ja hiipuva takamaa?

Murmansk Oblast – development hub or regressing hinterland?

Abstract

This paper evaluates the development of the socio-spatial structures and geoeconomic position of the Murmansk Oblast up to 2025 based on expert interviews. The study applies the strong prospective trends and industrial cluster approaches in analysis and interpretation. The Delphi panel data in this article consist of the answers of 67 persons. The experts of the Murmansk panel are from the Murmansk Oblast and the international panel members are from Finland, Norway and the U.K.

The clusters of transportation and energy are the most probable growth sectors in the Murmansk Oblast during 2005-25. According to the expert panels the three most important strong prospective main trends influencing socio-economic development in the Murmansk Oblast constitute the potential of logistics and transport, the impacts of new technology and globalisation. The plunge of oil prices, political instability and environmental hazards are considered as potential risks for development.

Tavoitteet ja tausta

Artikkelin tavoitteena on arvioida asiantuntijahaastatteluihin perustuen Murmanskin alueen kehitystä ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä vuoteen 2025 ulottuvan aikajänteen aikana. Tutkimus perustuu tulevaisuudentutkimuksen menetelmien ja maantieteellisen teorian hyödyntämiseen pyrkimyksenä tuottaa todennäköisiä tulevaisuudenkuvia ottaen huomioon kehitykseen mahdollisesti vaikuttavat muutostekijät.

Artikkelissa hahmotetaan Murmanskin alueen tulevaisuuden taloudellista, sosiaalista ja logistista kehitystä osana Venäjän geoekonomiaa perustuen Murmanskin alueen toimijoista koostuvan asiantuntijapaneelin haastatteluaineistoon ja sen analyysiin. Vertailuaineistona käytetään suomalaisista ja kansainvälisistä toimijoista koostuvan asiantuntijapaneelin haastatteluaineistoa. Artikkeli antaa yleiskuvan näiden kahden Delfoi-paneelin käsityksistä Murmanskin alueen tulevasta kehityksestä ja luo lähtökohtia skenaarioiden rakentamiseksi jatkotutkimuksia varten.

Murmanskin alue kuuluu vuonna 2000 perustettuun Luoteis-Venäjän hallintopiiriin. Se on myös osa Barentsin euro-arktista yhteistyöaluetta. Väestö on keskittynyt Murmanskiin sekä muutamiin resurssiyhdyskuntiin (Kuva 1). Alueella on myös runsaasti sotilastukikohtia. Viime vuosina alueen talouskasvu on ollut muuta Venäjää hitaampaa (Didyk ym. 2005: 1). Metallien jalostus ja kaivannaistoiminta ovat suurimpia tuotannonaloja. Uutta tuotantoa alueelle on tullut niukasti. Kasvua on kuitenkin ollut esimerkiksi palveluissa ja viime aikoina myös rakennustoiminnassa (Didyk ym. 2005: 2). Käsitykset Murmanskin alueen tulevaisuudesta ovat vaihdelleet ajan myötä. On esitetty hyvinkin erilaisia näkemyksiä Murmanskin alueen kehityksestä joko taantuvana periferiana tai liikenteellisenä ja teollisena solmuna sekä Luoteis-Venäjän energian vientiväylänä maailman markkinoille (Brunstad ym. 2004; Filippov ym. 2003; Oldberg 2000; Kauppala 1998).

***

Ks. myös artikkelit

Koillisväylän käytön ennakointi vaatii PERUSTEELLISTA ENNAKOINTITUTKIMUSTA

The Development of Murmansk Region in the light of three Scenarios

Koillisväylään liittyvää koulutusmateriaalia

EU:N PARAS ALUEELLISEN ENNAKOINNIN KÄYTÄNTÖ esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

”Delfoi-menetelmä – hyvän Delfoi-tutkimuksen teesit”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi

Delfoi-menetelmä – hyvän Delfoi-tutkimuksen teesit.

 

Hyvän Delfoi-tutkimuksen teesit

Hyvän Delfoi-tutkimuksen teesit

Katso myös video: ”Delfoi-tutkimuksen kriittiset tekijät” (ladattu 21.3.2021).

Delfoi-tutkimus: Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa vuoteen 2010

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Delfoi-soveltaminen sopii myös yhdyskuntasuunnittelun, kaavoituksen, ympäristövaikutusten keskeiseksi välineeksi:

Tie ja Liikenne 10, 1994 Myllylä, Yrjö – RD Aluekehitys: Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa.

Hailuodon ja mantereen välisten liikenneyhteyksien kehittämisen vaikutuksia saaren yhdyskuntakehitykseen tutkittiin vuosina 1992-93. Kehitystä ennakointiin vuoteen 2010. Pääasialliseksi arviointimenettelyksi valittiin Delfoi-menetelmä. Myös muita menetelmiä, kuten tavoitettavuusmallia, panostuotos-mallia ja focus group -metodia sovellettiin. Kirjoittaja vastasi vaikutusselvityksen yhdyskuntateema-alueesta ja em. metodeista. Delfoi-toimi parhaiten ja vastasi metodina odotuksiin. Hanke oli merkityksellinen myös siinä mielessä, että se tehtiin YVA-lain hengessä ja periaatteita noudattaen YVA-lakiluonnoksen aikaan / kun laki ei vielä ollut voimassa, mutta sen sisältö oli tiedossa. Tämän ja muiden vaikutusselvitysprosessien vuoksi tekijä osallistuikin YVA ry:n perustamiskokoukseen ollen edelleen seuran jäsen.

Hailuoto-prosessi sopii kokonaisuudessaan edelleen esimerkiksi, miten erilaiset hankevaihtoehdot vaikuttavat maankäyttöön ja kaavoitukseen ja miten vuorovaikutusta tutkitaan Delfoilla. Tulosten pohjalta luotiin yleikaavoitusta palveleva maankäytön rakennmalli alan toimistossa (Airix). Maankäytön peruslukujen, etenkin asukasluvun kehityksen osalta, tutkimuksen ennustukset ovat osuneet hyvin kohdalleen, vaikka absoluuttisten lukujen sijaan yleensä kehityksen suunnan ennakoiminen eri vaihtoehdoissa on tärkeämpi tulos.

Mikäli olet kiinnostunut Delfoi-soveltamisen / tulevaisuuksien tutkimuksen metodien soveltamisesta maankäytön kysymyksiin, ota yhteyttä!

Kirjallisuutta:

Myllylä, Yrjö (1994). Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa. Tie- ja Liikenne 10/1994, 21-23. Suomen Tieyhdistys.

Myllylä, Yrjö (1993). Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys – Vaikutukset: Yhdyskuntakehitys. 95-120. Teoksessa: Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisn tarveselvitys, Tielaitos, Oulun tiepiiri. https://www.doria.fi/handle/10024/137824

Myllylä, Yrjö (2002). Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tutkimuksen väline. Impakti, Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista, 1/2002. 12-13.

Blogiartikkeli 7.7.2012

YVA ja Delfoi