Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan -selvitys

1. ALUEKEHITYS, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

VNK 12,2006

Julkaisuesittely ja arviointia Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Karjula, Kyösti & Yrjö Myllylä (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena. Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti (Välstånd som en nationell förpliktelse. Utredningsrapport om utveckling av regional företags- och innovationsverksamhet). 106 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006.

Avainsanat: Aluekehitys, yrittäjyys, innovaatio, luova jännite, paradigman muutos, kilpailuetu, parempi käytäntö, markkinaymmärrys, markkina- ja kehittämisperusteinen innovaatiotoiminta, tilanneoppiminen, innovaatiodemokratia, innovaatioyhteiskunta, innovaatioekosysteemi, tulevaisuuslähtöisyys, yritys- ja innovaatioympäristöjen ennakointi

Tausta ja toimeksianto Huhtikuussa 2006 silloinen pääministeri Matti Vanhanen asetti Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysmieheksi yrittäjyyteen ja innovaatiotoimintaan perehtyneen silloisen kansanedustajan Kyösti Karjulan. Karjula toimi tuolloin myös valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaoston puheenjohtajana ja tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä. Hänet valittiin tehtävään pääministerin sanoin ennen muuta asiantuntemuksensa perusteella (raportin julkistamistilaisuus). Työ- ja elinkeinoministeriölle useita selvityksiä (julkaisuluettelo) vuodesta 1995 tehnyt Yrjö Myllylä Oy Aluekehitys RD:stä valittiin hankkeen pääsihteeriksi KTM:n edustajana. Toimeksiannossa KTM:ltä edellytettiin hankkeen sihteeriyttä. Hanke toteutettiin noin puolen vuoden aikana, pitkälti talkoopohjaisena työskenteltynä. Hankkeen toteutukseen osallistui 12 hengen työryhmä. Lisäksi kuultiin lukuisia alueellisia asiantuntijoita (henkilöiden nimet listattu raportissa).

Selvitysraportti on ennen muuta selvitysmiehen sekä selvitystyötä tukeneen työryhmän ja kuultujen asiantuntijoiden yhteistyön tulos. Itse selvitysraportin tekstin varsinaisen tekstin on paikoilleen kirjoittanat hankkeen kirjoittavana pääsihteerinä toiminut Yrjö Myllylä. Lisäksi kirjoitukset raporttiin laativat työryhmän jäsenistä kansanedustaja Jyri Häkämies, maaherra Hannele Pokka, toimitusjohtaja Juha Sipilä, johtaja Ari Ahonen, kehitysjohtaja Marja Pirttivaara, projektipäällikkö Sirpa Kekkonen, tieteellinen johtaja Jorma Lammasniemi, johtaja Markku Markkula, ja johtaja Seppo Laine.

Innovaatiotoiminnan paradigman muutoksen hahmottaminen raportin tärkein viesti Selvityksen aikana Oulussa pidetyssä työryhmäkokouksessa hahmottui, että selvityksen suurin ansio tulee olemaan – verrattuna muihin selvityksiin – innovaatiotoiminnan paradigman muutoksen hahmottaminen ja sen myötä muutokseen vaikuttaminen. Paradigman muutoksella tarkoitetaan merkittävää toimintatavan muutosta innovaatiotoiminnassa. Selvitysraportilla tähdättiin kaiketi myös 2007-2011 hallitusohjelman taustapaperiksi, merkittäviä osia siitä myös impelementoitiin hallitusohjelmaan. Raportissa on yhteensä n. 60 hankealoitetta. Tässä blogiartikkelissa on esitetty raportin tiivistelmä, johon on nostettu selvitysmiehen mukaan tärkeimmät 16 hankeaihioita.

Raportin kuvailulehdellä todetaan seuraavaa: ”Raportissa on esitetty pääministeri Matti Vanhasen huhtikuussa 2006 asettaman Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysmiestehtävän keskeiset johtopäätökset. Keskeisin johtopäätös on paradigman muutos, mikä tarkoittaa uuden väylän avaamista nykyisen tutkimus- ja teknologialähtöisen innovaatiotoiminnan rinnalle ja tukemaan sitä. Käytännössä tämä tarkoittaa alueiden yritys- ja innovaatioympäristöjen vahvistamista ennen muuta markkinoiden suuntaan ja markkinoita ymmärtävien yritysten tunnustamista alueiden innovaatiotoiminnassa nykyistä keskeisempänä lähtökohtana. Paradigman muutos merkitsee samalla siirtymää kohti tulevaisuussuuntautunutta innovaatiodemokratiaa, innovaatioyhteiskuntaa ja innovaatioekosysteemiä.”

Mahdollisia raportin vaikutuksia

Hallitusohjelman 2007-2011 kirjaus ”Kansallisen innovaatiostrategian” laatimisesta hallituskaudella 2007-2011 oli mielestäni tärkeimmän konkreettisen tai konkreettisluontoisten suositusten tulkinta. VNK 12/2006 raportin mukaan ”keskeisin toimenpidesuositus on innovaatio- ja osaamispolitiikkaohjelman käynnistäminen seuraavan hallituskauden alussa”. Kansallinen innovaatiostrategia löytyy tästä. Kansallisen innovaatiostrategian luonnin aikana oli havaittavissa mielestäni sama analyysi mm. erään prosessiin liittyvän Dipolissa pidetyn konferenssin perusteella, että tutkimuslähtöisiin innovaatioihin oli olemassa ”infrastruktuuria”, mutta että kysyntälähtöisten innovaatioiden innovaatioympäristössä oli pahoja puutteita ja uusia palveluja ja toimintapoja on kehitettävä tähän tarkoitukseen.

Selvitysraportin jälkeistä aikaa sivusta seuranneena paradigman muutos on ainakin osittain toteutunut: – Työministeriön ja Kauppa- ja teollisuusministeriön yhdistyessä 1.1.2010 uuden työ- ja elinkeinoministeriön organisaatiorakenne heijastelee raportin ehkä tärkeintä sanomaa paradigman muutoksesta: TEMissä toimii neljä osastoa: 1) Työllisyys- ja yrittäjyysosasto, 2) Työelämä- ja markkinaosasto, 3) INNOVAATIO-OSASTO, ja 4) Energiaosasto. Innovaatio-osasto jakaantuu puolestaan a) Osaamispohjaiset innovaatiot, b) Kysyntäinnovaatiot, c) Innovaatioympäristöt, d) Kasvuyritykset, e) Yritysten kansainvälistyminen ja vienti, f) Mineraalipolitiikka. Ks. TEMin organisaatiokuvaus tarkemmin tästä.

Käytännössäkin osaamispohjaisten innovaatioiden tilalle on tullut ”toinen latu”, toinen painotus, kysyntälähtöiset innovaatiot. Eilen kuulin Ylen ykkösen radio-ohjelmassa, jossa teemana oli ”Arvostetaanko Suomessa tutkintoja liikaa?” haastateltua työnantajaa, joka sanoi, että viimeisen seitsemän vuoden aikana ylipoistosta on otettu yhden kerran yhteyttä, lähinnä esitelmäpyynnön merkeissä. Samana aikana ammattikorkeakouluista on otettu lukuisia kertoja yhteyttä yritykseen. Havaintojeni mukaan verrattaessa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, etenkin jälkimmäiset ovat ottaneet kysyntälähtöisestä innovaatioajattelusta kiinni – mikä oli nähtävillä selvitystä tehtäessä mm. ammattikorkeakoulujen nuoren historian ja paikkansa hakemisen johdosta. Toisaalta ehkä joidenkin mukaan mm. Aalto-yliopisto on tähdännyt samaan.

Selvityksen aikana pohdittiin perusteellisesti innovaation olemusta ja keskeinen tulema oli se, että vasta hyötykäyttöön otettu uudistus on innovaatio. Idea tai keksintö siis ei sitä ole. Tarvitaan työtä ja ”työvettä”, jotta uudistukset saadaan myös täytäntöön. Raportissa innovaatio määriteltiinkin seuraavasti: Innovaatio on luotu ja hyödynnetty kilpailuetu tai parempi käytäntö.

Jo raporttia muokattaessa TEKESin nimimuutos laitettiin vireille. TEKESin nimi muutettiin virallisesti Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukseksi kuvaamaan innovaation teknologista olemusta laajempaa kuvaa.

Kommentti: perustutkimus vs. soveltava tutkimus -asetelmaan

Vaikka ”toinen latu” on nyt saanut ansaitsemaansa huomiota ja aukaistua, mm. Suomen Akatemian rahalla perustutkimusta tehneenä olen nähnyt myös perustutkimuksen merkityksellisyyden. Mielestäni olisi syytä löytää tasapaino ”uuden ladun” ja perustutkimukseen satsaamisen välillä. Perustutkimuksen latu ei saa umpeutua! vaan siitä lähtevät soveltavan tutkimuksen ja markkinoiden tarpeesta syntyvät tutkimuksen latulenkit. Perustutkimus on välttämätön pohja soveltavalle tutkimustoiminnalle. Olen huolissani tällä hetkellä etenkin perustutkimuksen tilasta ja nykytilanteen seurauksista ja parhaimpien tutkijaresurssien pääasiallisesta käyttämisestä hankkeiden rahoituksen hankintaan ja hankkeiden hallinnointiin tuottavan perustutkimuksen sijaan. Perustutkimus voi tuoda soveltavalle tutkimukselle lisäarvoa esimerkiksi soveltavan tieteen käyttämien operationaalisten käsitteiden (kuten edustamastani kentästä esimerkiksi vahvat ennakoivat trendit, heikot signaalit, villit kortit, mustat joutsenet, klusterit) kehittämisen ja käsitteiden keskinäisyhteyksien tarkastelemisen muodossa. Hyvä tutkimus ei ole ylipistojen tai ammattikorkeakoulujenkaan yksinoikeus, olennaista hyvälle tutkimukselleon kuitenkin resurssit ja tutkijoiden vuorovaikutteisuus. Soveltavaa tutkimusta yritykset voivat helpommin rahoittaa, mutta siltä putoaa pohja, jos yhteiskunta ei kanna huolta perustutkimuksen resursseista. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus ja sen osuus valtion menoista vuonna 2010 on ollut noin 2 mrd euroa (Tilastokeskus) Vertailun vuoksi todettakoot, että potentiaalisten kaivoskohteiden arvo Suomessa on yli 250 mrdia euroa (ks. Hernesniemi et. al 2011: Kummusta klusteriksi) ja monet näistä on vapaaehtoisesti ja lähes korvauksetta niiden arvoonsa nähden luovutettu valtio-omisteisilta yhtiöiltä pois. Tutkimuksen- ja kehittämisen rahoitus ei siis ole kovin suurta. Tärkeää olisi kuitenkin myös edullisen ja tosiasiallisesti hyötykustannussuhteeltaan tuottavan perustutkimuksen ylläpito, jonka kustannusosuus on mainitusta 2 mrd :sta vain osa.

Viime aikoina on kuullut sanottavan, että Suomi on niin pieni maa, että sen on parempi keskittyä nopeaan soveltamiseen kuin perustutkimukseen. Mielestäni meillä on mm. maapallon pohjoisimpana kansana – joidenkin lähteiden mukaan yli 60 % Helsingin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä on suomalaisia – luontaisia perustutkimuksen alueita. Esimerkiksi mainittakoot arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus.

Seuraavassa on esitelty po. raportin tiivistelmä ja siihen sisältyvät 16 tärkeintä hankeaihioita:

TIIVISTELMÄ

Valtioneuvoston Suomi maailmantaloudessa – hanke painotti siirtymistä tiedeja teknologiapolitiikasta innovaatiopolitiikkaan. Tämän havainnon seurauksena asetti pääministeri Matti Vanhanen selvitysmieheksi kansanedustaja Kyösti Karjulan, jonka tehtävänä on ollut tunnistaa pullonkauloja, löytää kehittämisesityksiä ja uusia avauksia alueellisten yritys- ja innovaatioympäristöjen vahvistamiseksi. Selvitysmies nimesi työn tueksi kuuden hengen työryhmän ja sitä täydentämään kuusi välittäjäorganisaatioiden asiantuntijaa. Työryhmän luova jännite tuotti keskeisimpänä oivalluksena paradigman ja arvojen muutoksen välttämättömyyden. Käytännössä tämä tarkoittaa innovaatiojärjestelmän painopisteen siirtämistä ennen muuta markkinoiden suuntaan ja markkinoita hallitsevien yritysten tunnustamista innovaatiotoiminnassa nykyistä keskeisempänä lähtökohtana. Paradigman muutos merkitsee samalla siirtymää kohti tulevaisuusorientoinutta innovaatiodemokratiaa, innovaatioyhteiskuntaa ja innovaatioekosysteemiä. Selvitysprosessi tuotti johtopäätöksenä uusia avauksia ja kehittämistoimenpiteita sekä lakiesityksiä, joista selvitysmies nosti top 16 -listalle seuraavat:

1. Innovaatio- ja osaamispolitiikkaohjelman käynnistäminen

Väestön ikääntyminen asettaa erityiset vaatimukset maan eri alueiden tasapainoiselle kehittymiselle. Samoin taloudellisen ympäristön kehitys ja Suomen talouteen liittyvät rakenneongelmat asettavat kovia vaatimuksia myös tulevina vuosina. Hyvä talouskehitys ja työllisyyden kasvu ovat välttämättömiä edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle rakentumiselle. Kasvupotentiaalin vahvistamista on jatkettava myös seuraavan hallituskauden ajan. Tämän vuoksi seuraavan hallitusohjelman toteuttamiseen on tarkoituksenmukaista sisällyttää poikkihallinnollinen politiikkaohjelma, jolla nopeutetaan välttämättömien raportissa esitettyjen uudistusten eteneminen. Tämä innovaatio- ja osaamispolitiikan ohjelma tulisi vastaamaan haasteellisten sisältöjen käytäntöön saattamisessa.

2. Innovaatio- ja osaamispolitiikan tulevaisuusselonteko

Seuraavan hallituksen tulevaisuusselonteon teemaksi esitetään innovaatio- ja osaamispolitiikkaa.

3. 3–4 uudentyyppistä kansainvälistymisen alustaa

Uudentyyppisiä kansainvälistymisen alustoja pitää perustaa uusille kasvaville markkina-alueille Barentsin alueelle, jossa moottorina on energiateollisuuden ja kuljetus- ja logistiikka-alan investoinnit – myös metsäteollisuus- ja kaivosteollisuusinvestoinnit ovat keskeisiä. Aasian markkinat vaativat oman laskeutumisalustansa, joka voisi olla Singapore, jota jossain määrin on kehitetty jo tällaiseksi ympäristöksi sekä Shangai. Keskeinen ja suuri Pohjois-Amerikan markkina voisi olla kolmas kohde uudentyyppisen kansainvälistymisen laskeutumisalustan kehittämisessä esimerkiksi Kanadaan Ontarioon ja USA:han Wisconsiniin. Myös EU:n alueelle on harkittava oman laskeutumisalustan rakentamista. Koordinoivien osaamiskeskusvastinparien luominen Suomeen yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen yhteyteen on tärkeää. Ne vastaavat nykyisiä alueita ja niiden yrityksiä määrätietoisemmin kansainvälisen osaamisen kerryttämisestä.

4. Maankattava liiketoiminnanrakentajien valmennusverkosto, 3–4 alueellista yhteenliittymää

Suomeen tarvitaan maankattava verkosto huippuluokan liiketoiminnanrakentajien valmennukseen. Verkosto koostuu 3–4 yhteenliittymästä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sisällä. Keskeistä on verkoston avulla nostaa kansainvälistymisen ambitiotasoa hyödyntäen toiminnassa muun muassa kansainvälistyneiden yritysten, yrittäjien ja asiantuntijoiden kokemusta, verkostoon osallistuvien keskinäistä ”sparrausta” ja mentorointia. Verkostojen kehitystä tukemaan tarvitaan myynnin- ja asiakaspalvelun professuurit.

5. 500 yrityksen kansainvälistymisen ja kasvun ohjelma

On luotava uudenlainen kasvuyritysten ohjelma, joka lähtee markkinoiden tarpeesta. Ohjelmaan otetaan 500 yritystä ja siinä esiin nousevia kehitysaihioita resurssoidaan ja tuetaan muun muassa tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä uudenlaisten akateemisten oppisopimuskoulutusten avulla. Yritysryppäille on annettava mahdollisuus tutkimus- ja oppilaitosten ja muiden palveluiden kilpailuttamiselle antamalla kehittämishankkeiden rahoituksen isännyys yritysryhmille ja -verkostoille.

6. 30–40 alueellista innovaatio- ja kehittämiskeskusta

Tilanneoppiminen on uusi käsite, jonka haltuunotto on ensisijainen aluekehittämisen haaste. Osaamisen kerryttämiseksi tarvitaan alueellisia innovaatio- ja kehittämiskeskuksia. Alueellinen innovaatio- ja kehittämiskeskus on yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysverkostojen ja yritysten kehittämistyön tukija ja osaamisen kerryttäjä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä on tiivistettävä yritysten ja arvoverkkojen tukijana. Alueellisia innovaatiokeskuksia tarvitaan Suomeen 30–40. Painopistealueina on osaamisen kerryttämisen ja hyödyntämisen koordinointi, aluekehitysvastuu, yliopiston kolmannen tehtävän vahvistaminen ja jänteivöittäminen, määrätietoisen yrityskehitystyön vahvistaminen. Innovaatio- ja kehittämiskeskuksen määritelmä on Avainkäsitteet-liitteessä (liite 3).

7. Oppisopimuskoulutuspaikkojen nostaminen 35 000:een ja akateemisen oppisopimuskoulutuksen käynnistäminen

Oppisopimuskoulutuspaikkojen määrä on nostettava 35 000:een vuoteen 2011 mennessä. Akateeminen oppisopimuskoulutus on käynnistettävä seuraavan hallituskauden aikana. Akateeminen oppisopimuskoulutus voidaan käynnistää piloteilla hallituskauden alussa.

8. Uusyrittäjyyslaki

Tarvitaan uusyrittäjyyslaki. Laki on kaksiosainen. Ensimmäinen osa merkitsee, että nuoren on voitava tallentaa osa palkastaan tilille, joka on myöhemmin määräaikaan mennessä käytettävissä verovapaasti yritystoiminnan käynnistämiseen. Toisessa osassa erityinen uusi huomio on kiinnitettävä työntekijöiden, etenkin potentiaalisten yrittäjien ja avainhenkilöiden mahdollisuuteen tehdä sukupolvenvaihdos tai hankkia merkittävä osakkuus yrityksestä, jossa työskentelevät. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että työntekijän palkkatulon vero-osuudesta voidaan siirtää 10 000 euroa/vuosi sulkutilille sopimuskauden aikana. Omistajavaihdoksen, liikkeenluovutuksen, yrityksen perustamisen tai merkittävän osakkuushankinnan yhteydessä kertynyt pääoma voidaan käyttää omapääomaehtoisesti.

9. Alueelliset rohkeat valinnat -ohjelmat

Alueiden on kyettävä tekemään yhteisöllisesti – esimerkiksi innovaatio- ja kehittämiskeskusten johdolla – erityisesti kansainvälistyneiltä ja kehittyviltä yrityksiltä saatavaa markkinainformaatiota painottaen alueelliset rohkeat strategiset valinnat osaamisen suuntaamiseksi tulevaisuuden kannalta tärkeille aloille.

10. Starttirahan kaksinkertaistaminen

Starttirahan määrä on kaksinkertaistettava siten, että jatketaan rahoituskautta puolesta vuodesta vuoteen. Ensimmäisen yrityksen perustaminen on ymmärrettävä ennen muuta oppimiskokemuksena ja erityisesti omassa yrityksessä ensimmäinen vuosi sisältää paljon uuden oppimista. Omassa yrityksessä työssäoloaikaa voidaan verrata muuhun opiskeluun.

11. Ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten alueelliset kontaktifoorumit

Yritysten näkökulmasta keskimäärin tärkein kasvun ja kehittymisen yksittäinen pullonkaula on osaavan työvoiman saanti. Tämä yhtäältä korostaa ensisijaisena lyhyen tähtäimen päämääräänä aitoa verkostoitumista, ts. yritys- tai markkinainformaation asettamista koulutuksen, tutkimuksen ja tuokehityksen suuntaamisen ja kehittämisen lähtökohdaksi. Käytännön ratkaisuna on tärkeää varmistaa, että alueilla olisi säännöllisesti kokoontuvat kontaktifoorumit, joihin osallistuisivat keskeisesti yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten edustajat ja mahdollisesti myös muut avaintoimijat, kuten resurssoinnista vastaavat valtion tahot (muun muassa TE-keskukset).

12. Innomaraton – opiskelijoiden jalkautuminen yrityksiin

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot – on haastettava innomaratoniin1. Kyseessä on projektimuotoinen toiminta, jossa opiskelijat lähetetään alueen yrityksiin etsimään ideoita jatkojalostettavaksi osana opintoja. Alueen yrittäjät muodostavat arviontiraadin ja parhaat innovaatiot palkitaan. (ks. http://www.innomaraton.fi /)

13. Tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin alueelliset innovaatiohin keskittyvät ohjelmakokonaisuudet

Alueellista yritys- ja innovaatioympäristöä tukemaan tarvitaan ennakoinnin tutkimus- ja kehittämisohjelma, joka jalkautetaan alueille. Ennakointi- ja tulevaisuusajattelu koskee kaikkia toimijoita ja ohjelmassa on tähdättävä tulevaisuusajattelun ja kehittämisen työkalujen oppimiseen, innovaatioprosessin tukemiseen ja palvelumarkkinoiden kehittymiseen. Käytännön sovelluksissa tähdätään innovaatioprossessien tukemiseen luomalla uusia sosiaalisia rakenteita, arvioimalla vaikuttavia muutostrendejä ja tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Yrityskohtaisessa soveltamisessa tunnistetaan markkinoiden heikkoja signaaleja innovaatiotoiminnan lähtökohdaksi. Keskeistä dynaamisten vaiku- tusten aikaansaamiseksi on myös yksityisten ennakoinnin palvelumarkkinoiden tietoinen synnyttäminen.

14. Alueelliset yrittäjyyden portaiden vahvistamisohjelmat

Yrittäjyys on myös kulttuurinen ilmiö ja myönteistä yrittäjyyskulttuuria voidaan voimistaa kehittämällä yrittäjyyden eri portaita. Vastuunottamista ja projektioppimista voidaan pitää yrittäjyyden ensimmäisinä askeleina, mikä pitäisi mahdollistaa kaikilla koulutusasteilla. Kokemus on osoittanut, että työskentely yrityksessä on merkittävä oppimiskokemus, joka johtaa usein oman yrityksen perustamiseen. Etenkin vastuun ottaminen ja saaminen on hyvin merkittävää oppimisprosessissa. Yritykset tulee nähdä oppimisympäristöinä ja tulee mahdollistaa opiskelijoiden työskentely yrityksessä osana opiskelua nykyistä enemmän. Yrittäjyyden oppimisportaiden korkeimmille portaille ovat päässet kasvuyrittäjät, sarjayrittäjät ja näiden jälkeen nuorten yritysten mentoroinnin aloittaneet. Yrittäjyyden portaiden vahvistamiseksi tulisi alueyhteisöjen tehdä alueellisia yrittäjyyden portaiden vahvistamisohjelmia.

15. Innovatiivinen kilpailuttaminen, suositukset ja koulutus

Innovatiivinen kilpailuttaminen tulee nostaa osaksi kaikkea julkista hankintatoimintaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen vaatii tilaaja-tuottaja -mallin korostamista. Tämä mahdollistaa alan yritysten synnyn, tuotteistamisen ja siten yritysten kasvun. Sosiaali- ja terveyssektori on volyymiltaan laaja ja potentiaalinen tulevaisuuden ala muun muassa ostovoiman kasvun ja väestön ikääntymisen vuoksi. Siksi siinä tilaaja-tuottaja -mallin yleistyminen vaikuttaa merkittävästi yleiseen yrittäjyysilmapiiriin ja arvoihin yrittäjyyttä tukevasti lisätessään merkittävästi yritysten määrää melko tasaisesti eri puolilla Suomea. Sosiaali- ja terveyssektorin yritysten ja julkisen sektorin kumppanuus vaikuttaa arvojen ja kulttuurin muutoksen kautta siten välillisesti kaikkiin muihinkin aloihin.

16. Kestävän kehityksen energian kansallinen edistämismisohjelma ja kehitysalusta

Julkisen sektorin ennakoivilla päätöksillä voidaan käytännössä usein ilman lisäkustannuksia luoda merkittävää kilpailuetua eri toimialoilla. Aikanaan NMTpäätös (pohjoismainen automaattinen puhelinverkko) johti nykyisen tietoliikenneteollisuuden syntyyn. Tällä hetkellä merkittäviä läpimurtoja on mahdollista saada esimerkiksi energiassa, ympäristössä, turvallisuudessa ja terveydenhuol12 lon aloilla ja luoda näin merkittävää kilpailuetua. Tämä edellyttää ennakoivaa otetta, muun muassa vahvojen vaikuttavien trendien ja heikkojen signaalien tunnistamista ja niiden vaikutusten arviointia eri toimialojen markkinoihin ja kasvun mahdollisuuksiin. Kestävän kehityksen energiatuotannon kehittämiseksi ja käyttöön oton vauhdittamiseksi tulee perustaa kansallinen edistämisohjelma ja sitä tukeva internetiä hyödyntävä kehitysalusta ideoiden testaamiseksi, kehittämiseksi ja jalostamiseksi.

Mitä 2011-2015?

Edellä tiivistelmässä esitetyistä kohdista osaltani koen, että voisin olla edistämässä tarvittaessa mm. seuraavia: 9. Alueelliset rohkeat valinnat -ohjelmat 13. Tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin alueelliset innovaatioihin keskittyvät ohjelmakokonaisuudet 14. Alueelliset yrittäjyyden portaiden vahvistamisohjelmat 16. Kestävän kehityksen energia kansallinen edistämisohjelma ja kehitysalusta. Lisäksi raportin noin 60 aloitteesta löytyy vielä hankeaihioita, joiden mm. alueellisessa toimeenpanossa edustamani metodit ja lähestymistavat voivat olla hyödyllisiä.

Lähde

Karjula, Kyösti & Yrjö Myllylä (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena. Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 106 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006.

Joitakin muita KTM-selvityksiä:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. < http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2005). Future of the Countryside and Clusters. Evaluation by the Delphi Method. 64 p. Ministry of the Trade and Industry (MTI) Financed Studies 10/2005. http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf Luoma, Ossi &

Myllylä, Yrjö (2003). Development of T&E Centre Services Promoting Exports and Internationalisation. 58 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 2/2003. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/D8A68F27C09FCF6FC2256CC300435F8C>

Myllylä, Yrjö (2001). Possibilities for Cooperation in Developing Clusters in Urban Areas. 86 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>

Myllylä, Yrjö (1999): The Northern Dimension. The Finnish companies providing Services within New Northern Area – Developing clusters and services. 236 p. Ministry of the Interior, Ministry of Trade and Industry, Finnvera Ltd, Finpro, Government Institute for Economic Research. RD-Market Info Publications. Helsinki 1999. (ks. yhteenveto AlueIntegraattori 5/1999 http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/aipepys)

Myllylä, Yrjö (1998). Finnish companies providing services within Northern Europe – Potential sectors and development of services to promote their internationalisation. 107 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 12/1998. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/C8052D63EBD2BE82C225672B0032121A>

Myllylä, Yrjö (1996). Uudenmaan elinkeinoelämän rooli Pohjois-Euroopassa. Uudenmaan liitto, KTM Uudenmaan piiri, MMM Uudenmaan piiri, TM Uudenmaan piiri. Yhteenvetomuistio. Tulokset osittain julkistettu teoksessa Uusimaa 2020 – Kurkistuksia tulevaisuuteen. Uudenmaan liitto – YTV. Helsinki 1997.

Muita teeman kannalta suositeltavia julkaisuja, etenkin EU:n palkitsemaan alueelliseen ennakointimalliin liittyyen

Ks. esim. blogiartikkeli ”EU:n parhaat ennakointikäytännöt valittu”. Yrjö Myllylän /RD Aluekehitys Oy:n toteuttamat ja kehittämät TKTT-sovellukset vuosina 2006-2011 (LUE Alueelliset ja toimialakohtaiset innvoaatiojärjestelmät -sovellukset):

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf
Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. <www.luotain.fi> tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf
Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf
Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf
Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Muita Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen elementtejä hyödyntäneitä pidemmän tähtäimen (10-15 vuotta) osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointitutkimuksia tai strategioita.

Myllylä, Yrjö (2003).Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeidenennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015
Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku
Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011.

Russia’s geopolitical focus has moved to the North – The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, IN ENGLISH, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Myllylä, Yrjö (2010). Russia’s geopolitical focus has moved to the North – the development of the Murmansk region in the light of three scenarios. Baltic Rim Economies Bimonthly Review 4/2010, 31.8.2010. Pan Eurooppa -instituutti. Turun yliopisto/Turun kauppakorkeakoulu. <BRE_4_2010_YMy >

Yrjö Myllylä wrote above mentioned publication:

”The starting point of the article is the idea that the dissolution of the Soviet Union resulted in a shift of the geopolitical and geoeconomic focus in Russia to the north. As the main oil-producing regions of the Soviet Union, such as Kazakhstan and Turkmenistan, became independent, the relative importance of north-western Russia and Siberia increased in Russia’s oil and gas production. The high prices of crude oil and natural gas products in the global market have led to the emergence of wealthy, rapidly developing pockets in remote regional economies. Oil and natural gas are Russia’s main exports, brought to Europe primarily by oil and gas pipelines, an infrastructure built several decades ago. Now, however, the situation is changing.

Economic interest in northern regions has increased as the growing world economy demands more energy and the resources in existing oil and gas fields are being depleted. The Arctic region is rich in oil and natural gas. The rising prices of raw materials are making the exploitation of Arctic natural resources more profitable than before. These regions are located northeast of Finland. What role will Murmansk’s northern location have in the new, rapidly developing transport system? What impact will the fact that the Murmansk Region is located relatively close to key market areas – the European Union and the increasingly important eastern coast of the United States – have on the development options for the region? How will other geographical factors, such as an ocean port that is ice-free the year round, affect the development options available to the Murmansk Region? What effect will the change have on the development of industry and logistics in the Murmansk Region and how will it affect social trends there?

The business structure of the Murmansk Region consists not only of activities related to national defence but economic activities typical to high-resource regions in general: extraction and pre-processing of natural resources, particularly mining and the related ore processing, apatite mining and the fishing industry. The mining and metal-processing industry, which is very important to the region, has found its way to a new global market, but tough competition is forcing production plants to reduce their workforces as well as modernize their technologies. The rationalization of industry has resulted in outmigration, particularly from communities relying on a single industrial

The major projects in energy production, for example, and their time schedules will impact on the development of the Murmansk Region. For example, the schedule for the opening of the Shtokman gas field and the Murmansk or Indiga oil pipeline project can be linked to the driving forces. The author has examined the development of the Murmansk region in the light of three scenarios until 2025. The scenarios are based on the Delphi method and the three Delphi panels which were Murmansk Panel, Moscow Panel and the International Panel. Scenarios 1 and 2 represent the extremes in or the limits of the most probable scenario for the development of the Murmansk Region not leading to an actual economic disaster. Shtokman gas field is in operation in Scenario 1. Scenario 3 represents an unlikely but still possible deep regression in the world economy and a slump in the oil price.

Scenario 1 – ‘Market forces and democracy are strengthening and values developing’

Scenario 1 is summed up in the comment of one of the international participants in the panel, which presents the following main vision and key actions: The Barents region will be as active as the Persian Gulf, exporting oil and gas. The region will become a base for offshore operations, with global importance over the next 200 years. There will be a large amount of spin-off activity. All this, however, will require changes in Russian legislation. Exclusion of foreign actors from investments, which is currently the greatest obstacle, must be eliminated to allow free movement of capital.

Scenario 2 – ‘Authoritarianism is increasing and a regulated economy prevails’

Here, the development will be slower than in the previous scenario. Taking advantage of favourable trends in the world economy, Russia will attempt to launch the Shtokman operations and other large energy projects on its own. The projects will start slowly and have less impact on the development of the region than in Scenario 1.

Scenario 3 – ‘Problems are accumulating and the oil price is sinking’

In this scenario, all or some of the wild card events considered possible but unlikely by the participants in the panel will occur. The scenario is largely built on the assumption that the price of oil will fall; this will be preceded by an increasingly authoritarian trend in society. The price of oil may plummet because of a slump in the world economy, a crisis or sudden peace in the Middle East or a pandemic disease. Other wild cards may also emerge, such as an environmental disaster or youth riots, but these will be limited and can even provide an exit from a crisis.

In the vision for the most likely future operations the Shtokman field would be started up in 2020-2025 provided that international capital and technology from international enterprises, for example, would be available for the region. It is very likely that the population will be smaller than today. Materialization of investments in Shtokman will change the course of the population trend, at least locally. In a probable scenario, communities relying on large-scale mining or metal-processing industries alone will not be able to maintain their population bases at the current level, even if the volume and value of their production is higher than today.

Findings and recommended political actions – A need for innovative activities: Profitable exploitation of the natural resources in and around the Murmansk Region will require development of infrastructure and the systems for producing the resources. This highlights a need for a consensus and partnership between local and federal actors governing the infrastructure with regard to sharing the benefit from investments in the region. Finding economically lucrative solutions plays a key role in investments that will bring cost savings in transport technology, for example. Finding new, lucrative transport and production solutions for the high-cost Arctic region stresses the importance of innovation activities, particularly the creation of a network of research institutes and enterprises in the fields of transport and logistics, energy production and the mining and metal-processing clusters. Thus far, local enterprises have sought innovative solutions for transport technology and logistics in a centralized manner from abroad, e.g. from Finland.

Murmansk will form an important logistic gateway from north-western Russia to the world, enabling transport of natural resources and processed goods to the world market. The development of the logistic gateway will mostly depend on trends in the world economy as well as the prices of raw materials, such as oil and minerals.

The structure of business life in the Murmansk Region in the future can be markedly different from the present situation, even if the current structures of industries, particularly the metal-processing and mining industries, retain their central role in the region’s economy. Future business will require a workforce and an infrastructure adapted to Arctic conditions and communities.

Yrjö Myllylä

Managing Director, Doctor of Social Sciences

RD Aluekehitys Oy”

Literatures

Myllylä, Yrjö (2010). The Murmansk region’s growing importance in the energy economy and logistics creates opportunities also for Finnish companies. In the book: Kuusi, Osmo & Hanna Smith & Paula Tiihonen (eds.) (2010). Russia 2030 based on contracts. Publication of the Committee for the Future 6/2010. 170-180. <http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=vy14010113558959&cmd=download>

Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/08/03/the-development-of-murmansk-region-in-the-light-of-three-scenarios/>

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008.
Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/02/rd-publication-to-promote-exports-industrial-logistic-and-social-future-of-the-murmansk-region-until-2025/>

Myllylä, Yrjö & Oleg Andreev & Vesa Rautio (2008). Where are the hubs and gateways of development? Developments in Murmansk Oblast. 182-199. In Rautio, Vesa & Markku Tykkyläinen (eds.): Russia’s Northern Regions on the Edge. Kikimora Publications. University of Helsinki.

Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007. <expert_article158_62007>

Myllylä, Yrjö (2006). The future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels. Fennia 184:1. 53-73. <http://ojs.tsv.fi/index.php/fennia/article/view/3732/3523>

Myllylä, Yrjö & Oleg Andreev (2005). The Development of the North-West Russia and Delphi method – evaluation of the industrial, social and logistical developments in the Murmansk Oblast. Nordia Yearbook 2005. Nordia Geographical Publications Vol 34:4. p. 37-48. Publications of the Department of Geography, University of Oulu and Geographical Society of Northern Finland.

Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEM 43,2010

Hankealoite on esitetty alla olevassa julkaisussa mm. sivulla 45.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta – erityisesti geologian tohtori Jeffery Robertsin ajatusten kokoaminen kirjaksi esimerkiksi seminaaritilaisuuden avulla (31). Pohjoisten luonnonvarojen hyödyntäminen ja kansainväliset pääomamarkkinat liittyvät yhteen. Maailmantalouden kasvaessa sijoittajat katsovat viisaaksi sijoittaa eläke- ja muita varoja rajallisiin luonnonvaroihin, joiden hinta niiden rajallisuudesta ja kysynnän kasvusta johtuen on nouseva. Näissä nähdään pitkän tähtäimen tuoton olevan varminta. Pääomamarkkinoiden ja samalla luonnonvarojen ymmärtäjiä samassa persoonassa on kuitenkin vähän. Geologian tohtori Jeffery Roberts väitteli Finnmarkin geologiasta 1960-luvulla, toimi 1990-luvun taitteesta alkaen suurimpien kansainvälisten institutionaalisten sijoittajien sijoitusten välittäjänä ja yritysanalyytikkona etenkin Suomen, mutta myös muun Pohjois-Euroopan osalta. Roberts ymmärsi Suomen ja Barentsin alueen luonnonvarojen merkityksen ja teki asiantuntijana aktiivisesti työtä niiden hyödyntämiseksi. Viimeisimpänä projektinaan Roberts edisti asiantuntijana Savukoskella sijaitsevan Soklin kaivosesiintymän hyödyntämistä pyrkien samalla mm. jouduttamaan Suomen ja Venäjän rataverkon yhdistävän Sallan radan rakentamista. Roberts kuoli 29.1.2010 Lontoossa (Robertsin toivomuksesta kirjoittaja laati yhdessä Antti Henrikssonin kanssa hänestä muistokirjoituksen julkaistavaksi Helsingin Sanomissa 19.2.2010 ja Lapin Kansassa 6.2.2010; Kalevassa 4.2.2010). Olisi syytä koota Robertsin ajatuksia kirjaksi suomalaisten toimijoiden hyödynnettäväksi. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi kolmella tavalla: 1) järjestämällä seminaari, jossa hänet tuntevat ihmiset pitävät esitelmiä hänen ajattelustaan, 2) tekemällä haatattelututkimus, jossa hänet tuntevat asiantuntijat haastatellaan tai 3) analysoimalla esimerkiksi tämän kirjan tekijän 14 vuoden aikana kertynyttä runsasta aineistoa Jefferyn ajattelusta ja pohjoisten /reuna-alueiden luonnonvarojen hyödyntämisestä.

Tohtori Jeffery Roberts

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Tohtori Jeffery Robertsin muistolle. Lapin Kansa 6.1.2010. < https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2015/08/in-memoriam-jeff-roberts-lapin-kansa-6.2.20102.pdf >

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2015/08/hs-190210-jeffery-roberts-in-memoriam.pdf>

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Monilahjainen analyytikko. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2015/08/in-memoriam-jeff-roberts-kaleva-4.2.2010.pdf>

Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.

ks. myös http://www.pomor.com

ks. myös Sallan kunta, Savukosken kunta

Muuta kirjallisuutta

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/elinkeinostrategia-julkaisu-koillis-suomen-elinkeinostrategia-2011-2015/>

Ks. myös blogiartikkelit

”Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä”

“Soklin ja muiden ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen Pohjois-Suomessa“.
***
Mitä mieltä te olette kaivosasioista? Ottakaa kantaa kyselyyn!: