Arktisen meriteknologian ennakointihanke ajankohtaisena esimerkkinä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI

TEM 43, 2010

Ajankohtainen hanke-esimerkki on ”Arktisen meriteknologian ennakointi Uudenmaan alueen pk-yritysten näkökulmasta”. Kyseessä on yhtäältä TEM 43/2010 raportin tulosten soveltaminen aluetasolla. Sama lähestymistapa sopisi kaikkien maakuntien / ELYjen alueille. Jollakin alueella arktisen meriteknologian sijaan voisi korostua muut arktisen teknologian mahdollisuudet, esimerkiksi Kainuussa junat, raitiotievaunut ja muut sellaiset kuljetusvälineet, Lapissa ehkä kaivostoiminnan teknologia, jossakin saattaisi korostua kylmätyöasut jne. jne. Hankkeessa voitaisiin hakea alueen strategiaa arktisen teknologian tuottamisessa. Arktisen teknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Arktiseen liittyviä ominaisuusuksia ovat mm. kylmyys, lumi, jää, lämpötilanvaihtelut, pimeys, valo, pitkät etäisyydet, haavoittuvainen ja herkkä luonto (esim. mikrobit eivät hajoita öljyä tms. kuten etelämpänä onnettumuuksien sattuessa). Näihin on totuttu Suomessa vastaamaan, eivätkä esimerkiksi täällä tehdyt junat pysähdy välttämättä lämpötilanvaihteluun kuten Englannissa, laivaliikenne ei lopu talvella Suomenlahdella, ratikat eivät pysähdy lumeen Helsingissä eikä edes polkupyöräily lopu talvella Oulussa. Tämä osaaminen tarjoaa mahdollisuuksia pohjoisuuden kysynnän kasvaessa.
***
Uudenmaan ELY-keskus 15.3.2012:

”Uudenmaan ELY-keskus on käynnistänyt meriteollisuuden ennakointihankkeen, jossa ennakoidaan arktisen meriteknologian mahdollisuuksia Uudenmaan pk-yrityksille. Hankkeessa edistetään alan toimijoiden verkostoitumista sekä pyritään synnyttämään miniklustereiden avulla uudenlaisia liiketoimintaideoita sekä kansainvälistymismahdollisuuksia toimialan yrityksille. Lisäksi ennakoidaan mm. Helsingin telakan tulevaisuuden osaamistarpeita. Tavoitteena on hyödyntää ennakointitietoa Uudenmaan ELY-keskuksen rahoituksen kohdentamisessa meriteollisuuden toimialalla. Näin voidaan edistää toimialalla toimivien ja meriteollisuuteen verkottuvien yritysten kehittämistä esim. yritystukien sekä koulutus- ja konsultointihankkeiden avulla.

Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuna Uudenmaan ELY-keskuksen lisäksi TEM, Meritaito Oy, Merima Oy sekä RD Aluekehitys Oy.

Ennakointihankkeen rahoittaa Uudenmaan ELY-keskuksen Osaamisen ennakoinnilla kasvua -ESR-projekti.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Sasu Pajala, puh. 040 864 1437
kehittämispäällikkö Taavetti Mutanen, puh. 040 722 2328″

***

erikoistutkija Yrjö Myllylä, puh. 0500-450 578

AMT-hankkeen www-sivut ja viestintäympäristö, www.amtuusimaa.net.

Käytäväkehittäminen Case ”Nelostietä markkinoille”

1. ALUEKEHITYS, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Nelostietä markkinoille, Tie- ja Liik 5,6, 98

”Nelostietä markkinoille”
Nelostietä markkinoille, Tie- ja Liik 5,6, 98

Käytäväkehittäminen on ajankohtaista. Yksi tekijän koordinoima käytäväkehittämishanke oli NelostieE75 ry:lle tuotettu Nelostie-visio ja siihen liittyvät taustatutkimukset, seminaari ja esitteet. NelostieE75ry perustettiin vuonna 1998 ja sitä edelsi 1991-92 tehty käytäväkehittämisprosessi, jossa kirjoittaja oli keskeisessä roolissa konsulttina. RD Aluekehitys oli myös NelostieE75ry:n kannatusjäsen alkuvuosina. NelostieE75ry:n ja kehittämishankkeiden keskeisinä priimusmoottoreina alkuvuosina ovat olleet maakuntien liitot, erityisesti Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Keski-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen liitot sekä alueen tiepiirit. Myöhemmin yhdistyksen jäseninä painoarvoa ovat lisänneet mm. kunnat, kauppakamarit ja yritykset. Käytäväkehittämisessä yleensä pyritään katsomaan eri liikennemuotojen yhteensovittamisen kysymyksiä sekä pyritään ylimaakunnalliseen ajatteluun. Nelostie mm. on keskeinen tavaraliikenneväylä joka on tärkeä mm. Uudenmaan alueen ja monen muunkin alueen satamille. Tämä Nelostien erityinen luonne tavaraliikenneväylänä tuli jo selville aiemmissa 1990-luvun alun Nelostien kehittämisen hankkeissa.

Tällä hetkellä tulisi käynnistää mm. VT8:n ja VT3/VT8:n käytäväkehittämishankkeita. Mm. rannikon kehittyvät teollisuus- ja satamakaupungit tarvitsevat parempia yhteyksiä yhdistettynä Seinäjoen ja Tampereen kautta Uudenmaan keskuksiin ja satamiin.

Alla on joitakin tekijän koordinoimia muita liikennekäytävien ylimaakunnallisia tai kansainvälisiä kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat jo pitkälti nähtävillä.

Erityisen tärkeää olisi lisäksi katsoa ei vain yhtä käytävää vaan valtakunnallista kokonaisuutta, jossa näkökulmina voisi olla sekä teollisuuden että satamien näkökulma, jolloin mukana tarkastelussa olisi kaikki liikennemuodot. Tuloksia tulisi verrata näiden kahden ryhmän näkökulmista, koska intressit voivat olla joiltain osin ristiriitaisia esimerkiksi uusien ratayhteyksien osalta Jäämerelle. Ennakointitutkimuksessa näkökulmana voisi olla tärkeimmät logistiikan kehittämistarpeet tarkasteltuna sekä satamien että teollisuuden näkökulmista erikseen. Luonnollisesti vahvasti tulisi olla mukana luonnonvaratalouden uudet tarpeet, kuten kaivostoiminnan ja biotalouden tarpeet. Yhtenä hyvänä mallina tässä mielessä voisi olla esimerkiksi ao. kohta 3.

1. E18: Matkalla Pietariin – E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti, 1992 (poikittaisyhteyksien kehittämisen viestinnällinen käynnistysprosessi),
2. Pohjois-Euroopan uudet kuljetusmarkkinat – Perämeren satamat osana Pohjoiskalotin ja Luoteis-Venäjän yhteysverkkkoa
3. E18: Delfoi-tutkimus: Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa, E18-tien kehittämisen, Pietarin uuden sataman ja Tanskan ja Saksan kiinteän yhteyden vaikutus Varsinais-Suomen ja Etelä-Suomen muiden alueidenkehitykseen, 1995, tarkastelu vuoteen 2010
4. Nelostie/E75: 1998 perustetulle NelostieE75 ry:lle, maakuntaliitoille, tiepiireille tehty Nelostievisio: ”Nelostietä markkinoille”
5. Barentsin käytävän kehittäminen, kehittämisseminaarit 1996 ja 1997 (mm. Sallan raja-aseman avaamisprosessin käynnistys, avaus kv-liikenteelle 2002).
6. Oy Bothnia Logistic Centre Ltd, n. 20 yrityksen kuljetusmuotoja yhdistävä palvelu sai tukea syntyynsä RD Delfoi-prosessista, ks. http://www.blckemi.com.
7. Murmanskin , Luoteis-Venäjän ja Suomenlahden gatewayaseman ja logistiikan kehittäminen – useita tutkimusraportteja ja asiantuntija-artikkeleita vuosilta 2005-2010, tarkastelu vuoteen 2025

Em. käytäväkehittämishankkeet edustavat liikennehankkeissa valtavirrasta poikkevaa RD Aluekehitys-metodia, jossa mm. faktatiedon lisäksi painotetaan erityisesti näkemystietoa. Fakta+näkemys=tulevaisuustietoa (prof. Pentti Malaska, tulevaisuuden tutkimuksen seuran 30-vuotisjuhlanäyttelyn avajaispuheessaan). Tämä metodi on kehitetty pitkälle mm. tekijän väitöskirjassa, jonka nimi oli ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025”. ks. esim. UM 3/2008 julkaisu aiheesta. Metodia voidaan soveltaa perusteellisesti ja se toimii erityisesti muuttuvissa olosuhteissa, jota elimme Neuvostoliiton hajottua ja nyt edelleen voimakkaasti logististen järjestelmien näkökulmasta tarkasteltuna.

Ks. myös muita logistiikan artikkeleita tästä.

Kysy lisätietoja logistiikan kehittämisen perusteista ja metodeista sekä materiaaleja em. kiinnostavista korridoreista!

”Muuttoliike hallintaan osaamista suuntaamalla”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI

Muuttoliike hallintaan osaamista suuntaamalla

”Muuttoliike hallintaan osaamista suuntaamalla”, Savon Sanomat elokuu 2001. Savon Sanomien kirjoituksessa esiteltiin, miten vuonna 1999-2000 tehdyn ennakointitutkimuksen mukaan osaamista ja koulutusta pitäisi suunnata. Otsakkeen sanoma pitää edelleen paikkansa, kun osaaminen ymmärretään laajasti. Artikkelissa esitetyt tulokset tulisi luonnollisesti päivittää, koska ennakointitutkimuksen aikahorisontti oli tuolloin noin 10 vuotta eteenpäin. Ajassa on selvää tarvetta päivittää osaamisen ja koulutuksen suuntaamista, jolla voitaisiin mm. vähentää sinällään välttämättömänä pitämäni ulkomaisen työvoiman tuontia silloin, kun Suomesta olisi mahdollisuus koulutuksen kautta saada omia työpulaa potevia resursseja käyttöön. Tilanne on akuutti esimerkiksi kaivosalalla, jossa ulkomaisen työvoiman rekrytointi on aloitettu kotimaassamme olevien osaajien puutteen vuoksi (ks. mm. TEM 29/2011). Esimerkiksi Kaivostoiminnan näkökulmasta tulisi kiireesti tehdä vähintään Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen alueilla, mutta käytännössä koko valtakunnan alueella ns. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptilla laadittavia lyhyen tähtäimen nopeasti vaikuttavia ennakointiprosesseja. Lisäksi tarvitaan monipuolista ja laaja-alaista kaikkia osaamisen asteita käsittelevää pitkän aikavälin ennakointia. Ks. lisää sovellusmahdollisuuksista esim. seuraavista linkeistä: Osaamis- ja koulutustarpeiden artikkelikokoelma Kaivosalan Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT)-sovellukset Alueelliset osaamis- ja koulutustarveselvitykset, Case Helsinki ja Case Kemi-Tornio, Ks. myös seuraavat Case Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit, Case Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015.