Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit.

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklustereita arvioitiin RD Aluekehitys Oy:n Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR:n hankkeessa vuosina 2003-2004. Tulevaisuutta katsottiin vuoteen 2015. Tarkoitus oli mm. vaikuttaa EU:n rakennerahastokauden 2007-2013 toimintaan. Tulokset ja tutkimuksen toteutusmalli ovat pitkälti edelleen relevantteja ja käyttökelpoisia.

Delfoi ja maaseudun tulevaisuus

Erityisesti on todettava, että kasvuklustereita ja niiden kehittymistä tukevia teemoja on tarkasteltu ja eritelty neljän eri kuntatyypin näkökulmasta: keskukset ja niiden vuorovaikutusalueet, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Raportti olisi itse asiassa hyvää luettavaa kaikille kunnallisvaaliehdokkaille ja valituille. Sillä pääsisi hyvin alkuun, jopa ”kasvukeskuksissa” ja muissa kaupungeissa, koska raportin nimestä huolimatta kaikki kuntatyypit ovat tasapuolisesti tarkastelun kohteena.

Yhtenä läpileikkaavana näkökulmana on keskusten ja maaseutualueiden yhteistyömahdollisuudet. Olisi perusteltua käynnistää seuraavaa EU:n ohjelmakautta ja valittavia kunnanvaltuustoja ajatellen, käytännön toteuttajia palveleva taustaselvitys tämän käytännön mukaisesti toteutettuna valtakunnan tasolla ja alueiden (maakunnat ja suuralueet), kuntien ja seutukuntien tasolla. Viime kädessä vaikuttavuus edellyttää seudullista tarkastelua.

Kaivostoiminta: Pitkän matkan pendelöintimalli ja koulutustarpeiden ennakointi luovat työtä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Pitkän matkan pendelöinnin järjestäminen sekä kaivosalan työvoima- ja koulutustarvetutkimukset Suomessa tehtynä parantavat suomalaisten työllisyyttä. Ellei näin toimita, pendelöivää työvoimaa tarvitaan enemmän Suomen ulkopuolelta. Potentiaalinen toimien toteuttaja ja hyötyjä on mm. Oulun seutu koko Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun lisäksi.

Alla on käsikirjoitus, jonka pohjalta on muokattu 11.8.2012 julkaistu Alakerta-kirjoitus sanomalehti Kalevaan. Artikkeli aukeaa pdf-muodossa tästä linkist: kaleva-alakerta-11-8-2012.

Kaleva, Alakerta 11.8.2012

Luonnonvarojen ”100 vuoden alennuskauppa” on päättymässä. Keskeisten raaka-aineiden hinta on ollut nouseva jo noin 10 vuotta mm. Jeremy Granthalmin kehittämän GMO-indeksin mukaan. Indeksi kuvaa 33 keskeisen raaka-aineen hintakehitystä. Taustatekijänä raaka-aineiden hintojen nousulle on niiden rajallisuus ja maailmantalouden kasvusta johtuva kysyntä. Kiinan talouskasvun vaikutus on ollut erityisen suuri viime aikoina, mutta kysyntä jatkunee myös Intian, Afrikan ja Etelä-Amerikan väestönkasvun ja voimakkaan kaupungistumisen tukemana.

Luonnonvarojen merkityksen kasvu taloudessa edellyttää uusia strategiota valtiolta, suuryrityksiltä, pk-sektorilta ja kaupunkiseutujen kehittäjiltä – koko yhteiskunnalta. Osaamista, koulutusta ja muuta toimintaa on suunnattava uudelleen. Suomessa pysyvä osaaminen ei voi olla vain ”korvien välissä” ilman kytköstä ympäristöön. Luonnonvarojen ja maantieteellisen ympäristön merkitys on aina ollut merkittävä suomalaisen menestyksekkään osaamisen kehittämisessä. Esimerkiksi Nokia-projektissa ratkottiin harvaan asutun Suomen tietoliikenneongelmia yhdessä. Pitkien etäisyyksien haasteiden ratkaisu on oltava jatkuvaa toimintaa myös kaivostoiminnassa, jotta voimme elää pohjoisessa.

Kasvavassa kaivostoiminnassa kuljetus- ja logistiikkakysymykset ovat avainasemassa materiaalivirtojen lisäksi myös henkilöliikennekysymyksissä. Luonnonvarojen hyödyntämisessä keskeistä on ollut maailmalla ns. pitkän matkan pendelöinti (long distance commuting). Oulu on luonteva asuinpaikka mm. työskenneltäessä Pohjois-Suomen nykyisillä kaivoksilla Sodankylässä, Kittilässä, Kainuussa tai parhaillaan rakennettavassa Pajalan rautamalmikaivoksessa tai lähitulevaisuudessa käynnistyvissä kaivoksissa Koillismaalla, Savukoskella tai Kolarissa. Oulu on pohjoisen monipuolisin kaupunki elinkeinorakenteeltaan ja sen ympäristö on laadukas ja perheellisille sopiva.

Ajattelutapamme mukaan työpaikan pitäisi olla asuinseudullamme. Saksalainen kollegani Mattias Spies väitteli Venäjän Timan Petšoran alueen Severtekin öljykentän työloista ja työnjärjestämisestä vuonna 2010. Tutkimuksen alkuvaiheessa kentän omisti Lukoilin kanssa suomalainen valtionyhtiö Neste, mikä mahdollisti tutkimuksen. Perheelliset työntekijät tulevat töihin tuhansien kilometrien päästä kahdeksi viikoksi tehden 12 tunnin työpäivää ja lentävät läheisestä Usinskista takaisin kotiin kahdeksi viikoksi ja ovat tutkimuksen mukaan tyytyväisiä järjestelyihin.

Yksi tuttavani on kulkenut useita vuosia kuukauden työjaksolle öljykentillä avustavalla monitoimimurtaja Botnicalle, milloin Välimerelle, milloin Pohjanmerelle tai Meksikonlahdelle tullen kuukaudeksi kotiin työvuoron päätyttyä Suomeen. Toinen tuttavani Satakunnasta pendelöi tällä hetkellä viikon työkomennuksille Ruotsin Pajalaan rautamalmikaivoksen rikastamoa rakentamaan yhdistäen kuljetuksia Itä-Suomesta tulevien kanssa osan matkaa. Tämän jälkeen tullaan viikoksi kotiin.

On käynnistettävä uusien konseptien miettiminen, miten Oulusta voidaan käydä töissä mainituilla kaivospaikkakunnilla. Haukiputaalta Sodankylään kaivoshankkeiden vuoksi muuttanut perhe valitteli lehtitietojen mukaan Sodankylän hidasta kaavoitusta odotellessaan uudisrakennusprojektinsa etenemistä. On pyrittävä tukemaan myös nykyisiä yhdyskuntia, mikä tarkoittaa joukkoliikenteen ja uudenlaisten majoituskonseptien rakentamista sekä työvuorojen suunnittelua. Malleja löytyy maailmalta ja esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa mm. professori Markku Tykkyläisen johdolla aiheeseen perehtyneitä tutkijoita.

Toisena pääteemana on kiinnitettävä huomiota koulutukseen. Vuosi sitten työ- ja elinkeinoministeriölle tekemäni vuokratyövoiman käytön syitä -selvityksen aikana havaitsin uutena ilmiönä ulkomaisen vuokratyövoiman rekrytoinnin käynnistyneen erääseen Lapin kaivokseen. Syynä oli osaajien puute kaivospaikkakunnalla. Koska pääosa uusista kaivoksista on tällä hetkellä Lapissa ja Kainuussa eikä vielä Pohjois-Pohjanmaalla, järkevät toimenpiteet eivät välttämättä kohtaa ajattelutavoistamme johtuen. Edellisissä maakunnissa on osaajapulaa, mistä vuokratyövoiman hankinta on esimerkkinä. Jälkimmäisessä ei nähdä kyseisiä alueita työmarkkina-alueina etenkään suorittavan työn osalta.

On käynnistettävä Pohjois-Suomen tason yhteinen kaivosalan työvoima- ja koulutustarvetutkimus. Mikäli tähän ei kyetä, hanke kannattaa käynnistää ELY-keskuksittain Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa. Tarkoitukseen on olemassa valmis lyhyen aikavälin ennakointikonsepti (TKTT), joka antaa luotettavaa informaatiota koulutuksen järjestäjille ja muille toimijoille, mihin toimiin on ryhdyttävä kaivosalan työvoimatarpeiden tyydyttämiseksi. Kaivosala voidaan rajata käsittämään tässä yhteydessä myös alan kone- ja laiteteollisuus ja huoltotoiminnot Pohjois-Suomessa. TKTT-konseptia on viime aikoina kehitetty etenkin Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Ennakointikonsepti on nostettu vuonna 2010 Euroopan unionin keskeiseksi ennakointikäytännöksi rakennemuutoksen hallinnassa Euroopan unionin komission YK:n työjärjestölle antaman arviointitoimeksiannon pohjalta.

Yrjö Myllylä, YTT (yhteiskuntatieteiden tohtori)

Erikoistutkija, Toimitusjohtaja

RD Aluekehitys Oy

”Ennakointi-case: Tekninen palveluala, Varsinais-Suomi”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ennakointi-case: Tekninen palveluala, Varsinais-Suomi.

Milloin TKTT:tä käytetään ja miten?

TKTT eli Työvoima- ja koulutustarvetutkimuskonseptia käytetään, kun halutaan saada tietoa jonkin alan tilanteesta. Syitä käynnistää TKTT-tutkimus ovat mm. seuraavat:

Ala voi olla uusi,
ala voi olla nopeasti kasvava,
ala voi olla rakennemuutoksen alainen, esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönoton vuoksi,
ala voi olla uusi ja päättäjille kokonaan jäsentymätön,
ala näyttäisi ajautuvan matalasuhdanteeseen ja on volyymiltaan merkittävä työllistäjä, tarvitsee varautua muutokseen koulutuksen kautta yms.

Tällä esimerkkityöllä RD Aluekehitys on osallistunut konseptin kehittämiseen sekä muiden vuosien 2006-2010 aikan toteutettujen tilaustöiden yhteydessä. TKTT-konsepti on arvioitu Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi.

Parhaiten TKTT tuottaa hyötyä mm. työvoimakoulutuksen tehostumisen kautta, kun se kytketään esim. ELY-keskuksen tulosohjaukseen siten, että vuosittain valitaan tietty määrä aloja, joihin konseptia sovelletaan. Aloja ei pidä valita kovin paljon etukäteen, koska konsepti on 1-5 vuoden ennakointiin tarkoitettu ja on syytä ottaa tarkasteluun sillä hetkellä tärkeät alat, kuten vaikkapa kaivosala Pohjois-Suomessa tällä hetkellä. Tärkeintä on päättää, että TKTT:tä käytetään esimerkiksi 4-6:een toimialaan / vuosi alueella.

Konseptin lähtökohdista voidaan suorittaa myös pitkän tähtäimen ennakointia, seudullista ennakointia ja maakuntatason ennakointia sekä valtakunnan tason ennakointia. Kysy lisätietoja sovelluksista RD Aluekehitys Oy:stä.