Mitä on tulevaisuuksientutkimus? – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Videolla ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee mitä tarkoittaa tulevaisuuksientutkimus ja miten se eroaa tulevaisuudentutkimuksesta (yksikössä) ja ennakoinnista.

Myllylä lähtee Antiikin Kreikasta ja Delfoin kaupungista, jossa oraakkeli teki ennustuksia.Erään tarinan mukaan hän hyödynsi maailmaa nähneitä merimiehiä asiantuntijoina. II MS:n aikana liittoutuneet ottivat käyttöön tutkan, joka loi ennakointiopin ja -kulttuurin Yhdysvaltojen ilmavoimien Research and Development Corporation -yksikköön (RAND). Ennustaminen ei pitkään riittänyt vaan oli tarve tietää vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, jossa Herman Kahn oli keskeinen ottaessaan käyttöön skenaariokäsitteen. Sosialismi kannatteli kuitenkin vielä ennustamista ja yhden skenaarion ajattelua. Sosialismin romahdettua kiinnostus erilaisiin tulevaisuuksien vaihtoehtoihin lisääntyi. Vähitellen valtavirta alkoi tutkimaan mahdollisia ja toivottuja tulevaisuuksia.

”Tulevaisuudentutkimuksen teorioiden synteesin luojana pidetään Wendell Belliä (Söderlund ja Kuusi 2002: 298). Hänen keskeinen synteesiä käsittelevän teoksensa nimi on Foundations of Futures Studies (1997, Vol 1 ja 2). Bell näkee tulevaisuudentukimuksen tehtäväkentän laajana ja muodostaa yhdeksän tulevaisuudentutkimuksen perustehtävää:
1) Mahdollisten tulevaisuuksien tutkiminen
2) Todennäköisten tulevaisuuksien tutkiminen
3) Tulevaisuudenkuvien tutkiminen
4) Tulevaisuudentutkimuksen tietoteoreettisten perusteiden tutkimus
5) Tulevaisuudentutkimuksen eettisten perusteiden tutkimus
6) Nykykehityksen suuntaa selittävien historiallisten kehityspolkujen tutkiminen
7) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, joka perustuu käytettävissä olevan tiedon ja arvojen yhdistämiseen
8) Demokraattisen osallistumisen kasvattaminen tulevaisuuden hahmottamisessa
9) Herättää keskustelua ja edustaa tiettyä tulevaisuuden vaihtoehtoa.” (Myllylä 2007, s 55).

Kuten huomaat, em. teoksen nimi vuodelta 2002 on Tulevaisuudentutkimus. Englanniksi on aina puhuttu monikosta, Futures Studies, Futures Research. Joitakin vuosia sitten suomalainen tulevaisuuksientutkimuksen yhteisö päätti luopua yksikkömuodosta tulevaisuuksientutkimuksesta puhuttaessa. Esimerkiksi jo vuonna 2013 Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toimittama perusteos ”Miten tutkimme tulevaisuuksia?” oli monikossa, kun sen edeltävissä painoksissa (1993, 2003) nimi oli yksikössä.

Ennakointiin verrattuna tulevaisuuksientutkimuksella on siis laajempi tehtävä. Keskeisin olettamus ja lähtökohta on, että ennakoinnin on kytkeydyttävä aina päätöksentekoon. Myllylän mukaan näyttäisi, että on vahvistumassa suuntaus, missä ennakoinnin hyvyyttä selitetään juuri sen kyvykkyydellä tukea päätöksentekoa. Tämä näkyy mm. erilaisina menetelmien yhteiskäyttönä. Tulevaisuuksientutkimus on usein ennakointitutkimusta, mutta se voi olla myös esimerkiksi ”4) Tulevaisuuksientutkimuksen tietoteoreettisten perusteiden tutkimusta” tai ” 5) Tulevaisuudentutkimuksen eettisten perusteiden tutkimusta” tai esimerkiksi ennakoinnin tarvitsemien teoreettisen käsitteiden kehittämistä, kuten megatrendin synonyymikäsitteen ”vahvan ennakoivan trendin” käsitteen kehittämistä (Kuusi 2008, Myllylä & Kaivo-oja & Juga 2016).

Lähteitä:

Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (2013) (toim.). Miten tutkimme tulevaisuuksia? 336 s. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. https://www.tutuseura.fi/julkaisut/julkaisusarjat/aff/aff5/

Kuusi, Osmo (2008). Miten voimme tutkia tulevaisuutta tieteellisesti? Tieteessä tapahtuu 5/2008. https://journal.fi/tt/article/view/541

Söderlund, Sari ja Osmo Kuusi (2002). Tulevaisuudentutkimuksen historia, nykytila ja
tulevaisuus. Teoksessa Kamppinen, M., O. Kuusi, O. ja S. Söderlund (2002):
Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja sovellukset, 251-347. Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura, Helsinki.

Söderlund, Sari (2002). Tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä vaikuttajia. Teoksessa Kamppinen, M., O. Kuusi ja S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset. 249-346. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsorit: Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy. https://rdaluekehitys.net/2013/11/10/industrial-logistic-and-social-future-of-the-murmansk-region-summary-of-the-doctoral-dissertation-by-yrjo-myllyla/

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Delfoi-menetelmä vaikutusselvityksissä – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Delfoi-menetelmän käyttöön vuodesta 1994 asti erikoistunut YTT Yrjö Myllylä esittelee videolla kuinka Delfoi-menetelmä toimii vaikutusselvitysten välineenä.

Vaikutusselvityksiä voidaan tehdä niin konkreettisista hankkeista, kutan vaikkapa kaavoituksesta, infrastruktuurihankkeista tai teollisuusinvestoinneista tai poliittisista tai muista ohjelmista ja suunnitelmista. Delfoi-menetelmä sopii erinomaisesti molempiin, koska sillä voidaan ottaa mukaan eri toimijat, esimerkiksi ne, joihin vaikutukset kohdentuu tai ne, jotka tutkijan tai muussa asiantuntijan roolissa kykenevät arvioimaan kohteen vaikutuksia.

Eräällä tavalla kyse on vaikutusselvityksistä lähes aina Delfoi-soveltamisen yhteydessä. Onhan usein lähtökohta tutkia toimintaympäristön muutoksia haluttuun ilmiöön, jolloin tarkastellaan mm. toimintaympäristön muutosten vaikutuksia, vaikkapa koulutus- ja osaamistarpeisiin jonkun maakunnan tai seutukunnan alueella. Yhtä hyvin voidaan ajatalla, että vaikutusselvitysasetelma toimii vaikkapa yrityksen kehittämisessä. Esimerkiksi miten toimintaympäristön muutos tai muu määritelty asia vaikuttaa yrityksen strategiaan.

Videolla tuodaan esimerkkeinä esille joitakin Delfoi-sovelluksia, joissa vaikutusselvitys on ollut keskeinen lähtökohta päätöksenteon tueksi. Muun muassa esitellään Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys, joka oli tekijän ensimmäinen Delfoi-sovellus ja loi tunteen, että menetelmä toimii, koska sillä saadaan toimijat, näkijät ja tekijät mukaan. Kiinteää yhteyttä rakennetaan par aikaa.

Videolla todetaankin, että Suomessa on vahva Delfoi-osaamisen koulukunta ja viitataan julkaisuun ”Miten tutkimme tulevaisuuksia?”. Seuraavassa on vaikutuselvitysjulkaisuja, joista osa mainitaan videoesittelyssä:

Kuusi, Osmo (2013). Delfoi-menetelmä. Teoksessa Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (toim.): Miten tutkimme tulevaisuuksia? 248-266. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry.

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Toim.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018.
Raportin pysyvä osoite: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155 Lehdistötiedote: https://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/mikromuovit-ymparistossa-kierratysmateriaalien-ymparistovaikutukset-ja-sisailman-laatu-uudet-ymparistoalan-mittaustarpeet-haastavat-vertailulaboratori, https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/luottamus-yhteiskunnassa-edellyttaa-oikeaa-ja-luotettavaa-tietoa

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7.

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/01/tulevaisuusvaliokunta-raportti-sopimusten-venaja-2030/

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus? Futura 2/2008. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 27-35. https://www.doria.fi/handle/10024/40370

Myllylä, Yrjö (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-maaseudun-tulevaisuus-ja-klusterit-arviointia-delfoi-menetelmalla/

Myllylä, Yrjö (2002). Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tutkimuksen väline. Impakti, Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista, 1/2002. 12-13.
https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/yvadelfoi-impakti-1213.pdf

Myllylä, Yrjö (1995). Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. Tie- ja Liikenne 5-6/1995, 20-23. Suomen Tieyhdistys. https://rdaluekehitys.net/2013/08/16/delfoi-tutkimus-rd-case-itameren-alueen-muuttuvat-kuljetusmarkkinat-varsinais-suomen-asema-itameren-yhteysverkossa/

Myllylä, Yrjö (1994). Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa. Tie- ja Liikenne 10/1994, 21-23. Suomen Tieyhdistys. https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/tie-ja-liikenne-10-1994.pdf

Myllylä, Yrjö (1993). Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys – Vaikutukset: Yhdyskuntakehitys. 95-120. In the book: Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisn tarveselvitys, Tielaitos, Oulun tiepiiri. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/137824/2936tie.pdf?sequence=1&isAllowed=y

”Maantiede on Venäjän politiikan lähtökohta tulevaisuudessakin”, TS Alio 3.3.2021

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Alla on käsikirjoitus, joka on julkistettu hiukan muokattuna ensiksi Maaseudun Tulevaisuudessa, sitten Lapin Kansassa ja Turun Sanomissa.

Myllylä, Yrjö (2021). Maantiede on Venäjän politiikan lähtökohta. Maaseudun Tulevaisuus, Alio/Mielipiteet 19.2.2021. <https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.1321032>

Myllylä, Yrjö (2021). Maantiede on Venäjän politiikan lähtökohta jatkossakin. Lapin Kansa. Näkökulma 24.2.2021. <https://www.lapinkansa.fi/maantiede-venajan-politiikan-lahtokohta-jatkossaki/3387563&gt>

Myllylä Yrjö (2021). Maantiede on Venäjän politiikan lähtökohta tulevaisuudessakin. Turun Sanomat 3.3.2021. <https://www.ts.fi/puheenvuorot/5241093/Maantiede+Venajan+politiikan+lahtokohta+tulevaisuudessakin> (maksumuurin takana)

Maantiede Venäjän politiikan lähtökohta tulevaisuudessakin

Euroopan unionin ja Venäjän suhteet ovat jäiset.  Viimeisenä syynä pidetään oppositioaktiivi Aleksei Navalnyin vangitsemista hänen tervehdyttyään myrkytysyrityksestä.  Navalnyita Venäjällä on tukenut  ilman lupaa järjestetyt  mielenosoitukset. Mielenosoittajien kovaa kohtelua on moitittu lännessä. Mielenosoituksiin kytkettyjä diplomaatteja on karkotettu Venäjältä.

Negatiivinen kehityskierre vauhdittui  EU:n ja Venäjän suhteissa  Itä-Ukrainan miehityksen ja Krimin valtaamisen seurauksena vuonna 2014, josta syytettiin Venäjää.  EU ja Yhdysvallat asettivat talouspakotteita Venäjää kohtaan. Heijastusvaikutukset ovat olleet moninaiset. Suuria energia- ja logistiikkahankkeita kehitys ei ole kokonaan estänyt.

Tilanteen juuret ovat vähintään Neuvostoliiton hajoamisessa ja sen jälkeisen prosessin väärinymmärtämisessä. Aiemmin Neuvostoliittoon tai Venäjään kuuluneet itsenäistyneet maat ovat monessa mielessä toiminnallinen osa Venäjää.  Suomea, Baltian maita, Valko-Venäjää ja  Ukrainaa voisi verrata talollisten tontteihin. Tonteilla on tyypillisesti tiettyjä rasitteita, kuten naapurin kulkuyhteyksiä varsinkin jonkun aikaa tonttien lohkomisen jälkeen.  Jos naapureilla on hyvät suhteet ja rasitteesta saa käyvän korvauksen, sitä halutaan jopa ylläpitää. Suomen ja sen satamien kautta viedään tavaroita Venäjälle ja Venäjän logistiikan hoitaminen toimii aluekehityksen moottorina.  Itä-Suomen tavaraliikenne vastaavasti käyttää Venäjän puolen Saimaan kanavaa hyväkseen. Baltian ja Ukrainan kautta on rakentunut  tärkeä öljy- ja kaasuputkisto Venäjän tärkeimmälle vientiartikkelille  energialle läntiseen Eurooppaan. Näihin liittyvien poliittisten riskien vuoksi Venäjä pyrkii keskittämään energiakuljetukset omiin satamiin ja reitteihin, joita se voi itse kontrolloida. Nordstream-kaasuputken rakentaminen ja Itämeren kasvava öljyliikenne Koiviston saarelta ovat esimerkkejä.  Vientiväyliin liittyy turvallisuuspoliittisia intressejä, kuljetukset halutaan turvata.

Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin valtio ja sen Euroopan puoleinen osa on Euroopan suurin valtiollinen alue. Sillä on Euroopan ja maailman mittakaavassa suuret luonnonvarat. Venäjällä on suurimmat konventionaaliset kaasureservit, vaikka Yhdysvallat menikin liuskekaasutuotantonsa vuoksi tuotantomäärissä sen ohi reilut 10 vuotta sitten. Venäjän Euroopan puolella asuva väestö on Euroopan suurin. Venäjälle EU on ylivoimaisen tärkeä markkina-alue, koska Aasian markkinoille on pitkä matka sen keskeisimmiltä nykyisiltä energiatuotantoalueilta ja väestökeskittymistä. Kaasun suhteellinen ja absoluuttinen tuotantomäärä maailmassa lähivuosikymmeninä kasvaa, vaikka fossiilittomaan maailman pyritään. Kaasu  korvaa hiiltä ja sillä on siten ilmastoa puhdistava vaikutus.  Mannermaisena valtiona Venäjällä on vähän mahdollisuuksia energian ulkomaankaupan reittien valinnassa, joita se voisi itse hallita. Käytännössä Mustanmeren suunta, Itämeren suunta ja Murmansk-Jäämeren suunta ovat sen vaihtoehdot  resursseiltaan ja väestöltään tärkeän Euroopan puolella. 

Keskeinen syy suhteiden jäähtymiseen   Venäjän sekä EU:n ja muun läntisen maailman välillä, on Ukrainan  EU:n kanssa allekirjoittama assosiaatiosopimus vuonna 2014. Ukraina  ei kuullut tässä yhteydessä naapuritontin talollista, Venäjää, jolla kuitenkin oli mainittuja kaasunkuljetusyhteyksiä Ukrainan alueella. Ukrainalla oli muitakin tonttirasitteita, kuten Venäjän sotakompleksin teollisuutta, sotilastukikohta Krimillä Mustanmeren ja Ukrainan  kautta tapahtuvien kuljetustensa turvaksi. Euroopan unioni teki  virheen tässä kohtaa jättämättä huomiotta sopimuksessa Venäjän elintärkeät intressit.

Yhdysvaltojen uuden presidentin johdolla Nato-kumppaneita, kuten Norjaa vahvistetaan tuomalla Trondheimin alueelle siellä ennen näkemättömiä Yhdysvaltojen  B-1 -pommikoneita.  Jos Euroopan unioni ja sen jäsenmaat eivät myönnä erhettään, pahimmillaan jännityksen jatkuva kiristyminen johtaa sotilaalliseen konfliktiin.

Maailmassa on menossa strategisen irtautumisen aikakausi, jolla tutkijat tarkoittavat USA:n ja Kiinan suhteiden ja intressien erkaantuvaa kehitystä.  Kiina on voimistumassa oman suunnitelmansa mukaan maailman voimakkaimmaksi vuoteen 2049 mennessä. Yhdysvallat tarvitsee liittolaisia Kiinan hegemonian haastamiseen.  Olisi luontevaa, että se hakisi Euroopasta Venäjä mukaan lukien yhteistyön rintamaa. Euroopan unionille konfliktien välttämiseksi ja talouden turvaamiseksi olisi perusteltua hakea Venäjän kanssa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tapaista asetelmaa sovitettuna EU:n ja Venäjän yhteistyöhön.  Muuten EU:sta tulee väliinputoaja Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan välisten suhteiden kehityksessä.

Osana ratkaisua on Venäjän intressien  tunnustaminen mm. logistiikassa Ukrainassa ja Minskin rauhansuunnitelman aito edistäminen. Venäjän läheiset naapurivaltiot , Suomi mukaan lukien, ovat historiallisesti keskusjohtoisia ja maakuntaitsehallinto tai alueiden autonomia on kehittymätöntä. Venäjän rauhansuunnitelmassa esittämää autonomiaa Itä-Ukrainaan olisi aika edistää tosissaan EU:n tuella.

Yrjö Myllylä, YTT

Kirjoittaja on Murmanskin ja Luoteis-Venäjän  alueen tulevaisuudesta väitellyt yhteiskuntamaantieteilijä ja tulevaisuuksientutkija.

__

Aiheesta on pidetty myös webinaariesitelmä (n. 40 min + keskustelu toiset 40 min). Webinaariesitelmä on nähtävissä Suuntana Venäjä –Facebook-ryhmän sivustoilla. Esitelmän voi nähdä liittymällä ryhmään. Ryhmän pääasiallinen tarkoitus on hakea Venäjään liittyen rakentavia mahdollisuuksia yrittäjille, kansalaisille ja muille toimijoille:

Maantiede on Venäjän politiikan lähtökohta jatkossakin – webinaariesitelmä 5.3.2021