9.1 Matkailu

SMARCTIC-hankkeen loppuraportti on ilmestynyt – TEKESin strateginen avaus johti Arktiset Meret -ohjelmaan

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

A Roadmap to a smart Arctic specialisation. 

Smarctic loppuraportin kansi

SMARCTIC – A roadmap to smart Arctic specialisation. Loppuraportin etukansi.

Raportin löydät tästä linkistä.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tiedote  ”Arktisessa toimintaympäristössä piilee suuret liiketoimintamahdollisuudet” .

SMARCTIC-hanke oli Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEKES:n rahoittama hanke, jolla pyrittiin löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia arktisen toimintaympäristön ja siihen liittyvien muutosten pohjalta. Hankkeen osapuolia olivat Oulun yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu OAMK. Lisäksi hankkeella on lukuisia yhteistyötahoja, kuten Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistosta, jonka nimissä mm. erikoistutkija Yrjö Myllylä yhteistyössä tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan kanssa toimi hankkeessa.  Seuraavassa on esitetty Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toimintamalli em. henkilöiden osalta ja heidän tuki hankkeelle sen eri vaiheissa. Malli osoittaa, että volyymiltaan vähäisellä, mutta strategisella roolilla on mahdollista tuoda lisäarvoa erilaisiin hankeprosesseihin jatkossakin:

 

1) Arktiseen toimintaympäristöön keskittynyt tulevaisuusverstas pidettiin Oulun yliopistolla 5.4.2013.

.

Jari Kaivo-oja (vas) matkasi tulevaisuusverstaasta suoraan Kiinan tiedeakatemian asiantuntijavieraaksi. Saattajana artikkelin kirjoittajan ja kuvanottajan lisäksi liikennementori Mauri Myllylä. Kuva Oulunsalon lentokentältä 5.4.2013.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus osallistui SMARCTIC-hankkeen toteutukseen mm. tuottamalla 5.4.2013 pidetyn tulevaisuusverstaan hankkeen tueksi.

Tulevaisuusverstaan päätarkoitus oli tukea SMARCTIC-hankkeen työpakettien työtä. SMARCTIC-hankkeen keskeiset työpaketit olivat

TP 2: Ympäristöinformaatio ja mobiilitekniikka,

TP 3: Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö,

TP 4: Luonnonvarojen hallinta ja talous,

TP 5: Ihminen pohjoisessa

sekä näitä työpaketteja tukevat työpaketit

TP 1: Arktinen konteksti (mm. ajurit etc.),

TP 7: Strategiset avaukset ja liiketoimintamahdollisuudet ja

TP 6: Tiekartat arktiseen osaamiseen.

 

2) Työpakettia Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö syvennettiin  erillistyössä

.

Älytekniikkaa asennetaan Oulussa moottoritien ylkikulkusillan kohdalla. Nopeasti vaihtuvat sääolosuhteet on arktisen ympäristön  ominaisuus ja siinä mm. älytekniikka auttaa ja tuottaa turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

Tämän lisäksi keväällä 2013 Yrjö Myllylä osallistui työpakettiin numero 3: ”Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö” laatimalla aiheesta erillisen syventävän asiakirjan / artikkelipaperin tulevaisuusverstaan tulosten pohjalta.

Artikkelissa tarkastellaan arktisen toimintaympäristön muutostrendejä, niiden vaikutuksia klusterikehitykseen erityisesti Suomessa. Artikkelipaperin esipuheessa todetaan mm. seuraavasti:

”Klusterit, tässä etenkin tuotannolliset alueelliset yhteistyöverkostot osaamishuoltokytkentöineen, ovat maantieteellinen ilmiö, joihin liittyy myös logistiikkaa kuten mm. materiaalivirtoja, tietovirtoja sekä näiden tarvitsemia fyysisiä rakenteita eli infrastruktuuria, mukaan lukien palveluinfrastruktuuri. Artikkelissa pohditaan edellä kuvatun tutkimusasetelman valossa, millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia liittyy trendien tukemaan klusterikehitykseen erityisesti logistiikka- ja infrastruktuuri -teemassa. Lopuksi arvioidaan tutkimusasetelman toimivuutta, sen vahvuuksia ja puutteita arktisen toimintaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia työpakettiteemassa tarkasteltaessa. Tässä hyödynnetään mm. kirjoittajan aikaisempia tutkimuksia ja kokemusta.”

 

3) Hankkeen loppuvaiheessa pidettiin työpaja Oulussa

.

.

Alustavien eri työpakettien johtajien johdolla laadittujen yhteenvetopaperien perusteella kokoonnuttiin käsittelemään loppuraportin kirjoittamista Ouluun.

SMARCTIC-työpaja  9.9.2014

Päivän mittaisen työpajan tavoitteena oli  Integroidaan substanssityöpakettien (TP2-5), liiketoimintatyöpaketin (TP 7) ja tiekarttatyöpaketin (TP 6) tulokset. Lopputyöpajassa roolina oli esitellä hankkeen alussa Tulevaisuusverstaan pohjalta valittuja tärkeimpiä arktiseen toimintaympäristön ns. vahvoja ennakoivia trendejä ja tuoda esille näkemyksiä niiden vaikutuksista liiketoimintamahdollisuuksiin.

Avaussessiossa

  • ”Arktisen toimintaympäristön trendit – motivointi päivän töihin, Yrjö Myllylä”

Työpajan pohjalta sovittiin loppuraportin kirjoittamisen yksityiskohdat. Yrjö Myllylä & Jari Kaivo-oja vastasivat loppuraportissa   osiosta 2 Trends relevant for Arctic (sivut 11-17).

 

PROSESSI JATKUU

Wihurin rahoittamassa osuudessa

SK Puheenvuoro 15.11.2013, Myös Suomen tulee hyötyä arktisesta

SK Puheenvuoro 15.11.2013, Myös Suomen tulee hyötyä arktisesta

TP 3: Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö artikkelipaperin edelleen syventäminen sai Wihuri-säätiön rahoituksen syksyllä 2013 Yrjö Myllylän johtamalle konsortiolle, johon osallistuvat lisäksi professori Jari Juga (TP 3:n koordinaattori, Oulun yliopiston taloustieteellisestä tiedekunnast) ja tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja.

Mm. TEKESin Arktiset Meret 100 miljoonan ohjelmassa

Hankkeen tarkoituksena oli alunperin tunnistaa mahdolliset strategiset kehittämisrahoituksen kohteet, joita Tekes voisi jatkossa rahoittaa. Jo hankkeen aikana päädyttiin perustaa ns. Arktiset Meret -ohjelma Tekesin toimesta, jossa tavoitellaan noin 100 miljoonan ohjelmarahoitusta lähivuosille. Ohjelman painopisteet näkyvätkin mm. SMARCTCI-raportin kansikuvien valinnassa.

Upeasti sähköisesti avautuva SMARCTIC-raportti löytyy alla olevasta linkistä:

http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0

__

Prosessin keskeiset edeltävät dokumentit Kaivo-oja & Myllylältä:

  •  Myllylä, Yrjö (2013). Vahvojen ennakoivien trendien vaikutus logistiikkaan, infrastruktuuriin ja elinympäristöön  sekä niihin liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Suomessa. 42 s. SMARCTIC-hankkeen työpaketti 3:n ”Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö” asiantuntijapaperi. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes.
  • Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2013). Arktisen toimintaympäristön tulevaisuusverstas  5.4.2013 – yhteenvetoraportti. 60 s. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes.
  • Kaivo-oja Jari & Yrjö Myllylä (2013). Arktisen toimintaympäristön kannalta relevantit PESTE-trendit. 38 s. Taustaraportti Arktisen toimintaympäristön tulevaisuusverstaaseen 5.4.2013.  Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes.

SMARCTIC-hankkeen yhtenä perusteluna oli myös edeltävä strateginen Delfoi-tutkimus:

__

Aineiston pohjalta tuotettiin myös korkeatasoinen referee-artikkeli Polar Geograhpy lehteen merenkulkuneuvos Jenni ja Antti Wihurin säätiön rahoituksen tukemana:

__

Katso myös

__

Prosessin aikana kirjoitettuja Kalevan Alakerta-kirjoituksia teemaan liittyen:

Annettuja haastatteluita:

Kirjoitettuja artikkeleita:

Lopuksi – kiitos tilaajille, yhteistyötahoille, seminaareihin ja verstaisiin osallistuneille, tukijoille ja kannustajille mahdollisuudesta olla mukana. Tulokset siirtyvät parhaiten käytäntöön koulutuksessa ja alueellisissa ja muissa jatkosovelluksissa – Ota yhteyttä!

Esimerkki jatkosoveltamisesta koulutuksen kautta, ely-tilaus:

Ammattibarometri on tehnyt läpimurron – taustalta löytyy sitoutuneet persoonat ja rikastava vuorovaikutus

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ammattibarometri on tehnyt Suomessa läpimurron. Sen pääkehittäjänä pidän kehitystyötä sivusta seuraanneena kansainvälisesti  osaamisalueellaan verkottunuttta ennakoinnin asiantuntijaa Jouni Marttista. Tosin mitään ei tehdä yksin vaan luottamus ja verkostoyhteistyö on aina läpimurtojen lähtökohta.   Filosofi Pekka Himasen korostama ”rikastava vuorovaikutus” kuvannee kehitystyötä ehkä parhaiten. Tässä työssä Jouni Marttisen näkemyksellinen ja sitoutunut rooli on ollut aivan keskeistä, jotta tämä merkittävää lisäarvoa tuova uusi käytäntö on saatu käyttöön. Kyse on innovaatiosta.  Kehittämistyöhön ovat osallistuneet TE-toimistojen ja ELY:jen asiantuntijat.  Nykyisin myös TEM on mukana. Viime syys-lokakuun vaihteessa Turussa oli kansainvälinen ammattibarometrityöpaja, johon osallistui noin 20 ennakoinnin asiantuntijaa 12 EU-maasta. Tämä kansainvälinen yhteistyö jatkuu loppuvuodesta Roomassa.

Seuraavassa on erään käsikirjoituksemme pohjalta Jouni Marttisen kirjoittama tekstikohta.  Siinä esitellään tämä myös suurta kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Ammattibarometri.  Ammattibarometri hyödyntää asiantuntemustietoa, kuten Delfoi-menetelmä tai jopa Delfoi-sovellukseksi tulkittava EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus TKTT. Näkemyksemme mukaan ennakointitieto on aina tulkittua tietoa eikä pelkästään historiatrendien pohjalta voi tehdä suoraan johtopäätöksiä.

Ammattibarometri

Ammattibarometri nousi voimakkaasti esille ARENAS-jatkohankkeessa Suomi-Baltia (2011), jossa kehitettiin Baltian maiden ennakointikäytäntöjä EU:n komission tuella Suomen ARENAS-hankkeen ennakointikäytäntöjen pohjalta.

Kaikissa Suomen TE -toimistoissa on vuodesta 2011 lähtien arvioitu noin 200 keskeisen työelämän ammatin lyhyen aikajänteen kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja sitä, onko tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. Tiedot alueiden näkemyksistä on koottu Ammattibarometri-tietokantaan. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen työmarkkinoiden asiantuntemukseen perustuvan arvion keskeisten työelämän ammattien kehitys- ja työvoiman saatavuusnäkymistä.

Ammattibarometrin laatimiseen osallistuu noin 300 paikallisten TE-toimistojen virkailijaa. Barometrin tulosten perusteella suunnataan työvoimapoliittista aikuiskoulutusta työelämän tarpeiden mukaisesti. Barometrin tuloksia voidaan hyödyntää laajasti myös muun muassa työnvälityksessä, ammatinvalinnanohjauksessa, työperusteisen maahanmuuton suunnittelussa ja yritysten sijainninohjauksessa.

Ammattibarometrin tietojärjestelmä on tällä hetkellä vain työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan sisäisessä käytössä. Kehitysnäkymäarviot päivitetään kolme kertaa vuodessa (helmi-, kesä- ja syyskuu). Ministeriössä on tehty suunnitelmia barometrin sisällön ja ulkoasun viimeistelystä, jotta sovelluksen käyttöä voidaan laajentaa hallinnonalan ulkopuoliseen käyttöön. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana saada barometristä kansalaisia, yrityksiä ja oppilaitoksia palveleva Internet-sovellus.

Viittaustiedot:

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.  Futura 4/2012.  38-49.

Lisätietoja:

Esimerkki:

Suomen visio?: ”Kansakunta ilman suuntaa näivettyy”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
.

.

Mikä on Suomen (elinkeinopoliittinen) visio? Vieraskirjassani lukee 1-2 vuoden takaa tämä kirjoitus: ”Suomen Visio: Kansakunta ilman suuntaa (visiota) näivettyy.” Lauseen alla  näyttäisi lukevan sana  ”Mannerheim”. En tiedä onko Mannerheim näin sanonut, mutta tietäen tuon lauseen kirjoittaneen vieraan perehtyneisyyden sotamarsalkka Mannerheimin ajatteluun, uskoisin että hän tuon ajatuksen olisi voinut sanoakin. Olkoon tämän johdantona seuraavalle johdannolle, joka yrittää herättää Suomea ottamaan kiinni visiosta, tehtävästästään, suunnasta kansojen joukossa – etenkin elinkeinonäkökulmaa painottaen – muistaen, että toimiva talous lähtee maantieteestä, arvoista, kulttuurista, sosiaalisista suhteista yms. enemmän kuin esimerkiksi talousviisaiden ykkösammun arvailusta, mikä on työttömyysaste 1/2 vuoden kuluttua tai erilaisten etenkin tuontitavarana tuotujen kyseenalaisten teorioiden ja yksipuolisten näkökulmien soveltamisesta ns. ylhäältä alaspäin mallilla Suomeen. Tälläinen vaihtoehtoinen visio, jota kohti kulkemalla voisi selvitä, on esitetty linkissä tekstin jälkeen. Sen jokaisen sanan olen valmis avaamaan toimeksiannoissa ja muissa suhteissa.  Ja ennen muuta olemme valmiita toimeksiannoissa prosessoimaan ja jalkauttamaan oikeaoppisesti Suomen yhteistä visiota, kuten olemme tehneetkin yksittäisillä alueilla  EU:n parhaimmaksi arvioitua ennakointikäytäntöä soveltaen.

Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009 Salon Meri-Teijossa. Yksi golfaaja entinen naapurimme Tauno Palva Oulusta. Vastuu tulevista kierroksista on nuoremmilla.

Kirjoitin FB:ssa 30.10.2014 (johdanto lopussa olevalle linkille, jossa visio):

  • Isolle osalle suomalaisista maksetaan siitä, että he ehdottelevat ja ovat onnistuneetkin ehdotusten toteuttamisessa lakkauttaa alkutuotantoa kuten kaivostoimintaa ja metsätaloutta sekä niitä palvelevia telakoita – luonnonvararikkaassa harvaan asutussa Suomessa.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he tekevät kaikkensa sen eteen että alueelliset klusterit hajoitettaisiin ja kansainvälistetään kilpailukykyiset verkostot taivaan tuuliin.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he ostavat junat ja laivat Italiasta veronmaksajien piikkiin – viimeksi joulukuussa 2013 VR:ltä historian suurin tilaus ulos.
  • Virkamiehistölle keskushallinnossa maksetaan siitä, että se jatkuvasti tuottaa kilpailua ja yrittäjyyttä estävää lainsäädäntöä, lex nokiaa, joukkoliikennelakia, ajokorttilakia…
  • Lähes kaikille maksetaan siitä, että siirtyvät asioiden tekemisestä osaamistasolle, mitä vähemmän suorittavan työn ammattilaisia ja työnjohtajia, sen parempi Suomelle ja sen selviytymiselle, kertoohan tilastot korkeakoulettujien valvojien ja tarkastajien ym. palkan olevan suurempi kuin veroja maksavien yrittäjien ja työntekijöiden.
  • Valtakunnan keskeisimmille elinkeinokehittäjille maksetaan siitä, että he jakavat yritysten verorahat julkisille organisaatioille tai yrityksille, jotteivät yksityiset yritykset vahingossakaan hyötyisi – tämä periaate vaikuttaisi olevan kuin lakiin kirjattu.
  • Satoja miljoonia vuodessa maksetaan osaamisyhteiskuntaan siirtyneelle kansanosalle siitä, että he ideoivat julkisrahoitteisissa ideariihissä julkispainotteisten toimijoiden kanssa mitä mieleen tulee. Tuloksia edelleen rahoitetaan piloteiksi ja koekappalekiksi. Busineksen etenemisen suurimmaksi pullonkaulaksi todetaan riskirajhoitus – sitä löytyy edelleen julkisesta kassasta vaikka velaksi, koska t&k pelastaa Suomen.
  • Alati laajenevalle joukolle maksetaan siitä, että he valvovat niitä, jotka yrittävät ja tuottavat valvojien ja sakottajienkin palkkatulot.
  • Viisaimmille maksetaan siitä, että he sanovat yhteskuntamme siirtyneen palvelu-, jälkiteolliseen ja digitaaliseen vaiheeseen, jossa Ict, kauppa, rakentaminen, terveys, hoiva-ala, sosiaaliala ovat varsinaiset työllistäjät ilman alkutuotantoa ja teollisuutta, visioissa ”palveluyhteiskunta irtaantuu itsenäiseksi teollisuudesta”.
  • Vahingossakaan julkinen valta ja sen edustajat eivät osallistu yrittäjän esittämään lähes varmasti lisää työpaikkoja synnyttävään toimeen, jonka mahdollisuuden hän on havainnut markkinoilla.
  • Lopuksi suurimmat rahat annetaan niille, jotka uskaltavat sanoa toiset irti työpaikoistaan.
  • Samalla talouspoliittisen ohjelman logiikalla ajetaan Suomi turvallisuuspoliittiseen kriisiin arvostelemalla suurvaltanaapurin logiikkaa ja länsinaapurin kummallista taipumusta keskustella ja ajatella ennen asioista päättämistä.
  • Tämä arktisessa asuva kansa tunnetaan myös hölmöläisten tarinoista että sen kääntöpuolesta suomalaisesta sisusta, kun itse tai vieras on ajanut kansan koviin olosuhteisiin.  Lienee jatkossakin kovat olot varsinaisena opettajana em. toimimattomien uskomusten sijaan.   Jälleen on vastattava kysymykseen:
  • MUTTA MILLÄ SUOM ELÄÄ? MIKÄ ON SUOMEN ELINKEINOPOLIITTINEN VISIO?:
Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä.

Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä. Kansakunta ja ihmiset, jotka kunnioittavat edellisten sukupolven työtä, menestyvät.