Suomen visio?: ”Kansakunta ilman suuntaa näivettyy”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
.

.

Mikä on Suomen (elinkeinopoliittinen) visio? Vieraskirjassani lukee 1-2 vuoden takaa tämä kirjoitus: ”Suomen Visio: Kansakunta ilman suuntaa (visiota) näivettyy.” Lauseen alla  näyttäisi lukevan sana  ”Mannerheim”. En tiedä onko Mannerheim näin sanonut, mutta tietäen tuon lauseen kirjoittaneen vieraan perehtyneisyyden sotamarsalkka Mannerheimin ajatteluun, uskoisin että hän tuon ajatuksen olisi voinut sanoakin. Olkoon tämän johdantona seuraavalle johdannolle, joka yrittää herättää Suomea ottamaan kiinni visiosta, tehtävästästään, suunnasta kansojen joukossa – etenkin elinkeinonäkökulmaa painottaen – muistaen, että toimiva talous lähtee maantieteestä, arvoista, kulttuurista, sosiaalisista suhteista yms. enemmän kuin esimerkiksi talousviisaiden ykkösammun arvailusta, mikä on työttömyysaste 1/2 vuoden kuluttua tai erilaisten etenkin tuontitavarana tuotujen kyseenalaisten teorioiden ja yksipuolisten näkökulmien soveltamisesta ns. ylhäältä alaspäin mallilla Suomeen. Tälläinen vaihtoehtoinen visio, jota kohti kulkemalla voisi selvitä, on esitetty linkissä tekstin jälkeen. Sen jokaisen sanan olen valmis avaamaan toimeksiannoissa ja muissa suhteissa.  Ja ennen muuta olemme valmiita toimeksiannoissa prosessoimaan ja jalkauttamaan oikeaoppisesti Suomen yhteistä visiota, kuten olemme tehneetkin yksittäisillä alueilla  EU:n parhaimmaksi arvioitua ennakointikäytäntöä soveltaen.

Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009 Salon Meri-Teijossa. Yksi golfaaja entinen naapurimme Tauno Palva Oulusta. Vastuu tulevista kierroksista on nuoremmilla.

Kirjoitin FB:ssa 30.10.2014 (johdanto lopussa olevalle linkille, jossa visio):

  • Isolle osalle suomalaisista maksetaan siitä, että he ehdottelevat ja ovat onnistuneetkin ehdotusten toteuttamisessa lakkauttaa alkutuotantoa kuten kaivostoimintaa ja metsätaloutta sekä niitä palvelevia telakoita – luonnonvararikkaassa harvaan asutussa Suomessa.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he tekevät kaikkensa sen eteen että alueelliset klusterit hajoitettaisiin ja kansainvälistetään kilpailukykyiset verkostot taivaan tuuliin.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he ostavat junat ja laivat Italiasta veronmaksajien piikkiin – viimeksi joulukuussa 2013 VR:ltä historian suurin tilaus ulos.
  • Virkamiehistölle keskushallinnossa maksetaan siitä, että se jatkuvasti tuottaa kilpailua ja yrittäjyyttä estävää lainsäädäntöä, lex nokiaa, joukkoliikennelakia, ajokorttilakia…
  • Lähes kaikille maksetaan siitä, että siirtyvät asioiden tekemisestä osaamistasolle, mitä vähemmän suorittavan työn ammattilaisia ja työnjohtajia, sen parempi Suomelle ja sen selviytymiselle, kertoohan tilastot korkeakoulettujien valvojien ja tarkastajien ym. palkan olevan suurempi kuin veroja maksavien yrittäjien ja työntekijöiden.
  • Valtakunnan keskeisimmille elinkeinokehittäjille maksetaan siitä, että he jakavat yritysten verorahat julkisille organisaatioille tai yrityksille, jotteivät yksityiset yritykset vahingossakaan hyötyisi – tämä periaate vaikuttaisi olevan kuin lakiin kirjattu.
  • Satoja miljoonia vuodessa maksetaan osaamisyhteiskuntaan siirtyneelle kansanosalle siitä, että he ideoivat julkisrahoitteisissa ideariihissä julkispainotteisten toimijoiden kanssa mitä mieleen tulee. Tuloksia edelleen rahoitetaan piloteiksi ja koekappalekiksi. Busineksen etenemisen suurimmaksi pullonkaulaksi todetaan riskirajhoitus – sitä löytyy edelleen julkisesta kassasta vaikka velaksi, koska t&k pelastaa Suomen.
  • Alati laajenevalle joukolle maksetaan siitä, että he valvovat niitä, jotka yrittävät ja tuottavat valvojien ja sakottajienkin palkkatulot.
  • Viisaimmille maksetaan siitä, että he sanovat yhteskuntamme siirtyneen palvelu-, jälkiteolliseen ja digitaaliseen vaiheeseen, jossa Ict, kauppa, rakentaminen, terveys, hoiva-ala, sosiaaliala ovat varsinaiset työllistäjät ilman alkutuotantoa ja teollisuutta, visioissa ”palveluyhteiskunta irtaantuu itsenäiseksi teollisuudesta”.
  • Vahingossakaan julkinen valta ja sen edustajat eivät osallistu yrittäjän esittämään lähes varmasti lisää työpaikkoja synnyttävään toimeen, jonka mahdollisuuden hän on havainnut markkinoilla.
  • Lopuksi suurimmat rahat annetaan niille, jotka uskaltavat sanoa toiset irti työpaikoistaan.
  • Samalla talouspoliittisen ohjelman logiikalla ajetaan Suomi turvallisuuspoliittiseen kriisiin arvostelemalla suurvaltanaapurin logiikkaa ja länsinaapurin kummallista taipumusta keskustella ja ajatella ennen asioista päättämistä.
  • Tämä arktisessa asuva kansa tunnetaan myös hölmöläisten tarinoista että sen kääntöpuolesta suomalaisesta sisusta, kun itse tai vieras on ajanut kansan koviin olosuhteisiin.  Lienee jatkossakin kovat olot varsinaisena opettajana em. toimimattomien uskomusten sijaan.   Jälleen on vastattava kysymykseen:
  • MUTTA MILLÄ SUOM ELÄÄ? MIKÄ ON SUOMEN ELINKEINOPOLIITTINEN VISIO?:
Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä.

Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä. Kansakunta ja ihmiset, jotka kunnioittavat edellisten sukupolven työtä, menestyvät.

Täydennyskoulutusta tarjolla: Uusi luento- ja work shop -konsepti tukee innovaatioita, luo opiskelijalle henkilökohtaisen vision valitussa teemassa ja rohkaisee toimimaan

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Kouluttaja YTT Yrjö Myllylä piti 15.4.2014 koulutustilaisuuden Aalto University Executive Education Oy:n tilauksesta. Tilaisuuden toteutuksen suunnittelu ja toteutus olivat  innovatiivisia. Kyseessä oli  uusi koulutustuote, joka toimii, kun tilaaja haluaa 1 päivän lähiopetuspäivän (ks. mm. 1/2-2 h:n tuote-esimerkkejä tästä.) Tämä artikkeli on alunperin julkaistu 22.4.2014.

.
Kouluttaja työssään.

Uutta oli mm. vahvojen ennakoivien trendien (Strong Prospective Trend, SPT) käyttö koulutuksessa sekä luento-osuudessa että work shop osuudessa. Work shop -osuus toteutettiin lisäksi hyödyntäen sekä SPT-käsitettä että metodologisesti tulevaisuusverstasta. Täydennyskoulutussuunnittelijoita pyydetään huomioimaan uusi koulutuskonsepti, johon perinteisesti kuuluu lisäksi pyrkimys kannustavuuteen ja toimintaanKonsepti sopii mm. seuraaviin teemoihin, joihin kouluttaja on  käytettävissä jatkossakin (linkeissä referenssi- tai muuta havainnemateriaalia):

Lisätietoja

Myös pikatoimeksiannot voivat sopia hyvin ohjelmaan. Koulutuksen yleisiä periaatteita mm. tässä linkissä.

Tuore Aalto-esimerkki

Aalto University Executive Education Oy:n tilaus:

  • 15.4.2014  päivän luento Aalto-yliopistossa work shopeineen.
  • Koulutus liittyi kurssiin Ympäristöyritysten kansainvälistymiskoulutus
  • Esitelmän ja work shopin  nimi oli Vahvat ennakoivat trendit ja ympäristöalan mahdollisuudetLuoteis-Venäjällä ja arktisilla alueilla.  Esitelmän ja work shopin malli sopii yhtä hyvin hyvinvointi, kuin energia- ja ympäristöalalle tai muuhun valittuun teemaan ja opiskelijan kannalta tärkeään ilmiöön.

Suosittelijana kouluttajaksi toimi Aalto-yliopiston yrittäjyyden professori Arto Lahti, jonka kanssa olemme keskustelleet, kehitelleet ja pitäneet Pohjoisen ulottuvuuden teeman alla seminaareja ja muuta toimintaa.

  •  Work shop rakennettiin yhdistäen SMARCTIC-hankkeen – jossa kouluttaja on ollut strategisessa roolissa –  ja mm. Arktisen meriteknologian tulevaisuusverstaan elementtejä/asetelmia – joka on kokonaisvastuullisesti kouluttajan RD Aluekehityksen nimissä toteuttama projekti (www.amtuusimaa.net ). Work shop on saanut virikkeitä tulevaisuudentutkimuksen tulevaisuusverstasmetodista ja em. hankkeista, jotka on toteutettu mm. kehittämispäällikkö Olli Hietasen ja tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan kanssa yhteystoteutuksissa vuosina 2011-2013 Myllylän koordinoimissa hankkeissa.
  • Verstasryhmillä oli lähtöteemat ”Rakentaminen, rakennettu ympäristö ja liikenne” sekä ”Energian tuotanto ja jakelu”. Teemoittelussa ja ryhmäytymisessä oli huomioitu edustajien taustaorganisaatiot.  Molemmat ryhmät päätyivät kehittämään samaa Älykkyyttä hyödyntävää lopputuotetta,. miettien asiakkaita ja toteuttajia.
  • Po. verstasmetodisovellus on innovatiivinen ja tuottaa jossakin määrin ennalta arvaamattoman tuloksen sekä sen toteuttamisen ja edistämisen strategian myös henkilökohtaisella tasolla, koulutuksen teemasta riippumatta. Henkilökohtaisen vision selkiinnyttämistä ja henkistä rohkaisua kouluttaja pitääkin  usein myös koulutuksen tavoitteena tuoreen uskottavan asiatiedon lisäksi.

 

.

Ohjelma, Arktinen ulottuvuus ja Offshore 20.3.2014. Industria Oy.

Ohjelma, Arktinen ulottuvuus ja Offshore 20.3.2014. Industria Oy. Arktisen keskuksen tiedote.

.

.

Tulossa lähiaikoina, mm. Maanpuolustuskorkeakoulu.

Toivottavasti pääsemme yhteistyössä toteuttamaan koulutusta ja suunnittelemaan koulutusohjelmia  myös kanssanne!

Ks.  vuoden 2014  tärkeimmät tilatut koulutustilaisuudet tästä:

  • Lappeenrannen teknillinen korkeakoulu / Wirma Lappeenranta Oy,
  • Porin yliopistokeskus / Industria Oy,
  • Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu / Aalto EE Oy,
  • Maanpuolutuskorkeakoulu
  • Loppi-seura / Lopen kunta
  • Oulun yliopisto, VTT, OAMK / SMARCTIC-hanke (tulevaisuusverstas toteuttu 2013 ja loppu work shop tulossa 2014 syksyllä)

Huomioi linkissä myös mm. seuraavat 2013 tilaisuudet

  • Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
  • Helsinki Climate Forum: Arctic Urgency
  • Valtakunnallinen Yrittäjän päivä Kuusamossa
  • Asiantuntijoiden valinta ja tiedon käyttö yhteiskuntaa kehitettäessä, Otavan Opiston Osuukunta / Otavan opisto, Mäntyharju
  • Hitsaustekniikan ajankohtaispäivät, Raahe
  • Pohjoisen kaivosliikenteen tulevaisuus, Helsinki

Yhteistyöterveisin

_____________________________

Yrjö Myllylä, YTT

Erikoistutkija, Toimitusjohtaja,

RD Aluekehitys Oy

Meriusva 5

FI-02320 Espoo

www.rdaluekehitys.net

Tel: + 358 500 450 578

_____________________________

AMT-ennakointi: www.amtuusimaa.net

Blogi: https://yrjomyllyla.wordpress.com

Asiantuntijapalvelut Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kautta sovittaessa

(esiintyminen myös yliopisto taustaorganisaationa sovittaessa mahdollista)

In english: https://yrjomyllyla.wordpress.com/category/in-english/

·  Suosituimmat artikkelit & sivut, RD Aluekehitys Oy

·  Suosituimmat artikkelit & sivut, Yrjö Myllylä

·  Suosituimmat artikkelit & sivut, Arktinen meriteknologia

Lopen päivän 3.8.2014 teemana loppilaislähtöinen Karl Wilkman ja hänen kaksi poikaansa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Loppi-seuran tiedote (AK) – Julkaisuvapaa 23.7.2014:

WILKMANIT – LOPELTA LÄHTÖISIN

Uutta tietoa tehtailija- ja sotilassuvusta

KarlWilkmanEKk0037010

Karl Wilkman vuonna 1912. Loppilaislähtöinen Karl Wilkman toimi mm. Helsingin rakentajana rakentaen Kämpin ja monta muuta tunnettua rakennusta. Myöhemmin hän vaikutti Espossa mm. Espoon ensimmäisenä tiilitehtailijana. Kuvan lähde: Espoon kaupunginmuseo. Julkaistu Espoon kaupunginmuseon luvalla. Kuvan käytän lupa annettu vain Lopen päivän 3.8.2014 tiedottamista varten.

Lopen päivän juhlassa sunnuntaina 3.8.2014 keskitytään Wilkmanin sukuun. Suku on lähtöisin Lopelta. Suku toimi merkittävällä tavalla tiiliteollisuuden perustajana Espoossa sekä sotilaina eri puolilla Eurooppaa ja maatamme. Päivä aloitetaan perinteisesti messulla sekä kukkatervehdyksillä sankarihaudalla ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaalla. Juhla alkaa Loppi-salissa kello 13.00.

Karl Wilkman (1844-1914) syntyi Jalaistuksen talossa. Nyt Jalaistuksen tila tunnetaan parhaiten Mikkolan Suoramyynnistä. Wilkman-suvun juuret ovat Lopella alunperin Lopenkylän Pietilässä. Karl hankki muurarin taidot ja alkoi urakoida isoja rakennuksia, muassa Kämpin hotellirakennuksen Helsingissä. Hän muutti perheineen Espoon Kauklahteen vuonna 1886, jossa hän oli hankkinut Åminnen kartanon. Samana vuonna hän perusti Kauklahteen tiilitehtaan.

Tiilitehdas kasvatti alueen väestöä; suomenkielisen väestön osuus kasvoi 1870-luvulla lähes kaksinkertaiseksi – joka viides kauklahtelainen puhui suomea. Karl Wilkman tarjosi monen sen ajan tehtailijan tapaan sekä työtä että huolenpitoa. Wilkman perusti vuonna 1891 pitäjän ensimmäisen suomenkielisen kansakoulun, kymmenkunta vuotta ennen kun kunta otti kouluasian hoitoonsa. Wilkman toimi myös saarnamiehenä. Espoon ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin Kallvikissa vuonna 1902, tehtaan tuomaa sekin.

Karl Wilkmanin pojat, sotilasveljekset

KUVA 19.1.Vilkama_Karl_Fredrik_kenrm_1180-92H, Sotavalokuvam

Jalkaväenkenraali Karl Wilkama. Wilkama toimi Suomen ensimmäisenä rauhanajan sotaväenpäällikkönä vuosina 1918-26. Kuvan lähde: Sotavalo-kuvamuseo / Myllylä 2007.

124/56 H repro

Eversti Oskari Vilkama. Hän toimi Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n Henkikaartin henkivartiorakuunaryk-mentissä.                                                    Kuvan lähde: Sotavalokuvamuseo / Myllylä 2007, ks. ao. julk.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Karl Fredrik Wilkman (1876-1947) tunnetaan paremmin myöhemmällä nimellä Wilkama. Hänen uransa alkoi Suomen kadettikoulussa. Tehtäviä oli jo ennen I maailmansotaa ja maailmasodassa hän toimi muun muassa Galitsiassa. Suomen vapaussodassa hän komensi muun muassa Jämsän ryhmää. Taisteluihin hän osallistui Länkipohjassa, Tampereella ja Viipurissa.

Suomen senaatti nimitti 31.5.1918 Karlin Suomen tasavallan joukkojen ylipäälliköksi. Joukkojen vahvuus oli tuolloin noin 100 000 miestä. Karl toimi Suomen sotaväen päällikkönä vuoteen 1926. Viime sotiin hän osallistui toimien ylipäällikön käytössä.

Oskar Alfred Wilkman, myöhemmin Vilkama (1880-1951) hankki sotilaan taidot Suomen kadettikoulussa ja Nikolajevin ratsuväenkoulussa Pietarissa. Hän toimi Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n Henkikaartin henkivartiorakuunarykmentissä. Sotilaan tehtävien ohella hän oli huippu-urheilija. Miekkailussa hän saavutti Venäjän armeijan mestaruuden. Olympialaissa Oskar otteli Suomen tunnusten alla, Tukholmassa 1912 ja Antwerpenissä 1920.

Suomalaisten upseerien tapaan Oskar osallistui vapaussotaan. Hän jatkoi vuodesta 1919 alkaen Uudenmaan rakuunarykmentin komentajana liki kymmenen vuotta. Hän jäi eläkkeelle armeijasta vuonna 1936.

Lopen päivän juhlassa Wilkmanien vaiheita selostavat Kari Keskinen, Katri Lahdenpää, Yrjö Myllylä ja Terttu Pietilä. Juhlan musiikista vastaavat Seppo Lankinen ja Lopen mieslaulajat. Mieslaulajia johtaa Petri Lindberg. AK

__

Kuvateksti – tiedosto KarlWilkmanEKk0037010

Karl Wilkman, Jalaistuksessa syntynyt, vuonna 1912. Kuva Espoon kaupunginmuseon kokoelmista.

__

Ks. koko Lopen päivän 2014 ja edeltävän päivän ohjelma tästä.

Ks. myös