A Roadmap to a smart Arctic specialisation. 

Raportin löydät tästä linkistä.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tiedote  ”Arktisessa toimintaympäristössä piilee suuret liiketoimintamahdollisuudet” .

SMARCTIC-hanke oli Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEKES:n rahoittama hanke, jolla pyrittiin löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia arktisen toimintaympäristön ja siihen liittyvien muutosten pohjalta. Hankkeen osapuolia olivat Oulun yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu OAMK. Lisäksi hankkeella on lukuisia yhteistyötahoja, kuten Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistosta, jonka nimissä mm. erikoistutkija Yrjö Myllylä yhteistyössä tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan kanssa toimi hankkeessa.  Seuraavassa on esitetty Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toimintamalli em. henkilöiden osalta ja heidän tuki hankkeelle sen eri vaiheissa. Malli osoittaa, että volyymiltaan vähäisellä, mutta strategisella roolilla on mahdollista tuoda lisäarvoa erilaisiin hankeprosesseihin jatkossakin:

 

1) Arktiseen toimintaympäristöön keskittynyt tulevaisuusverstas pidettiin Oulun yliopistolla 5.4.2013.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus osallistui SMARCTIC-hankkeen toteutukseen mm. tuottamalla 5.4.2013 pidetyn tulevaisuusverstaan hankkeen tueksi.

Tulevaisuusverstaan päätarkoitus oli tukea SMARCTIC-hankkeen työpakettien työtä. SMARCTIC-hankkeen keskeiset työpaketit olivat

TP 2: Ympäristöinformaatio ja mobiilitekniikka,

TP 3: Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö,

TP 4: Luonnonvarojen hallinta ja talous,

TP 5: Ihminen pohjoisessa

sekä näitä työpaketteja tukevat työpaketit

TP 1: Arktinen konteksti (mm. ajurit etc.),

TP 7: Strategiset avaukset ja liiketoimintamahdollisuudet ja

TP 6: Tiekartat arktiseen osaamiseen.

 

2) Työpakettia Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö syvennettiin  erillistyössä

Tämän lisäksi keväällä 2013 Yrjö Myllylä osallistui työpakettiin numero 3: ”Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö” laatimalla aiheesta erillisen syventävän asiakirjan / artikkelipaperin tulevaisuusverstaan tulosten pohjalta.

Artikkelissa tarkastellaan arktisen toimintaympäristön muutostrendejä, niiden vaikutuksia klusterikehitykseen erityisesti Suomessa. Artikkelipaperin esipuheessa todetaan mm. seuraavasti:

”Klusterit, tässä etenkin tuotannolliset alueelliset yhteistyöverkostot osaamishuoltokytkentöineen, ovat maantieteellinen ilmiö, joihin liittyy myös logistiikkaa kuten mm. materiaalivirtoja, tietovirtoja sekä näiden tarvitsemia fyysisiä rakenteita eli infrastruktuuria, mukaan lukien palveluinfrastruktuuri. Artikkelissa pohditaan edellä kuvatun tutkimusasetelman valossa, millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia liittyy trendien tukemaan klusterikehitykseen erityisesti logistiikka- ja infrastruktuuri -teemassa. Lopuksi arvioidaan tutkimusasetelman toimivuutta, sen vahvuuksia ja puutteita arktisen toimintaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia työpakettiteemassa tarkasteltaessa. Tässä hyödynnetään mm. kirjoittajan aikaisempia tutkimuksia ja kokemusta.”

 

3) Hankkeen loppuvaiheessa pidettiin työpaja Oulussa

Alustavien eri työpakettien johtajien johdolla laadittujen yhteenvetopaperien perusteella kokoonnuttiin käsittelemään loppuraportin kirjoittamista Ouluun.

SMARCTIC-työpaja  9.9.2014

Päivän mittaisen työpajan tavoitteena oli  Integroidaan substanssityöpakettien (TP2-5), liiketoimintatyöpaketin (TP 7) ja tiekarttatyöpaketin (TP 6) tulokset. Lopputyöpajassa roolina oli esitellä hankkeen alussa Tulevaisuusverstaan pohjalta valittuja tärkeimpiä arktiseen toimintaympäristön ns. vahvoja ennakoivia trendejä ja tuoda esille näkemyksiä niiden vaikutuksista liiketoimintamahdollisuuksiin.

Avaussessiossa

• ”Arktisen toimintaympäristön trendit – motivointi päivän töihin, Yrjö Myllylä”

Työpajan pohjalta sovittiin loppuraportin kirjoittamisen yksityiskohdat. Yrjö Myllylä & Jari Kaivo-oja vastasivat loppuraportissa   osiosta 2 Trends relevant for Arctic (sivut 11-17).

 

PROSESSI JATKUU

Wihurin rahoittamassa osuudessa

TP 3: Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö artikkelipaperin edelleen syventäminen sai Wihuri-säätiön rahoituksen syksyllä 2013 Yrjö Myllylän johtamalle konsortiolle, johon osallistuvat lisäksi professori Jari Juga (TP 3:n koordinaattori, Oulun yliopiston taloustieteellisestä tiedekunnast) ja tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja.

Mm. TEKESin Arktiset Meret 100 miljoonan ohjelmassa

Hankkeen tarkoituksena oli alunperin tunnistaa mahdolliset strategiset kehittämisrahoituksen kohteet, joita Tekes voisi jatkossa rahoittaa. Jo hankkeen aikana päädyttiin perustaa ns. Arktiset Meret -ohjelma Tekesin toimesta, jossa tavoitellaan noin 100 miljoonan ohjelmarahoitusta lähivuosille. Ohjelman painopisteet näkyvätkin mm. SMARCTCI-raportin kansikuvien valinnassa.

Upeasti sähköisesti avautuva SMARCTIC-raportti löytyy alla olevasta linkistä:

http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0

__

Prosessin keskeiset edeltävät dokumentit Kaivo-oja & Myllylältä:

•  Myllylä, Yrjö (2013). Vahvojen ennakoivien trendien vaikutus logistiikkaan, infrastruktuuriin ja elinympäristöön  sekä niihin liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Suomessa. 42 s. SMARCTIC-hankkeen työpaketti 3:n ”Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö” asiantuntijapaperi. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes.
• Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2013). Arktisen toimintaympäristön tulevaisuusverstas  5.4.2013 – yhteenvetoraportti. 60 s. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes.
• Kaivo-oja Jari & Yrjö Myllylä (2013). Arktisen toimintaympäristön kannalta relevantit PESTE-trendit. 38 s. Taustaraportti Arktisen toimintaympäristön tulevaisuusverstaaseen 5.4.2013.  Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes.

SMARCTIC-hankkeen yhtenä perusteluna oli myös edeltävä strateginen Delfoi-tutkimus:

• Myllylä, Yrjö (2012). Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset – NorNet verkoston / Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakointi vuoteen 2025. Northern Research and Innovation Platform, NorNet-verkosto, Thule-instituutti, Oulun yliopisto. Loppuraporttiluonnos 7.3.2012. NorNet-verkoston kumppanit Oulun yliopisto,   Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira , Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Mittatekniikan keskus, <http://www.oulu.fi/nornet/>

__

Aineiston pohjalta tuotettiin myös korkeatasoinen referee-artikkeli Polar Geograhpy lehteen merenkulkuneuvos Jenni ja Antti Wihurin säätiön rahoituksen tukemana:

• Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, DOI: 10.1080/1088937X.2016.1184723. To link to this article:   <http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723> Funding by Wihuri Foundation.

__

Katso myös

• Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen sivusto ja loppuraportti. 

__

Prosessin aikana kirjoitettuja Kalevan Alakerta-kirjoituksia teemaan liittyen:

• Kaleva: ”Arktinen meriteknologia voisi laajentua Oulun seudulle”

• ”Ympäristönsuojeluteknologialla mahdollisuuksia arktisessa” Kaleva, Alakerta

• Kaleva 25.5.2013: ”Arktinen osaaminen on Suomen Sampo”

• Maantieteelliset tosiasiat on syytä tunnustaa: Venäjällä on Euroopassa kolme strategista käytävää, Kaleva Alakerta 24.3.2014

Annettuja haastatteluita:

• Taloussanomat selvitti, miksi Norjan jäänmurtajatilaus meni Italiaan

• Taloussanomien analyysin mukaan Suomi suhtautuu Arktisen poraukseen kaksijakoisesti

Kirjoitettuja artikkeleita:

• Liikenteen suunta 2/2013: Logistisilla ratkaisuilla on tuettava tulevaisuuden klustereiden kehittymistä.

Lopuksi – kiitos tilaajille, yhteistyötahoille, seminaareihin ja verstaisiin osallistuneille, tukijoille ja kannustajille mahdollisuudesta olla mukana. Tulokset siirtyvät parhaiten käytäntöön koulutuksessa ja alueellisissa ja muissa jatkosovelluksissa – Ota yhteyttä!

Esimerkki jatkosoveltamisesta koulutuksen kautta, ely-tilaus:

• Arktinen meriteknologiaosaaminen nostaa jo Suomea kasvuun