Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007. <expert_article158_62007>
Tänään on ilmoitettu, että Stora Enso lakkauttaa Kemin Veitsiluodon tehtaan. Yle 20.4.2021:
Kemi-Tornion tilanteen ottaisin haltuun nopeiten ja loisin strategian Delfoi-menetelmää soveltaen. Olen työskennellyt alueen hyväksi vuodesta 1995 ja tunnen jonkun verran aluetta ja sen toimijoita. Olen valmis tarttumaan myös osaltani haasteeseen. Mutta seuraavia painotuksia voisi käsitellä. Teemat ja painotukset voisi yhdistää samaankin prosessiin, mutta niistä voisi käynnistää välittömästi myös omat prosessit, koska kaikissa on työmaata ja ne edistävät asioita. Tärkeintä on yhteisen näkemyksen ja toimintaohjelman muodostaminen ao. teemoissa. Toimintatavassa olisi jossain määrin samaa, kuin olen tehnyt aiemmin alueella (esim. 20 vuotta sitten osaamis- ja koulutustrategia) tai myöhemmin meriteollisuuden rakennemuutoksessa Uudellamaalla ja muualla Suomessa, tai seurannut Salossa asuen yli 4000 teollisen työpaikan lähtöä ja korvautumisstrategioita uusilla strategioilla ja työpaikoilla keskusteluun osallistumalla. Myös Rauman telakan lakkauttaminen ja uudelleen nosto on ollut agendalla ja osin toimeksiannoissa. Viime aikoina eniten töitä on tehty Kymenlaakson paperi- ja biotalouskeskittymän kehittämiseksi, jolta alueelta on lakkautettu useita paperitehtaita. Tänään esim. Kemiläisille on töitä mm. Salossa akkutehtaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Raumalla – tervetuloa! Mutta jotta töitä voisi tehdä sieltä ja asua siellä, seuraavat toimenpiteet auttaisivat siinä:
1. Laaja päivitetty osaamis- ja koulutustarpeiden strategia pitkällä aikavälillä. Kemi-Tornioin osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, tämän sovelluksen päivitys:
Osaamistarpeiden ennakointi, RD Case: Osaaminen, koulutus ja ennakointi – Kemi-Tornio -alue 2010
2. Lyhyen aikavälin toimialakohtainen ennakointi (metsäteollisuus, logistiikka):
Toimialakohtaisen ennakointikäytännön valtakunnallinen kehittäminen ajankohtaista
3. Pitkän matkan pendelöintistrategia (sis. muuntokoulutusta), etenkin Lapin kaivokset voisivat sopia osalle (myös Oulusta osalle, siis joukkoliikennesysteemit, työvuorot, kakkosasuminen halvalla asiallisesti):
Kaivostoiminta: Pitkän matkan pendelöintimalli ja koulutustarpeiden ennakointi luovat työtä
”Pohjoinen menestyy verkostoitumalla etelään” (Lapin Kansa: Myllylä, Yrjö, Jari Kaivo-oja ja Arto Lahti)
__
Facebookissa kommentoin uutista mm. seuraavasti (20.4.2021):
Sieltä on aiemmin laitettu paperikone kiinni, mutta uudet koneet ovat korvanneet tuotantomäärissä sen. Veitsiluoto kyllä sijainnillisesti voisi olla vielä hyvä, kun on vieressä sellun tuotantoa ja syväsatama. Mutta markkinat ja logistiikka sekä kysyntä (pitkät etäisyydet ja markkinat kaukana). Kun kävin ekakerran Kemin Veitsiluodon pääkonttorissa, se tosiaan oli siellä. Kun viimeksi kävin siellä n 2016, logitiikkapäällikkö oli jo Oulussa. Sitä on vähitellen ajettu näin sivupisteeksi. Mutta kartonkituotanto tuollainen, voisi tulla kyseeseen. Sama tehdasta käytännössä Oulun kanssa yhteisön laivakulketuksineen. Pitää perehtyä, kun ehtii.
Trendit ovat olleet paperin väheneminen. Pandemia on sitä vähentänyt varmasti lisää. Kun Oulustakin lähti paperi(koneet ja korvattiin kartonkikoneella) ja nämä olivat yhtä pakettia logistisesti, tavallansa olisi voinut pitää sitä myös heikkona signaalina tai villin kortin enteenä Kemiin, kun nyt ajattelee. Suunta siis oli olemassa, mutta lopetus dramaattisesti kaikki, periaatteessa selvä. Eihän sitä välttämättä ”pientä erää” paperia kannata laivata, vaikka tietojeni mukaan 20 % meni jo Nelostietä markkinoille eli mm. Vuosaareen. Kemin satama kyllä kehittyy ja kokonaisuudessaan tässä pudotus ei MG:n johdosta ole välttämättä näin raju (tonneissa, myöhemmin kaivorikasteet mukaan), mutta kyllä se raju on kokonaisuutena. Kun joku lopetataan, niin lopetus on kerralla ja korvaavien työpaikkojen synnyttäminen vähittäin ja osin se koskee eri henkilöitä. Ihmisen muutoskyky on rajallinen, mutta voisi tämän ottaa nyt pilottina, kuten Nokian yli 4000 työpaikkaa Kemin kokoisesta Salosta, jossa näyttää, että aika moni insinööri palvelee nyt meriteollisuutta tai muuta ja akkuteollisuudella alueella on nyt uusi nousu ja työpaikkoja tarjolla. Kyllä Salon case teollisuustyöpaikkojen määrällä oli eri luokkaa kuin Kemi, Samankokoiset kaupungit, mutta myönnetään, että suhteessa tuolla se on haastavampi kompensoida. Oulun markkinat teoriassa, kaivostoiminta olisi se, jonka nostaisin ja tämänkin pitkän matkan pendelöintimallin yhtenä. Jos porukalla luodaan strategia niin, että jokaisella on jokin polku, olisi se mielestäni inhimillistä ja menisi pienimmillä vaurioilla.
__
Aiammin olen siis saanut kokea esim. Salon rakennemuutoksen ja osallistua mm. Rauman telakan lopettajaisiin. Molemmissa on nyt komea uusi alku. Tässä mm. artikkeli hetkeltä, kun Rauman telakka päätettiin sulkea:
Murroksessa on aina myös toivo ja mahdollisuus paremmasta tulevaisuudesta – Case Rauman telakka.
Miksi strategia on tärkeä? Jo Mannerheim totesi, että kansakunta ilman suuntaa näivettyy. Koneen Ruhtinas -kirjassa Pekka Herlin osoittaa saman asian persoonallisella tavallaan, kuinka tärkeää on ylipäätään, että yrityksellä on suunta. Videolla useita strategiaprosesseja Delfoi-menetelmällä läpi vienyt YTT Yrjö Myllylä esittelee myös oman yksinkertaisen vertauksen strategiasta: Mustikkametsässä on tärkeää, että lähtee tavoittelemaan jostakin oletetusta potentiaalisesta marjapaikasta marjaa, vaikka kumpareen takaa. Ämpäri voi täyttyä, ennen kuin on määränpäässä. Jos ei olisi ollut suuntaa ja olisi jäänyt paikoilleen, marjaa ei olisi tullut lainkaan. Tai jos olisi valinnut helikopterin keinoksi marjapaikalle menoon, olisi marjat voineet jäädä saamatta. Strategiassa on tärkeää siis suunta, joka selvitetään tulevaisuuden vaihtoehtoja selvittämällä ja toivottu suunta ja visio valitsemalla sekä mietitään tavoitetta tukevat keinot.
Vastuullinen organisaatio huolehtii, että sillä on suunta ja käy säännöllistä strategiaprosessia. Siinä tarvitaan ennakointiosaamista, mihin Delfoi-menetelmä soveltuu hyvin. Myllylä osoittaa esimerkkien avulla, miten Delfoi-menetelmää on sovellettu menestyksekkäästi mm.
– Yhdistysten
– Yritysten
– Yritysryppäiden
– Toimialaryppäiden ja klusterien
– Kuntien- Seutukuntien- Maakuntien
– Valtakunnan tason organisaatioiden, kuten ministeriöiden, Tekesin ja Business Finlandin toimeksiannoissa.
Lopuksi Myllylä kertaa strategia-sanan historiaa tuhansien vuosien takaa sodanjohtamistaitona ja tulee myös II MS:n kautta Delfoi-menetelmän syntyyn, liittoutuneiden tutkan käyttöönoton ja sodan voittamisen tarpeen vuoksi.
Seuraavassa on esimerkkejä ko. tilaajatahojen strategiaprosesseista.
Yhdistykset:
Myllylä, Yrjö (1998). Nelostietä markkinoille. Tie- ja Liikenne 5-6/1998, 12-17. Suomen Tieyhdistys. http://rdaluekehitys.net/2012/07/05/rd-aluekehitys-ja-nelostie-e75-ry/
Yritykset:
Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/, https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kasvuyritys-tarvitsee-itseaan-taydentavan-kumppanin-yrittaja-lehti-3-2018/
Klusterit:
Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. (Arctic Maritime Technology Foresight) 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791
Kunnat ja seutukunnat:
Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf, https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/elinkeinostrategia-julkaisu-koillis-suomen-elinkeinostrategia-2011-2015/
Maakunnat ja ELY-keskukset:
Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.) (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso). 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3
Myllylä, Yrjö (1996). Uudenmaan elinkeinoelämän rooli Pohjois-Euroopassa. Uudenmaan liitto, KTM Uudenmaan piiri, MMM Uudenmaan piiri, TM Uudenmaan piiri. Yhteenvetomuistio. Tulokset osittain julkistettu teoksessa Uusimaa 2020 – Kurkistuksia tulevaisuuteen. Uudenmaan liitto – YTV. Helsinki 1997.
TKI-toimijat, yliopistot ja tutkimuslaitokset:
Hintsala, Henna, & Yrjö Myllylä (2015). Arktinen liike- ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. 96 s. Center for Environment and Energy, Thule-institute, University of Oulu, Council of Oulu Region. https://rdaluekehitys.net/2016/04/12/rd-aluekehitys-oy-konsulttityo-arktinen-liike-ja-tutkimus-kehitys-ja-innovaatiotoiminta-pohjois-pohjanmaalla/
Myllylä, Yrjö (2012). Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset – NorNet verkoston / Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakointi vuoteen 2025. Northern Research and Innovation Platform, NorNet-verkosto, Thule-instituutti, Oulun yliopisto. Loppuraporttiluonnos 7.3.2012. NorNet-verkoston kumppanit Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira , Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Mittatekniikan keskus,
Valtakunnalliset toimijat, ministeriöt, VNK, Tekes, BF yms:
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Raportin pysyvä osoite: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155>
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. https://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2013/05/tem_43_2010_netti.pdf
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences. VTT. http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0 .
Strategiaprosessit kansainvälisellä tasolla:
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7
Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy
Yrjö Myllylä 