YK

Kävely- ja pyöräilypäivät Oulussa kuin Meripäivät Kotkassa, Tattoo Haminassa tai SuomiAreena Porissa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Kävely- ja pyöräilyteemassa olisi potentiaalia synnyttää Ouluun varsinainen ”Mistä Oulu tunnetaan?” tapahtuma. Kaikille jotakin, yhdessä, yhteinen teema yhdistää.

Teeman ympärille on kehitettävissä monipuolinen innostava kotimaisten ja jopa kansainvälisten tapahtumien kokonaisuus, johon voi osallistua kaiken ikäiset, joka tukee Oulun kehitystä monipuolisesti esim. matkailussa ja innovaatioissa. Tapahtuma vastaisi ajan trendeihin, kuten energiansäästöön, ilmastonmuutoksen haasteeseen, hyvinvoinnin arvostuksen nousuun. Vain kävellen ja pyöräillen voi tavata toisia ihmisiä ja luoda uusia ajatuksia, mitä ihmiset hakevat. Esimerkiksi teknologiaorientoituneet ihmiset ovat kiinnostuneita myös hyvinvoinnista, niin omasta kuin toisten ja teema olisi hyvin kytkettävissä myös teknologiatapahtumia tukemaan.

Samaan tapaan kuin Kouvola tunnetaan nykyisin Turvallisuusfoorumista (ks.myös alueen ennakointihanke), Kotka Meripäivistä, Hamina Tattoosta ja Pori SuomiAreenasta Oulu voitaisiin tuntea tulevaisuudessa Pyöräilypäivistä, ehkä kesä- ja talvipyöräilypäivistään, kenties myös syys- ja kevätpyöräilypäivistä. Myös YK on julistanut vastikään kansainvälisen pyöräilypäivän, mihin ei olla vielä Suomessa kovin aktiivisesti tartuttu.

Esimerkiksi tämän tyyppiset kansainväliset Velo Finland 2022 tapahtumat sopisivat osaksi tapahtumaa, mutta voivat olla myös erillisiä (ks. MunOulun 1.10.2022 uutisoima kansainvälinen Velo-pyöräilykongressi Oulussa). Teeman mukaisia erilaisia tapahtumia voisi olla myös hajoitettuna ympäri vuoden talvipyöräilystä ja konferensseista kesätapahtumiin.

Oulu tunnetaan pyöräilystä maailmanlaajuisesti. Oulu Rotuaari, Walking Centre. Oulun Rotuaari, kävelykeskusta. Photo/Valokuva: Mauri Myllylä. Source/Kuvan lähde: Yrjö Myllylä’s presentation at the World Bank, 2017.

3. kesäkuuta 2020 on 3. Maailman polkupyöräilyn päivä – World Bicycle Day!

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Bicycle Day

Monella on jäänyt kenties huomiotta uusi maailmanlaajuinen YK:n julistama tapahtuma ”World Bicycling Day”. Tapahtuma tai merkkipäivä luotiin ensimmäisen kerran vuonna 2018 huomion kiinnittämiseksi polkupyöräilyyn kestävän kehityksen mukaisena liikennemuotona. Polkupyöräilypäivä on luotu yhteistyössä Maailmanpankin kanssa.

Maaliskuussa 2017 kävin Maailmanpankissa luennoimassa ns. Learning Forum -tapahtumassa. Koolla oli noin 100 Maailmanpankin aluekonttorin väkeä kahden viikon aikana Yhdysvaltojen pääkaupungissa ja Maailmanpankin pääkonttorikaupungissa Washington DC:ssä. Tapahtuman nimi oli ”Transforming Ideas & Lives to Shape a Sustainable Future for All.” Tapahtuma järjestettiin 27.2.-10.3.2017. Minut oli kutsunut tilaisuuteen Maailmanpankin Transport & ICT osasto.  Osallistuin parin päivän ajan Transport & ICT, Knowledge & Learning Forum -tapahtumaan.  Pidin 7.3.2020 luennon, jonne osallistui ehkäpä 30 maan edustajia. Luennon nimi oli ”Non motorized transport: Walking and cycling in all climates and environments”.

Näiden kahden päivän tilaisuuden koordinaattorina toimi liikennetaloustieteen emeritusprofessori, nykyisin mm. Maailmanpankin konsulttina toimiva Antti Talvitie. Esitelmä oli myös osa Suomi 100 ohjelmaa. Esitelmän tausta-aineistona oli RD Aluekehityksen toimittama Mauri Myllylän kirjoittama kirja ja siitä kertominen ”Biking in Practice – Ideas and acts to promote walking and cycling” . Hanke hyväksyttiin vierailun jälkeen valtioneuvoston kanslian hankkeeksi nimellä ”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen ja sen osaamisen vientiin” osaksi Suomi 100 -ohjelmaa (21.3.2017). Hanke pyrittiin rahoittamaan kirjaa myymällä.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Maailmanpankissa aiheesta luennoiminen oli historiallista, koska tähän asti Maailmanpankki on edistänyt taloutta tukemalla motorisoidun liikenteen kehittämistä.

Avaa tästä seuraavat asiakirjat:

Kutsu/invation

Esitelmä/presentation

Muita aiheeseen liittyviä blogiartikkeleita

14939510_10205877297331062_564271552924387715_o-1

Kirjoittaja YK:n edessä.  Kuva otettu 50 vuotta ennen luentoaan Maailmanpankissa kirjoittajan ollessa 3-vuotias.  Kuvassa kolme veljeänsä ja yksi sisar. (Kirjoittaja sinipaitainen vaaleatukkainen.)

Futuuri 3/2011: ”Työvoima- ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi enakointikäytännöksi”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Avaa kuvan artikkeli tästä linkistä, Futuuri 2011

Futuuri 1,2011,s 3

Futuuri 1,2011,s 3

Futuuri 3/2011, sivu 3: TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVETUTKIMUS VALITTU KESKEISEKSI EUROOPPALAISEKSI ENNAKOINTIKÄYTÄNNÖKSI

Globalisaatio, teknologinen kehitys ja uusien markkinoiden synty tekevät työelämän muutokset yhä vaikeammin ennakoitaviksi. Työ-, elinkeino- ja koulutuspolitiikan on kyettävä vastaamaan joustavammin näihin muutoksiin. Tämän vuoksi on kehitetty Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) työ- ja elinkeinoelämän lyhyen aikavälin muutosten ennakoimiseksi ELY-keskustasolla.

Pohjoismaissa, lähinnä Tanskassa ja Ruotsissa on tehty 80-luvun alkuvuosista lähtien haastatteluita työnantajien työvoima- ja koulutustarpeista. Suomessa vastaavat haastattelut käynnistettiin 80-luvun loppupuolella Pohjanmaalla. Ensimmäisen ESR-ohjelmakauden aikana prosessia kehitettiin Suomessa niin, että asiantuntijaraadit alkoivat analysoida haastatteluiden tuloksia ja tiedot siirrettiin tietokantaan, jossa niiden raportointi ja jatkokäsittely oli vaivatonta.

2000-luvulla Varsinais-Suomessa prosessiin lisättiin eDelfoi-kierros ja yksityiset toimijat tulivat mukaan raadin toteuttamiseen ja tulosten analysointiin. Viime syksynä EU-komission rahoittamassa ARENAS-hankkeessa (http://arenas.itcilo.org/en/home) tämä konsulttien kanssa kehitetty TKTTprosessi arvioitiin keskeiseksi eurooppalaiseksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi. Myöhemmin TKTT-prosessin keskeisiä elementtejä on sovellettu myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa.

Yritykset kytketty tiiviisti prosessiin Euroopan unionin 27 maan ennakointikäytännöt arvioi YK:n alainen ILO-järjestö ja sen Torinossa sijaitseva ITC-koulutuskeskus. TKTT-konsepti valittiin alueellisista ennakointikäytännöistä parhaaksi Brysselissä viime syksynä pidetyssä Rakennemuutoksen ennakointi- ja hallintaseminaarissa. Valinta perustui seuraaviin tekijöihin: 1) Yritykset on kytketty tiiviisti mukaan prosessiin, 2) Mukana ovat kaikki keskeiset alueelliset ja paikalliset toimijat, 3) Prosessi tuottaa priorisoidun listan toimenpideehdotuksista, 4) Toteutuksessa hyödynnetään public-private -mallia.

Prosessissa TE-toimistot haastattelevat toimialakohtaisesti noin 50 työnantajaa maakunnan alueella ja tiedustelevat tulevien työvoima- ja koulutustarpeiden lisäksi muun muassa suhdannenäkymiä, uusia liiketoimintamahdollisuuksia, eläköitymistä, vientinäkymiä ja muita työnantajien kehittämistarpeita. Haastatteluita ovat tehneet myös oppilaitokset ja yksityiset toimijat. Haastatteluiden tulokset viedään raadille, joka kokoontuu analysoimaan tuloksia. Tämän jälkeen raati tuottaa megatrendejä, villejä kortteja, heikkoja signaaleja ja tekee SWOT-analyysin sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kyseisen toimialan kehittämiseksi. Raatiin osallistuu yritysten, oppilaitosten, TE-toimistojen, ELY-keskusten ja muiden tahojen edustajia. Prosessista laaditaan loppuraportti, joka julkaistaan painettuna ja Internetissä. TKTT-haastatteluiden ja raatien tuloksia hyödynnetään yritysten ja muiden työnantajien kehittämistyössä, työvoimapoliittisen ja muun koulutuksen suunnittelussa sekä laajasti myös muussa aluekehitystyössä.

Kehittämishaasteita TKTT-prosessilla on vielä parannusmahdollisuuksia erityisesti sen lopputuloksena syntyvien toimenpide-ehdotusten kytkemissä päätöksentekoon. Samoin valtakunnallinen koordinaatio lisäisi toiminnan systemaattisuutta ja vaikuttavuutta. Jatkuva kehittäminen vaatii myös sitoutuneita tilaajia ja palvelun tuottajia sekä public-private-kumppanuutta. Perustutkimuksen panosta tarvitaan konseptin kehittämiseksi jatkossakin (Kaivo-oja & Marttinen 2008).

Jouni Marttinen, ennakoinnin asiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Yrjö Myllylä, erikoistutkija, RD Aluekehitys Oy / Tulevaisuuden tutkimuskeskus

***

Ks. myös blogiartikkeli EU:n paras alueellinen ennakointikäytäntö esille Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa EU palkittua ja ennakointia 2011.