Etiäinen – Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi, loppuraportti

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Myllylä, Yrjö & Vänttinen, Tuija (toim.) (2020). Etiäinen – Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoiminen. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3.

Tiivistelmä

Tavoitteena Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi ‑hankkeessa on ollut luoda Kymenlaakson koulutustarpeiden ennakointimalli, joka reagoi riittävän nopeasti yritysten ja muiden työnantajien osaamistarpeisiin ja kytkeytyy oppilaitosten omiin prosesseihin. Toimenpiteinä olivat 1) ennakointitiedon ja organisaatioiden ennakointiin liittyvien työvaiheiden kartoitus, 2) tiedontarpeiden määrittäminen, 3) tiedon keruun ja soveltamisen kokeilut sekä 4) ennakointitiedon soveltamisen mallin kehittäminen ja juurruttaminen.

Tuloksena on koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden yhteinen ennakointisopimus. Yhteistyö kattaa ennakointitiedon hankinnan, tietojen tulkinnan yhteisillä tulkintafoorumeilla sekä jatkotoimenpiteiden tunnistamisen ja toimeenpanon ennakointimallissa sovitulla tavalla. Ennakointitoimintaa toteutetaan lyhyellä (1–‍3 vuotta), keskipitkällä (4–‍5 vuotta) ja pitkällä (6 vuotta tai enemmän) aikavälillä. Lyhyen aikavälin ennakoinnissa pyritään vuosittain valitsemaan muutama toimiala (vähintään kaksi), joiden tilanteeseen paneudutaan yhdessä tarkemmin. Pitkän aikavälin ennakoinnissa ylläpidetään vuosittain tulevaisuusverstaskonseptia.

Hanke on antanut laajasti aineksia koulutuksen kehittämiseen. Esimerkiksi vuonna 2021 Kymenlaaksossa alkava Robotiikka ja tekoäly ‑insinöörikoulutus perustuu osittain Etiäinen-hankkeen tuloksiin. Etiäinen-hankkeen tukemana on tuotettu jatkohankehakemus Etukeno-nimiselle hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on työllistää osallistujia Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille sekä kehittää uusia, innovatiivisia keinoja nopean työllistymisen edistämiseksi.

Hankkeen hallinnoinnista on vastannut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Hankekumppaneina ovat olleet Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kouvolan seudun ammattiopisto ja Aikuiskoulutus Taitaja. Yhteistyötä on tehty tiiviisti Kymenlaakson Ennakointiryhmän toimijoiden kanssa. Hankkeella on ollut Hämeen ELY-keskuksen myöntämä ESR-rahoitus.

Julkistamisen ePressi-lehdistötiedote 10.9.2020: https://www.epressi.com/tiedotteet/hanketiedotteet/kymenlaakson-ennakoinnin-ykkostapahtumassa-astutaan-millenniaalien-saappaisiin.html

Lisätietoa hankkeesta: http://www.xamk.fi/etiainen

projektipäällikkönä toimi Yrjö Myllylä, p. 0500 450 578.

Helsingin Sanomat artikkeleita 2003-2013

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Talouselämä

Ammattibarometri on tehnyt läpimurron – taustalta löytyy sitoutuneet persoonat ja rikastava vuorovaikutus

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ammattibarometri on tehnyt Suomessa läpimurron. Sen pääkehittäjänä pidän kehitystyötä sivusta seuraanneena kansainvälisesti osaamisalueellaan verkottunuttta ennakoinnin asiantuntijaa Jouni Marttista. Tosin mitään ei tehdä yksin vaan luottamus ja verkostoyhteistyö on aina läpimurtojen lähtökohta. Filosofi Pekka Himasen korostama ”rikastava vuorovaikutus” kuvannee kehitystyötä ehkä parhaiten. Tässä työssä Jouni Marttisen näkemyksellinen ja sitoutunut rooli on ollut aivan keskeistä, jotta tämä merkittävää lisäarvoa tuova uusi käytäntö on saatu käyttöön. Kyse on innovaatiosta. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet TE-toimistojen ja ELY:jen asiantuntijat. Nykyisin myös TEM on mukana. Viime syys-lokakuun vaihteessa Turussa oli kansainvälinen ammattibarometrityöpaja, johon osallistui noin 20 ennakoinnin asiantuntijaa 12 EU-maasta. Tämä kansainvälinen yhteistyö jatkuu loppuvuodesta Roomassa.

Seuraavassa on erään käsikirjoituksemme pohjalta Jouni Marttisen kirjoittama tekstikohta. Siinä esitellään tämä myös suurta kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Ammattibarometri. Ammattibarometri hyödyntää asiantuntemustietoa, kuten Delfoi-menetelmä tai jopa Delfoi-sovellukseksi tulkittava EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus TKTT. Näkemyksemme mukaan ennakointitieto on aina tulkittua tietoa eikä pelkästään historiatrendien pohjalta voi tehdä suoraan johtopäätöksiä.

Ammattibarometri

Ammattibarometri nousi voimakkaasti esille ARENAS-jatkohankkeessa Suomi-Baltia (2011), jossa kehitettiin Baltian maiden ennakointikäytäntöjä EU:n komission tuella Suomen ARENAS-hankkeen ennakointikäytäntöjen pohjalta.

Kaikissa Suomen TE -toimistoissa on vuodesta 2011 lähtien arvioitu noin 200 keskeisen työelämän ammatin lyhyen aikajänteen kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja sitä, onko tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. Tiedot alueiden näkemyksistä on koottu Ammattibarometri-tietokantaan. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen työmarkkinoiden asiantuntemukseen perustuvan arvion keskeisten työelämän ammattien kehitys- ja työvoiman saatavuusnäkymistä.

Ammattibarometrin laatimiseen osallistuu noin 300 paikallisten TE-toimistojen virkailijaa. Barometrin tulosten perusteella suunnataan työvoimapoliittista aikuiskoulutusta työelämän tarpeiden mukaisesti. Barometrin tuloksia voidaan hyödyntää laajasti myös muun muassa työnvälityksessä, ammatinvalinnanohjauksessa, työperusteisen maahanmuuton suunnittelussa ja yritysten sijainninohjauksessa.

Ammattibarometrin tietojärjestelmä on tällä hetkellä vain työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan sisäisessä käytössä. Kehitysnäkymäarviot päivitetään kolme kertaa vuodessa (helmi-, kesä- ja syyskuu). Ministeriössä on tehty suunnitelmia barometrin sisällön ja ulkoasun viimeistelystä, jotta sovelluksen käyttöä voidaan laajentaa hallinnonalan ulkopuoliseen käyttöön. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana saada barometristä kansalaisia, yrityksiä ja oppilaitoksia palveleva Internet-sovellus.

Viittaustiedot:

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49.

Lisätietoja: