Delfoi-menetelmä strategiaprosessin välineenä – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Miksi strategia on tärkeä? Jo Mannerheim totesi, että kansakunta ilman suuntaa näivettyy. Koneen Ruhtinas -kirjassa Pekka Herlin osoittaa saman asian persoonallisella tavallaan, kuinka tärkeää on ylipäätään, että yrityksellä on suunta. Videolla useita strategiaprosesseja Delfoi-menetelmällä läpi vienyt YTT Yrjö Myllylä esittelee myös oman yksinkertaisen vertauksen strategiasta: Mustikkametsässä on tärkeää, että lähtee tavoittelemaan jostakin oletetusta potentiaalisesta marjapaikasta marjaa, vaikka kumpareen takaa. Ämpäri voi täyttyä, ennen kuin on määränpäässä. Jos ei olisi ollut suuntaa ja olisi jäänyt paikoilleen, marjaa ei olisi tullut lainkaan. Tai jos olisi valinnut helikopterin keinoksi marjapaikalle menoon, olisi marjat voineet jäädä saamatta. Strategiassa on tärkeää siis suunta, joka selvitetään tulevaisuuden vaihtoehtoja selvittämällä ja toivottu suunta ja visio valitsemalla sekä mietitään tavoitetta tukevat keinot.

Vastuullinen organisaatio huolehtii, että sillä on suunta ja käy säännöllistä strategiaprosessia. Siinä tarvitaan ennakointiosaamista, mihin Delfoi-menetelmä soveltuu hyvin. Myllylä osoittaa esimerkkien avulla, miten Delfoi-menetelmää on sovellettu menestyksekkäästi mm.

– Yhdistysten

– Yritysten

– Yritysryppäiden

– Toimialaryppäiden ja klusterien

– Kuntien- Seutukuntien- Maakuntien

– Valtakunnan tason organisaatioiden, kuten ministeriöiden, Tekesin ja Business Finlandin toimeksiannoissa.

Lopuksi Myllylä kertaa strategia-sanan historiaa tuhansien vuosien takaa sodanjohtamistaitona ja tulee myös II MS:n kautta Delfoi-menetelmän syntyyn, liittoutuneiden tutkan käyttöönoton ja sodan voittamisen tarpeen vuoksi.

Seuraavassa on esimerkkejä ko. tilaajatahojen strategiaprosesseista.

Yhdistykset:

Myllylä, Yrjö (1998). Nelostietä markkinoille. Tie- ja Liikenne 5-6/1998, 12-17. Suomen Tieyhdistys. http://rdaluekehitys.net/2012/07/05/rd-aluekehitys-ja-nelostie-e75-ry/

Yritykset:

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/, https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kasvuyritys-tarvitsee-itseaan-taydentavan-kumppanin-yrittaja-lehti-3-2018/

Klusterit:

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. (Arctic Maritime Technology Foresight) 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Kunnat ja seutukunnat:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf, https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/elinkeinostrategia-julkaisu-koillis-suomen-elinkeinostrategia-2011-2015/

Maakunnat ja ELY-keskukset:

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.) (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso). 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Myllylä, Yrjö (1996). Uudenmaan elinkeinoelämän rooli Pohjois-Euroopassa. Uudenmaan liitto, KTM Uudenmaan piiri, MMM Uudenmaan piiri, TM Uudenmaan piiri. Yhteenvetomuistio. Tulokset osittain julkistettu teoksessa Uusimaa 2020 – Kurkistuksia tulevaisuuteen. Uudenmaan liitto – YTV. Helsinki 1997.

TKI-toimijat, yliopistot ja tutkimuslaitokset:

Hintsala, Henna, & Yrjö Myllylä (2015). Arktinen liike- ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. 96 s. Center for Environment and Energy, Thule-institute, University of Oulu, Council of Oulu Region. https://rdaluekehitys.net/2016/04/12/rd-aluekehitys-oy-konsulttityo-arktinen-liike-ja-tutkimus-kehitys-ja-innovaatiotoiminta-pohjois-pohjanmaalla/

Myllylä, Yrjö (2012). Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset – NorNet verkoston / Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakointi vuoteen 2025. Northern Research and Innovation Platform, NorNet-verkosto, Thule-instituutti, Oulun yliopisto. Loppuraporttiluonnos 7.3.2012. NorNet-verkoston kumppanit Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira , Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Mittatekniikan keskus,

Valtakunnalliset toimijat, ministeriöt, VNK, Tekes, BF yms:

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Raportin pysyvä osoite: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. https://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2013/05/tem_43_2010_netti.pdf

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences. VTT. http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0 .

Strategiaprosessit kansainvälisellä tasolla:

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Hallitusohjelma 2015: visio, arvot ja keinot Suomen selviytymiseen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

RD Aluekehityksen vanhan sloganin mukaan rakenteet ovat seurausta asenteista, samoin työpaikat. Professori Juhani Hult opetti aluekehittämisen luennolla, että mitä pahaa siinä on, jos joku on aktiivinen ja menestyy ja matkusti opiskelijoiden kanssa Pohjanmaalle tutkimaan asiaa ja yrittämisen motiiveja. Aktiivinen vastuunkantaja voi olla kuka tahansa YELiä maksavasta yrittäjästä tilaavaan virkamieheen. Ei siis pidä puhua rakenteista ja uusista työpaikoista, vaan on vaikutettava asenteisiin, mikä taito on asiakaspalautteen mukaan RD Aluekehitys Oy:llä. Esimerkiksi asiakaspalautteen mukaan Kokkolan strategia vuonna 1997 nosti veneteollisuutta pinnalle ja tälläkin hetkellä veneiden vienti etenee myötätuulessa. Viime vuosina on vaikutettu valtakunnan tasolla mm. arktisen arvostuksen kasvuun Suomessa, viimeisimpänä mm. SMARCTIC-hanke. Arktinen meriteknologiaosaaminen nostaa jo nyt Suomea kasvuun. Onhan arktinen osaaminen laajemmin Suomen Sampo, kun se avautuu koulutuksen ja toimeksiantojen kautta eri osapuolille. Tärkeintä on tahto, joka lähtee moraalista eli halusta vaikuttaa ja tehdä yhteistä hyvää. Siitä seuraa yrittämällä näkemys, visio, mitä pitää tehdä ja keinot löytyvät, koska etsivälle ja haluavalle avataan ohittamattoman totuuden mukaan ovet.

Tahtovalle ihmiselle – ja jopa muillekin – uskottava markkinatieto, termi laajasti ymmärrettynä, on keskeinen liikkeelle paneva voima ja jatkuvan ”rakennemuutoksen hallinnan” lähtökohta. Vaasan seutu ja Pohjanmaa ovat kasvualueita ja on ajattelutavan oikeaksi todistava esimerkki. Tätä markkinatietoa RD Aluekehitys on tuottanut jo yli 20 vuotta public-private -kumppanuudessa ja kehittänyt menetelmiä ja kokonaiskonseptia jopa EU:n parhaimmaksi tässä lajissa (YK:n ILO:n EU:n komissiolle tekemän arvioinnin mukaan RD Aluekehityksen osaltaan kehittämä käytäntö on EU:n 27 maan vertailussa paras alueellisen ennakoinnin / rakennemuutoksen hallintakäytäntö). RD Aluekehityksen kotisivujen osoite, domain, ja sähköpostiosoitteiden pääte olivat yli 20 vuotta rdmarketinfo-päätteisiä, jolla haluttiin viestiä tätä roolia.

RD Aluekehityksen toiminmalli on osoittautunut toimivaksi, palkittu EU:n parhaimpana YK:n ILO:n arvioinnissa ja haastaa nykyiset käytössä olevat public-public -painotteiset mallit. Nykyisin julkisen sektorin ohjaustieto hallitusohjelmaa myöten hankitaan julkisilta toimijoilta tai omaa intressiä edustavilta muilta tahoilta, kuten suurimmilta veronmaksajilta, yksittäisiltä suuryrityksiltä tms. unohtaen, että kukaan ei sahaa omaa oksaansa. Esim. maakuntien EAKR-rahan jaossa on kehitetty säännökset, että yritykset eivät voi sitä saada – miten tällöin voi tulla oikeata tietoa aluekehittämiseen ja alueet ja Suomi voisivat kehittyä, vaikka otettaisiinkin käyttöön nykyisin vajaakäytöllä oleva bottom up -malli? (Mutta miksi innovaatiot eivät aina etene Suomessakaan? – tässä yksi näkökulma)

Se, että julkinen valta tilaa aidolta yritykseltä alueella tai keskushallinto kysyy maakunnista, ei vielä takaa, että se saa aitoa vaikuttavaa ja liikellepanevaa markkinatietoa. Myös julkiselle sektorille palvelua tuottavan yrityksen pitää osata aidon markkina- ja toimintaympäristötiedon tuottaminen. Kysymys on siis myös yrittäjän näkemyksistä ja metodiosaamisesta. Eikä metodiosaaminenkaan ja tiedon hankintataito riitä. Fakta on fakta tulkinnasta riippuen, se tarkoittaa yhdelle toista ja toiselle toista. Teoreettinen ymmärrys yhdistettynä vahvaan käytännölliseen kokemukseen antaa vahvimman pohjan tiedon tulkinnoille tai jopa uskomuksille, joista on loppujen lopuksi kysymys. Seuraavat ajatukset Suomen hallitusohjelman tueksi ovat syntyneet tiiviissä vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa sovellettaessa EU:n parasta alueellisen ennakoinnin käytäntöä vuosien varrella ja tarjoillaan tässä tiiviinä narunpäinä tai koukkuina, joista nykäisemällä varmuudella jää saalista hallitusohjelmaneuvottelijoiden käyttöön. Niiden tarkempi avaaminen tapahtuu parhaiten koulutuksessa tai erillisissä toimeksiannoissa esim. asiantuntijapapereiden kirjoittamisen muodossa sekä hallitusohjelman toteutuksessa myöhemmin.