liikennejärjestelmäsuunnittelu

Maailman ensimmäinen kansainvälinen talvipyöräilykongressi onnistui Oulussa 13.-14.2.2013

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
https://i0.wp.com/www.navico.fi/wcc/kaleva_03b.jpg

Kaleva 13.2.2013, Navico Oy:n leikearkisto, http://www.navico.fi.

Maailman ensimmäinen kansainvälinen talvipyöräilykongressi pidettiin onnistuneesti Oulussa 13.-14.2.2013 ( ks. www.ibikeoulu.com/). Kongressin talvipyöräilyteemaa ja siihen liittyvän kehittämistoiminnan vahvistamista   Oulussa oli pidetty esillä useita vuosia kansainvälisestä paineesta ja kysynnästä johtuen. Lopulta alueen yritykset, erityisesti Navico Oy, päätti ottaa riskin ja lähteä rakentamaan kongressia. Private-public -malli toteutui (public-private -mallikin mahdollinen). Mukaan saatiin tietojeni mukaan tämän tyyppisessä hankkeessa välttämättömät julkiset toimijat ja tahot, kuten Oulun kaupunki ja Business Oulu sekä Liikenne- ja viestintäministeriö. Kongressin lykkäämistä edelleen esitettiin, mm. kun se oli jo päätetty pitää mm. sillä perusteella, että hyvää asiaa ei kannata kiireellä pilata (allekirjoittaneenkin levittäessä aiheesta viestiä eli kutsua kongressiin). Se kuitenkin oli päätetty pitää  ennen kuin lumet ehtisivät sulaa. Onneksi lunta ja pakkasta riitti. Esityksiä tarjottiin runsaammin kuin oli kaavailtu, joten tältäkin puolelta tilaisuus ylitti odotukset.

Tilaisuuden tiimoilta on muutamia puheenvuoroja Liikennementorin blogissa. Esimerkiksi seuraava Pyöräilyhaastattelu – kehumatta paras: ”Vastaukseni Eltis-ryhmän itävaltalaisen ohjaajan Robert Pressl`n Oulun talvipyöräilykongressissa 12.2.2013 tekemiin kysymyksiin Oulun pyöräliikenteen perusteista. Haastattelutilanteessa päästiin puolitiehen. Eltis on European local transportation information system.  www.eltis.org…”

Viimeisimmät Liikennementorin blogiaiheet talvipyöräilykongressista

Allekirjoittaneen aikaisempia viittauksia aiheeseen

Jokunen keskustelupuheenvuoro aiheesta Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmän palstoilla ennen kongressia paperien jättöaikana

Liikennementori: Arktisen ulottuvuuden vaikutus liikennepolitiikkaan

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Liikennementori:

.
Suomen liikennepoliittinen selonteko kuvailee Suomen liikennejärjestelmän tilaa ja sen kehittämiseen tarkoitettuja suunnitelmia kaikkien liikennemuotojen osalta. Se on työryhmätyöskentelyn ja asiakirjojen avulla tehty kooste niistä. Sen valmistelu on tehty hallitusohjelman mukaisesti painottaen asioita maankäytön, asumisen, palvelurakenteiden, kestävän kehityksen sekä elinkeino- ja aluekehityksen näkökulmasta. Päähuomio kohdistetaan olevan liikennejärjestelmän ja sen liikenteen tarkasteluun. Tarkastelussa korostuvat eteläisen alueemme asiat.

.
Arktisella ulottuvuudella ei ohjelmassa ole mitään erityisasemaa. Tärkeimmät kosketuskohdat voisivat olla teemoissa, joissa on esillä Suomen logistinen asema ja kilpailukyky, rahoitus sekä liikenteen kansainvälinen toimintaympäristö. Liikenteen visio 2030 keskittyy nykyisen liikennejärjestelmän visiointiin ilman uusia avauksia. Tämän ajan erityiskysymyksinä tarkastellaan mm. Venäjän liikenteen kasvua ja Euroopan laajuisia liikenneverkkoja. Tarkastelu ei yllä arktiselle alueelle.

.
Selonteossa tuodaan esille, että monia erityiskysymyksiä parhaillaan selvitellään ja että ne tulevat ratkaistaviksi myöhemmin täällä hallituskaudella.

.
Liikennepoliittisen selonteon tärkein osa on valtioneuvoston linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Niitä on numeroitu yhteensä 54 kohtaa. Arktisen ulottuvuuden kannalta tärkeitä linjauksia ovat:

  • Tavoitteellisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan (suunnitelman?) luominen yhteistyössä ao ministeriöiden, liikenneviraston, Ely–keskuksen ja muiden keskeisten alueellisten viranomaisten kanssa. Linjaus 1
  • Rahoituksen kehittäminen nykyistä pitkäjännitteisemmäksi ja tulevaisuuden tarpeisiin paremmin vastaavaksi. Linjaus 4
  • Liikenneverkon kehittämisohjelman laajuudesta ja tärkeistä hankkeista sopiminen hallitusneuvotteluiden yhteydessä. Linjaus 10
  • Meristrategian luominen. Linjaus 18
  • Kaivosteollisuuden ja siihen kytkeytyvän infran kehittämistarpeen ja mahdollisuuksien tarkastelu kokonaisuutena työryhmän mietinnön pohjalta vuoden 2013 alussa. Linjaus 24
  • Erillisten Pohjois-Suomea koskevien selvitysten ja näkemysten kokoaminen Pohjois-Suomen visioksi ministeriöiden yhteistyönä. Linjaus 25
  • Venäjän liikenteen ja rajanylityspaikkojen kehittäminen (maan eteläosassa?). Linjaus 53

Kasvukäytävähanke Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari on liikennepoliittisesti uudenlainen ja arktisen ulottuvuuden kannalta mielenkiintoinen hanke. Linjaus 43. Siinä uudenlaisella yhteistyöllä tuetaan mahdollisuuksia käytävän alueen kasvua ja kehitystä tukeville palveluille ja liiketoiminnoille. Arktisen ulottuvuuden tulisi saada vastaavanlainen status ja erityisasema pohjoisella alueellamme.

29.4.2012
Mauri Myllylä

”Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
Kaleva 17.6.2011

Kaleva 17.6.2011

Arja Mikkola, Kaleva, kirjoitti 17.6.2011

Inkressit ja otsakkeet:

”Tulevaisuustutkija: Kaivokset uhkaava tuottaa radanpätkiä”

.
”Suomi elää metsän lisäksi maaperän rikkauksista ja merestä”

”Mahdollisuudet ja tahto tuottavat vision, opastaa Yrjö Myllylä toivoen kansallista näkemystä liikenneyhteyksien rakentamiseksi.”

Lue haastatteluun pohjautuva Kalevan koko artikkeli tästä.
***
Kommentti: Mielestäni oikeaoppisessa rataverkkovision laadinnassa tarvitaan yhteisöllistä prosessia, jossa myös naapurimaat ovat mukana, etenkin yhteistyö Venäjän kanssa on asiassa tärkeää – jotta yhteinen tahtotila syntyisi myös naapurimaiden kanssa kehitettävistä korridoreista. Käytännössä tarvitaan tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä sekä tulevaisuudentutkimuksen ja maantieteen käsitteitä, joihin ja joiden käsitteiden keskinäisyhteyden tarkasteluun ja käsitteiden sisällön määrittämiseen metodeita sovelletaan. On siis hankittava asiantuntijat, jotka hallitsevat sekä tulevaisuuden tutkimuksen, että maantieteen kentän rataverkkovisiota tekemään.

Yksi mahdollinen malli sovellettavaksi on esitelty Fennian artikkelissa: ”The future of Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels”, joka avautuu tästä blogiartikkelista. Artikkelissa on esitetty melko yksityiskohtaisesti, miten ns. vahvojen ennakoivien trendien kautta päästään tunnistamaan tulevaisuudessa kehittyvät ja kehitettävät klusterit ja mikä on niissä suurin logistinen pullonkaula. Esimerkiksi Luoteis-Venäjän näkökulmasta yleisesti ottaen tärkeää on Murmanskin rautatieyhteyksien ja satamien kehittäminen erityisesti luonnonvarojen hyödyntämisen, energia-, logistiikka- ja kaivosllusterin kehitystä painotettaessa. Konkreettisesti esimerkiksi raidekapasiteetin lisääminen Etelä-Kuolasta Murmanskiin ja Murmanskin vuonon ylittävän radan rakentaminen sekä satamatoimintojen kehittäminen on potentiaalisimmiksi osoittautuneiden tulevien alojen, kuten kaivostoiminnan, logistiikan ja energiaklusterin näkökulmasta. Klustereittain tarkasteltuna on painotuseroja. Kaikki eri logistiikkamuodot ovat tarkastelussa. Myös energiansiirtoverkot öljy- ja kaasuputkia sekä sähköverkkoja myöten ml. myös tietoliikenneverkot, rajanylityspalvelut, on luettu tässä logistiikan piiriin. Tulokset selviävät tarkemmin mm. po. artikkelista.

Painopiste tässä ajattelussa logistiikan kehittämiseksi on siis tulevaisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden perusteellisessa hahmottamisessa, ei kaikkien esitettyjen rata- ja logistiikkahankkeiden kirjaamisessa ja faktatietojen keräämisessä. ”Fakta + näkemys = tulevaisuustieto”, ”Faktasta ei voi johtaa näkemystä”, ”Näkemyksellä jäennetään faktatietoja”, ”Fakta on fakta tulkinnasta riippuen”. On siis kerättävä ja jalostettava ennen muuta näkemyksiä. Haaste onkin ”asiantuntijatiedon” käyttö. Tulee muistaa, että ”kukaan asiantuntija ei sahaa omaa oksaansa” vaan ”laulaa sen laujuja kenen leipää syö”. Haaste on miten saadaan tulevaisuuden nousevat asiat esille. Tämä vaatii osaamista. Ks. esimerkiksi Koillis-Suomen tulevaisuusverstas ja elinkeinostrategian tuottaminen Delfoi-soveltamisella.

Ks. myös blogiartikkelit ”Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta” ja

”Pohjois-Kalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi”

”Liikennejärjestelmäsuunnittelu tulevaisuudentutkimuksen lähtökohdista”.

Asiaa voi edistää myös koulutustilaisuuksien kautta. Vrt. Kalevan artikkelin taustalla ollut Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämä koulutustilaisuus ”Meritse Perille -seminaari”, jonka ohjelman löydät tästä.
***
Mitä teidän mielestä pitäisi tehdä kaivostoiminnan kehittämiseksi Suomessa? Ottakaa kantaa kyselyyn!: