”Pohjoisen kaivosliikenteen tulevaisuus”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Tiistaina 12.3.2013 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6

Pohjoisen kaivosliikenteen tulevaisuus, alustaja johtava rata-asiantuntija Markku Pyy Liikennevirastosta, kommentoijat toimitusjohtaja Yrjö Myllylä Aluekehitys Oy:stä ja toiminnanjohtaja Pekka Suomela Kaivannaisteollisuus ry:stä, juontaja Pekka Rytilä. Yhteistilaisuus Liikennesuunnittelun seuran ja Suomen Rakennusinsinöörien liiton tulevaisuustoimikunnan kanssa.

Lähde: Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmä

***

Markku Pyy, alustuspuheenvuoro

Yrjö Myllylä, kommenttipuheenvuoro

Puheenvuorojen ja keskustelujen äänitteet Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmän sivuilta http://tutuhesa.blogspot.fi/

Kuvia tilaisuudesta

Yleisökuva

***

Poimintoja / suoria lainauksia Tutuhesan sivuilta tilaisuuden yhteenvedon esittelystä

http://tutuhesa.blogspot.fi/

Tarvitaanko Lapin kaivoskuljetuksiin rautatietä?

Kyllä, mutta vain Perämeren satamiin, ei Jäämerelle. Tähän tulokseen päättyi Liikenneviraston selvitys, jonka esitteli Markku Pyy.

Yrjö Myllylällä oli lennokkaammat visiot. Hän pysyy näkemyksessään, että proaktiivinen pitää olla myös, jos kehitystä halutaan. Koska on ilman muuta selvää, että kaivosalan kehitys, on logistiikan kehittämistä tiedon, rahan liikuttamisesta, hihnakuljettimiin ja laivoihin ja logistiikan kautta asioita voidaan edistää. Eli pitäisi olla tiedossa priorisoituna yhteiskuntavaikutuksiltaan keskeisimmät teemaan liittyvät toimenpiteet (tällöin teema-alue voi jopa laajentua koulutus- ja tutkimuskysymykseksi, jos niin halutaan).

Toiminnanjohtaja Pekka Suomela Kaivannaisteollisuus ry:stä muistutti, että kaivoksiin tuodaan lähes yhtä paljon ja jopa enemmän materiaaleja kuin niistä kuljetetaan pois.

Katso koko esittely http://tutuhesa.blogspot.fi/

***

Katso myös artikkelikokoelma

”Kaivosalan kehittäminen vaatii mandaatin muutosnavigaattorille”

Prosum: Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Suomen suunnittelumaantieteilijöiden liitto ry:n Janne Antikaisen toimittamassa prosum-lehdessä 2012 s. 13-15 oli Yrjö Myllylän artikkeli ”Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista” ajankohtaisten ennakointihankkeen tulosten pohjalta. (Myös Myllylän perustutkinnon pääaine oli suunnittelumaantiede.) Seuraavassa linkissä on artikkelin käsikirjoituksesta joitakin keskeisiä kohtia.

Prosum: Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista.

Arctech Helsinki Shipyardille jäänmurtajatilaus Venäjän liikenneministeriöltä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Arktisen meriteknologian osaajat ja suomalainen yhteiskunta sai juuri joulun alla yhden merkittävän ilouutisen – ks. Arctechin tiedote jäänmurtajatilauksesta ao. linkistä:

Arctech Helsinki Shipyardille jäänmurtajatilaus Venäjän liikenneministeriöltä.

***

Arctech Helsinki Shipyard toimi myös Arktisen meriteknologian (AMT) ennakointihankkeen Tulevaisuusverstaan 11.10.2012 isäntänä ja verstaan pitopaikkana. Uudenmaan ELY-keskuksen tilaaman Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen konsulttina toimi RD Aluekehitys Oy toimitusjohtaja YTT Yrjö Myllylän johdolla. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeesta löydät lisätietoja linkistä http://www.amtuusimaa.wordpress.com. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen tulokset tukevat vahvasti jäänmurtajatilauksen indikoivaa kehityslinjaa.

Yrjö Myllylä on väitellyt Luoteis-Venäjän ja Murmanskin alueen tulevaisuudesta ja perehtynyt kehitystä muokkaaviin ns. vahvoihin ennakoiviin trendeihin ja niiden vaikutuksiin (ks. venäläinen Pohjoisen Teollisuus 12/2006). Hänen mukaansa laivatilaus on näiden vahvojen ennakoivien trendien suuntainen. On myös luonnollista, että Venäjä pyrkii pitämään sille elintärkeän logistiikan hallussaan (HS 31.7.2007), mutta Suomi voi toimia etenkin teknologian kehittäjänä ja tuottajana (Visio 1/2011). Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen jatkossa edellyttää Suomessa satsaamista laajalla rintamalla arktiseen meri- ja muuhun teknologiaan (kuljetus, energia ja ympäristö, TuV 3/2010) niin tutkimuksessa kuin tuotekehityksessä.

Tutkimus- ja oppilaitosten tulisi tiivistää yhteistyötä yrityksiin tutkimus- ja koulutusohjelmien ennakoivaksi suuntaamiseksi (VS ELY 1/2009). Suositeltavaa olisi, että kaikki maakunnat ja seutukunnat prosessoisivat oman roolinsa arktisen teknologian tuotannossa samaan tapaan kuin Uudenmaan ELY on tehnyt RD Aluekehitys -yhteistyönä (TEM 43/2010, ks. kuvailulehti, hanke-esitys 20). Tässä voidaan soveltaa samaa ”EU:n parasta ennakointikäytäntöä” kuin AMT-ennakoinnissa. Menetelmää on viime aikoina kehitetty etenkin Varsinais-Suomen ELY:n kanssa (mm. Futuuri 3/2011). Menettelytapaa sovellettiin Arktisen meriteknologian ennakoinnissa, jossa painotus oli etenkin Uudenmaan veturiyritysten roolissa ja pk-sektorissa alueella. Toimijoiden mobilisointi, energisointi ja alueellisten hyötyjen saaminen edellyttäisi muilla alueilla omia vastaavia prosesseja.