Delfoi-menetelmä, Case: Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopisteet

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Delfoi-menetelmä Case: Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopisteet (RD Delfoi Case, Kide 3/2000)

KIDE 1s390.jpg

Miten Oulusta tehtiin kevyen liikenteen mallikaupunki?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Liikennementori Mauri Myllylä vastaa uudessa Liikennementori-blogin 5.7.2012 artikkelissaan  kysymykseen Mistä Oulun pyörätiesysteemi sai alkunsa?

(Aiheesta on myös tilattavissa uusi 20.2.2015 julkistettava kokonainen kirja – lisäys 12.2.2015: Mauri Myllylä (2015): Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Hiljainen tieto käyttöön. )

.

Liikennementori Mauri Myllylä Odessan puistossa elokuussa 2014. Tämä on vilkasliikenteinen keyvyen liikenteen väylä, jota myös tämän blogin kirjoittaja käytti kuusi vuotta kouluun kulkiessaan. Valokuva YMy.

Artikkeli avautuu alla olevasta linkistä:

Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi kunnassa”.

Miten voi olla mahdollista, että kylmässä ja pohjoisessa, lumisessa ja keskisuuressa kaupungissa kevyen liikenteen osuus on Suomen ja Euroopan huippua vieläpä ympäri vuoden, vaikka kaikesta päätellen kehityksen suuntaa on vastustettu monin tavoin? Eletäänhän nykyaikaa, missä autoilun asema on hallitseva. Onko vastaus visionäärisessä johtamisessa, pitkäjänteisessä, tunnollisessa ja sitoutuneessa työskentelyssä ympäristönsä hyväksi, kyvyssä virkamiehenä public-private yhteistyöhön ja kumppanuuteen osaamisen kehittämiseksi vai missä? Olisiko visio voinut toteutua kvartaalitalouden johtamisopeilla tai henkilökohtaista urakehitystä edistämällä usein työpaikkaansa vaihtamalla yms. tavoilla? Entä jonkun yksittäisen poliittisen puolueen ideologislähtöistä ohjelmaa toteuttamalla? Artikkelissa kerrotaan   miten mahdottomasta tehtiin mahdollinen.

Tähänkin sopii mm.  Intian vapaustaistelija Mahatma Gandhia mukaillen – ja mm. professori Pekka Himasen 4.3.2011 Koillis-Suomen tulevaisuusverstaassa esille tuoma – universaali laki visionääristen hankkeiden prosessista:

1. Ensin Sinulle nauretaan

2. Sitten Sinut sivuutetaan

3. Sitten Sinua vastustetaan

4. Tällöin olet jo voittanut.

Vaikka monella tunnusluvulla ja mittarilla Oulun liikennejärjestelmä kestää vertailun, olisi uutena otettava tarkasteluun vielä kevyen liikenteen järjestelmän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ja säästöt terveyspalveluissa. Toiseksi on aika miettiä mallin- ja konseptin vienninedistämistä public-private -hengessä arktisille alueille USA:han, Kanadaan, Norjaan, Venäjälle, joissa monin paikoin rakentaminen, kaupungistuminen ja muuttoliike tulevat voimistumaan lähivuosikymmeninä ja väestön määrä kasvamaan luonnonvaroihin kohdistuvan kasvavan globaalin kasvavan kysynnän vuoksi (mm. Smith 2011: Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050, lisätietoja esim. Uusi Pohjoinen ja sen kulkuväylät -tilaisuus). Lisäksi voimakas kaupungistuminen Aasiassa ja Afrikassa tarjoaa mallille merkittäviä mahdollisuuksia. Yhteistyökumppaneita mm. esiselvityksiin ja viennin edistämisen strategiointiin löydät blogin kautta.

Keskinen idea Oulun kevyen liikenteen systeemissä on erillinen keyvyen liikenteen järjestelmä. Vastustajat sanovat mm., että eihän kukaan uskalla käyttää kevyen liikenteen väylää, joka on metsässä eikä näy autotielle. Kuvassa vasta asfaltoitu risteysalue Odessan puistossa Samuli Paulaharjun koulun portilla, jota tämän kirjoittajakin käytti kuusi vuotta kouluun kulkiessaan. Valokuva elokuussa 2014, YMy.

***

Ks. myös maailman ensimmäinen kansainvälinen talvipyöräilykongressi Oulussa 13.-14.2.2013 www.ibike.com.
Yle 13.2.2012: Oulusta maailman paras talvipyöräilykaupunki
Oulun talvipyöräilykongressi 13.-14.2. 2013 kansainvälisissä ja kansallisissa medioissa
Liikennementori: “Liikennejärjestelmä kaupungin menestystekijänä”
Yrjö Myllylä: “Sosiaalinen ydin – kaupungin alkupiste”
Yrjö Myllylä: Liikennejärjestelmäsuunnittelu tulevaisuudentutkimuksen lähtökohdista
Yrjö Myllylä, Liikenteen suunta 2/2013: “Logistisilla ratkaisuilla on tuettava tulevaisuuden klustereiden kehittymistä”
RD Aluekehitys ja Nelostie E75 ry

”Suomalaiset ennakointikäytännöt arvostettuja maailmalla”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI
TKTT innovaatiojärjestelmänä

TKTT innovaatiojärjestelmänä

EU:n komission vienninedistämishanke suomalaisen ja samalla EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön (TKTT-konseptin) viemiseksi Baltiaan uutisoitiin juuri.

Suomalainen rakennemuutoksen hallintaan kehitetty ja siinä käytetty alueellinen ennakointikäytäntö on valittu Euroopan unionin parhaimmaksi. Käytäntö palkittiin 27 maan evaluoinnissa Brysselissä 18.10.2010 Komission rakennemuutoksen hallintaseminaarissa. Menetelmän kehittämiseen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa osallistunut RD Aluekehitys Oy:n Yrjö Myllylä esitteli käytäntöä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/

Menetelmän kehittämiseen keskeisesti osallistunut ja siihen vaikuttanut Jouni Marttinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta: ”EU-komisssio (DG Työllisyys, sosiaali- ja tasa-arvoasiat) on rahoittanut vuosina 2008-2010 ARENAS- projektia (ks. http://arenas.itcilo.org/), jossa kuvattiin jokaisen 27 EU-maan käytännöt ja menetelmät, joilla rakennemuutosta ennakoidaan ja hallitaan. Käytännössä hankkeen toteutti ILO:n alainen Torinossa sijaitseva kansainvälinen koulutuskeskus (ICT). Allekirjoittanut osallistui Suomen maaraportin kirjoittamiseen laatimalla kuvaukset Varsinais-Suomen Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) -prosessista ja Ammattibarometristä.” Ks. Suomen raportti (http://arenas.itcilo.org/countries/finland/presentation-of-nbp/national-background-paper).

Mallia on siis juuri viety mm. Baltiaan komission rahoittamassa projektissa. Mielestäni myös Työ- ja elinkeinoministeriön kannattaisi ottaa malli aktiiviseen rakennemuutoksen hallintakäyttöön, mieluiten ennakoivasti sitä soveltaen, mutta jo tilanteen ollessa päällä – konsepteja ja kumppanuutta voidaan kehittää RD Aluekehityksen kanssa. Koska ennakointi vaatii myös aitoa keskustelua, osallistumista, verkostoitumisen edistämistä, vision luontia, uuden tiedon tuottamista, olisi hyvä varata vähintään puoli vuotta tällaisen alueellisen prosessin läpivientiin. Joka tapauksessa EU:n komission projektin suunnalta on pyydetty välittämään komission projektin viestiä eteenpäin:

”Dear Focus Group meeting participants,

Thank you for attending the Focus Group meeting which has been held in Helsinki last April.

Please note that the project has been concluded with success and we are pleased to inform you that the final product of the project – Synthesis Report as well as the Newsletter are now available. Please find in attachment the above mentioned documents.

Also note that the documents are available on our website at the following link: http://arenas.itcilo.org/anticipating-restructuring/synthesis-reports

We will be appreciated very much if you could share the following information through your colleagues for the further dissemination of the project outcomes.

With best wishes,

Restructuring team

Programme Development and Regional Cooperation
International Training Centre of the ILO
Viale Maestri del Lavoro, 10
10127 Turin, Italy
Tel.: +39 011 693 6563
Fax: + 39 011 693 6320
ILO ITC Website: http://www.itcilo.org

MITÄ SUOMESSA PITÄISI TEHDÄ ESIMERKIKSI RAKENNEMUUTOKSEN HALLITSEMISEKSI?

Avainasemassa ovat palkitun konseptin mukaisesti seuraavat sovellukset
Alueelliset elinkeinostrategiat, ks. esim.
Osaamis- ja koulutustarpeiden alueelliset ennakointihankkeet, ks. esim.
Yksittäisen toimialan tai klusterin alueelliset ennakointihankkeet, ks. esim.

Keskeistä on
– Saada yritykset mukaan
– Saada muut asiaan vaikuttavat tahot mukaan
– Tuottaa priorisoitu lista toimenpiteistä
– Toteuttaa ennakointi public-private – mallilla.

Mielestäni rakennemuutospaikkakunnat voisivat paremmin vastata haasteeseen ja verorahat tulisivat käytettyä paremmin, jos niissä tehtäisiin esim. RD Aluekehityksen konseptin mukainen EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä hyödyntävät sovellus rakennemuutosalueilla mieluummin ennen kriisiä, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Pohdintaa esimerkiksi Keski-Karjalan esimerkin valossa: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/11/14/keski-karjalan-tulevaisuuden-visiointia/

Koska on tullut selväksi vuosien kokemukseen perustuen, että vain harvat seutukunnat osaavat tilata itse tässä tarkoittamiani EU:n parasta käytäntöä hyödyntäviä ja kehitystä tukevia sovelluksia, olisi tärkeää, että TEM voisi vauhdittaa tällaisia prosesseja äkillisen rakennemuutoksen hallitsemiseksi.

Alla muutamia hyviä sovelluksia RD Aluekehitykseltä:

1. Kemi-Tornio 2010 (n. 6 kuntaa+Haaparanta) (toteutettu v. 2001)
Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Koillis-Suomi 2025 (7 kuntaa) (toteutettu v. 2010-2011)
2. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön mukainen sovellus)

Etenkin viimeksi mainitussa on käytetty EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä, jota suosittelen käytettäväksi rakennemuutoksen hallinnassa yleisemmenkin. Koillis-Suomen elinkeinostrategian kaikki materiaalit ovat osoitteessa http://delfoi.ning.com

Toimialakohtaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi alla olevat:
3. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

4. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

5. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

6. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

7. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Myös Helsingin kaupunki näyttäisi palveluvaltaisimpana kulkevan edelleen kärjessä palveluvaltaisuudessan. Eräänlainen rakennemuutoksen hallintatyö seuraavakin sovellettuna yksittäiselle koulutusasteelle tietyllä alueella (pääsasiassa ammatilliselle koulutusasteelle). Onko esitetty visio ja suositellut toimenpiteet toteutumassa?

8. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupunki, Ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003.
<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>

yt. Yrjö M.

Yhteistyöterveisin
_____________________________
Yrjö Myllylä, YTT
Erikoistutkija, Toimitusjohtaja
RD Aluekehitys Oy
Meriusva 5 (postiosoite)
Merivirta 5 (käyntiosoite)
02320 Espoo
www.rdmarketinfo.net
yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net
_____________________________
Blogi: https://yrjomyllyla.wordpress.com
Asiantuntijarooli Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa:
http://ffrc.utu.fi/yhteystiedot/henkilokunta/yrjo-myllyla.html

Lisätietoa EU:n keskeiseksi valitusta alueellisesta ennakointikäytännöstä rakennemuutoksen hallintaan

Restructuring team

Programme Development and Regional Cooperation
International Training Centre of the ILO
Viale Maestri del Lavoro, 10
10127 Turin, Italy
Tel.: +39 011 693 6563
Fax: + 39 011 693 6320
ILO ITC Website: http://www.itcilo.org

Jouni Marttinen
Ennakointiasiantuntija
+358 40 535 0100
jouni.marttinen@ely-keskus.fi

Varsinais-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus
Osaamisen kehittämis- ja koulutuspalvelut
Ratapihankatu 36, 20 100 Turku
PL 236, 20101

Jouni Marttinen
Senior foresight advisor
+358 40 535 0100
jouni.marttinen@ely-keskus.fi

Centre for Economic Development, Transport and the Envirionment
for Southwest Finland
Unit for Employment, Entrepreneurship, Education and Culture
Ratapihankatu 36, Turku, Finland
P.O. Box 236, FI-20101, Finland