”Pääsy Jäämerelle – koko Suomen etu”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Lajunen, Lauri, Kari Laine, Yrjö Myllylä ja Erkki Alasaarela (2017). Pääsy Jäämerelle – koko Suomen etu. Teoksessa Sarala, Pertti ja Pasi Rautio (2017): Vuosikirja LV-LVI, Lapin tutkimusseura, sivut 10-33. <LTS_Vuosikirja 2015_16, Pääsy Jäämerelle – koko Suomen etu>

Pääsy Jäämerelle - koko Suomen etu

PÄÄSY JÄÄMERELLE – KOKO SUOMEN ETU
LTS_Vuosikirja 2015_16, Pääsy Jäämerelle – koko Suomen etu

Lauri Lajunen, Professori, Oulun yliopiston rehtori 1993-2014, Oulun yliopisto

Kari Laine, Professori, Thule-instituutin johtaja, Oulun yliopisto

Yrjö Myllylä, Tulevaisuudentutkija, YTT, RD Aluekehitys Oy

Erkki Alasaarela Professori, Oulun yliopisto.

Kaleva 15.2.2017: Pohjoismaista Suomi purkaa ainoana hyvinvointivaltiota

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut

Kaleva Yläkerta 15.2.2017, Pohjoismaista Suomi purkaa ainoana hyvinvointivaltiota (pdf)

Käsikirjoitus:

Suomi on pakotettu purkamaan hyvinvointivaltiotaan. Norja, Ruotsi, Tanska ja Islanti edelleen rakentavat sitä. Olemmeko kadottaneet hyvinvointivaltion idean? Ymmärtämällä se, voisimme päästä takaisin muiden Pohjoismaiden kasvun ja hyvinvointivaltion rakentamisen tielle purkamisen sijaan. Pääministeriämme myöten puoluejohtajat ovat puheissaan määritelleet hyvinvointivaltion säilyttämisen tärkeimmäksi tavoitteekseen. Hyvinvointivaltion pelastamista haittaa se, että meiltä puuttuu nykyisin yhteinen käsitys hyvinvointivaltion ideasta.

Hyvinvointivaltion taustalla on yhteiskuntatieteiden osoittamat taloudelliset kannattavuusperusteet. Hyvinvointivaltiossa valtion kannattaa verovaroin rahoittaa tietyt toiminnot, koska se tukee valtion talouskasvua. Ellei se näin tee, kustannukset ovat yhteiskunnalle suuremmat ja kasvu heikompaa. Ulkomaalaiset käyvät ihmettelemässä pohjoismaisia ja suomalaisia saavutuksia: parhaimmat Pisa-oppimistulokset, turvallisin elinympäristö, vähiten rikoksen uusijoita, tasa-arvoisin kansa, jotka monet voidaan nähdä hyvinvointivaltiomallin seurauksina. Suunta on nyt toinen.

Hyvinvointivaltio perustuu seuraaville keskeisille politiikkalohkoille. Lähtökohtana on koulutuspolitiikka, jolla kansakunnan resurssit saadaan hyödyttämään yhteiskunnan kulloisenkin ennakoidun kehitysvaiheen tarpeita. Toiseksi, jotta yksilön yhteiskuntaa hyödyttävä työ- ja toimintakyky säilyisi, on järkevää harjoittaa ennaltaehkäisevää terveyspolitiikkaa. Sairauksien kohdatessa kannattaa pyrkiä saamaan ihminen mahdollisimman terveeksi. Kolmanneksi työvoimapolitiikkaa tarvitaan, kun alkuperäinen koulutus osoittautuu ajan myötä vanhentuneeksi tai tapahtuu muita muutoksia, joihin lyhytaikaisella työvoimakoulutuksella ja –politiikalla voidaan vastata. Neljänneksi, jos nämäkään toimet eivät auta, jäljelle jää perusturvapolitiikka työttömyyskorvauksineen, toimeentulotukineen, kansaneläkkeineen, joilla varmistetaan, ettei yksilön tulojen pienentyessä yhteiskunnan kustannukset kasva ylisuuriksi syrjäytymisen ja muiden ongelmien kasaantumisen seurauksena.

Hyvinvointivaltion säilyttämiseksi pääkeskustelun aihe ei pitäisi olla määrärahojen leikkaus tai vastikkeellisuus. Suomessa koulutuksesta leikataan, terveydenhoitoon on tullut maksuja, työvoimapolitiikkaa on aika ajoin pidetty tempputyöllistämisenä. Perusturvasta pyritään tekemään vastikkeellista. Päähuomio pitää kiinnittää mallimme perustaan ja ensimmäiseen askeleeseen. Miksi koulutus ei tuota meillä enää työllisyyttä, mutta muissa Pohjoismaissa on lähes täystyöllisyys? Kysymys ei ole koulutuksen määrärahoista ensisijaisesti vaan niiden suuntaamisesta. Meillä vallitsee erilainen näkemys pohjoisena maana kansakuntamme perustoimeentulon lähteistä. Muut harvaan asutut Pohjoismaat hyödyntävät koko maansa resursseja ja ovat tehneet myös sitä tukevaa aluepolitiikkaa. Meillä osaaminen on irroitettu käsitteenä ympäristöstään jo 1990-luvun alussa. Luonnonvarojen hyödyntäminen on nähty vähän tuottavana alkutuotantona arvoketjun ensimmäisenä ja tuottamattomana portaana eikä teollisuuden ja monen huippuosaamisena pidetyn alan lähtökohtana.

Meillä on jatkuva puute työnjohtajien lisäksi niistä työntekijöistä, jotka palvelisivat vientisektoria metsäkonekuljettajina, hitsareina yms. Yhteiskuntaamme kiinnostaa lähinnä uudet alat ja start up -toiminta, jotka eivät tuota taloudellista ylijäämää tai merkittävää työllisyyttä. Ne käyvät muualla tehdyllä rahalla. Ylijäämää tuottavat perinteiset suuret jo pääinvestointinsa tehneet alat eivät meitä kiinnosta. Jos näkisimme kaivostoiminnan, sellu- ja meriteollisuuden perustavaa laatua olevina hyvinvointivaltion elinkeinoina, suuntaisimme huomiomme koulutuksessa ja tutkimuksessa näihin ja muihin ympäristösidonnaisiin aloihin. Hyvinvointivaltion rahoituspohjaa tavoitellen kiinnittäisimme huomion myös arvoaan kasvattavien rajallisten luonnonvarojen kuten kaivosmineraalien ja jopa öljyn- ja kaasunetsintään.

Muihin pohjoismaihin verrattuna meillä on myös vanheneva väestö. Kun saamme elinkeinopoliittisen perushuomion teollisuuden perusrakenteiden tukemiseen, työvoiman tarve johtaa ulkomaisen työvoiman aktiiviseen hankintaan ja väestön rakenteen tervehtymiseen. Esimerkiksi ruotsalaisia äitejä käy synnyttämässä Suomessa Turussa, koska heillä on sairaalakapasiteetti käytössä. Syntyvyys on myös maahanmuuttajien aiheuttamaa. Työttömiä opettajia rekrytoidaan Suomesta Ruotsiin. Suomessa alueet, joissa on teollinen pohja kunnossa ja vientivetoinen kasvu kohtalaista muuhun Suomeen verrattuna, väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon. Näin on esimerkiksi Pohjanmaalla Vaasan seudulla tai Närpiössä ja Varsinais-Suomessa Turun seudulla. Hyvinvointivaltiotamme ei pelasta digitalisaatio eikä yksistään biotalous. Hyvinvointivaltiomme pelastaa ympäristömme mahdollisuuksia laajasti hyödyntävä teollisuuspolitiikka, sitä tukeva koulutuspolitiikka sekä työperäisen maahanmuuton edistäminen. Pohjoisuus toimii täällä asuvia yhdistävänä tekijänä.

Yrjö Myllylä

Yhteiskuntatieteiden tohtori,

Tulevaisuuksientutkija

6.2.2017

Suomi on yhtiöittämässä Metsähallitusta. Kenelle kuuluvat kultaharkot maassa?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 8. Energia ja ympäristö, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

FB kommentti 5.3.2016:

Öljyrahasto tekee jokaisesta norjalaisesta miljonäärin
http://yle.fi/…/oljyrahasto_tekee_jokaisesta_norjal…/7645151

Suomi on yhtiöittämässä Metsähallitusta. Kenelle kuuluvat kultaharkot maassa? Ne ovat suomalaisten, suurin omaisuutemme. On pidettävä huoli, että suomalaiset hyötyvät niistä. Norjan malli käyttöön. Lisensseille hinta ja silloin kun ulkolaiselle myydään, valtionyhtiö mukaan vähemmistöosakkaaksi… Saamelaiset uuden Metsähallituksen omistajiksi, tämä on Norjan malli.

Tunturin ja maan sisään, kenen omistamaan, kenen teknologialla? Kuvassa suomalaisen Normetin kalustoa ja ruotsalaista ilmanpuhdistusteknologiaa Kuolan niemimaan kaivoksessa. Kuva Yrjö Myllylä, 2013.

9.3.2016 alkoi myös Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmän keskustelupalstalla keskustelu Metsähallituksen yhtiöittämisestä otsakkeella ”Suomen myynti”. Koko keskustelu on osoitteessa https://groups.yahoo.com/neo/groups/tutuhesa/conversations/messages. Yrjö Myllylä käytti seuraavan puheenvuoron keskustelun alkupuolella:

Tärkeä teema…

Öljyrahasto tekee jokaisesta norjalaisesta miljonäärin

Suomi on yhtiöittämässä Metsähallitusta. Metsähallitus omistaa pitkälti Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen, jotka ovat potentiaalisimpia kaivosalueitamme. Kenelle kuuluvat kultaharkot maassa? Ne ovat suomalaisten, suurin omaisuutemme. Onhan nykyisten ja potentiaalisten kaivosten arvo esim. 2010 Etlan tutkimuksessa yli 300 mrd €. On pidettävä huoli, että suomalaiset hyötyvät niistä. Norjan malli käyttöön. Kaivoslisensseille hinta ja silloin kun ulkolaiselle myydään, valtionyhtiö mukaan vähemmistöosakkaaksi, kuten StatOil öljykentillään… Saamelaiset uuden Metsähallituksen omistajiksi, tämä on Norjan malli.

Parhaimmillaan, jos osataan, ratkaistaan samalla kertaa tulevaisuuden eläkkeet ja saamelaisten maanomistuskysymys. Pohjois-Norjassa saamelaiset ovat osaakkaana yhteisessä maanomistusyhtiössä. Malli kelpaa keskustelujeni perusteella Suomen saamelaisten edustajien kanssa myös heille (esim. VNK:n strategisen tutkimuksen rahalla tehdyn Arktisen selvityksen yhteydessä Ilmatieteen laitoksen work shopissa julkisesti esillä pitämäni ja kutsutun edustajansa kuittamaana).

Mutta minäkin pelkään, että vallitsevassa ”biotalous- ja osaamistaloususkossa”, näitä asioita ei nyt ajatella loppuun asti Metsähallituksen yhtiöittämisessä, kaivosasioita, saamelaisten asioista puhumattakaan. Rajallisten luonnonvarojen hinta nousee erittäin todennäköisesti keskimäärin, uusiutuvien ei välttämättä. Uusi ympäristöteknologia ja kaikkinainen kehitys kohdistuu mineraalien kysyntänä maaperäämme. Saamelaiset odottavat, että YK:n alkuperäisasukkaita koskeva sopimus vahvistettaisiin. Norjassa asia on ratkaistu em. tavoin, samoin esim. Kanadassa hyvin (Kanada on muuten rikas maa ja poikkeuksellinen, koska siellä alkutuotannon merkitys on suuri). Eli oppia Norjasta ja Kanadasta näissä. Minun puolesta Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnat saisivat myös mennä uuden Metsähallituksen osakkaiksi.

Miksi epäilen, että saatetaan tehdä suuria virheitä?: 1990-luvun alussa kaivostoiminnasta halpamaisena alkutuotantona päätettiin luopua ja keskittyä osaamiseen eikä strategista linjanmuutosta ole tehty. Oulun yliopiston rakennustekniikan yksikkö geolosine kaivospohjaosaamisineen ja professoroineen sai mennä eikä sitä ole palautettu. Koulutuksen ja tutkimuksen ja strategisen painopisteen valinnasta menee jokunen vuosikymmen, että esim. kaivosten pohjat taas pitävät. Vast ikään valtiomme edustajat sanoivat tärkeälle toiminnolle eli malminetsinnälle, ei kiitos, kun Sakumpu Oy kysyi sitä mukaan. Sanottiin, että menemme vain valmiisiin hankkeisiin(, kuten Talvivaaraan).

yt. Yrjö Myllylä

Ks. myös