Jouni Marttinen

Innovaatioekosysteemi, nouseva ja strateginen käsite – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Aluekehittämisen ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee innovaatioekosysteemikäsitteen. Tuloksekkaan innovaatiopolitiikan kannalta on tärkeää, että ensin myös innovaatiotermi ymmärretään oikein.

Miten tutkimme tulevaisuuksia? (Heinonen ym. 2013) kirjassa innovaatio määritellään osuvasti: ”Innovaatio on uusi ja vaikutuksiltaan merkittävä keksintö, joka on otettu käyttöön (tuotteistettu).” ”Tuotteistettu” sana voi johtaa ansaan tulkita innovaatio keksinnöksi, patentiksi, prototyypiksi tms. ja näin ollen vääriin johtopäätöksiin, koska se saattaa unohtaa yrittäjän tai palvelun tuottajan, jota ilman useinkaan innovaatiota ei saada aikaiseksi.

Perehtyminen ”matkapuhelin-Nokian” syntyyn osoittaa, että yrittäjä Fjalar Nordell oli avainasemassa. Saloran tuotevalikoimassa matkapuhelin oli jo vuodesta 1963. Matkapuhelin ei syntynyt varsinaisesti yliopistoissa eikä ”Tekesin” rahoituksella, vaikka niillä olikin merkitys kehitystyössä ja toiminnan skaalaamisessa (ks. mm. Myllylä & Kiviaho 2019).

EU pyrkii vahvistamaan innovaatioekosysteemejä. Innovaatioekosysteemi oli puolestaan avainkäsite vuoden 2018 VNK:n toimeksiannossa, jonka vastuullisena tutkijana Myllylä toimi (Myllylä, Kaivo-oja & Inkeröinen 2018, 14): Innovaatioekosysteemit ovat tiiviitä,
dynaamisia ja itseohjautuvia verkostoja, joissa avoimuus, vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuus ovat tavanomaisia verkostoja ja klustereita voimakkaampia. (Ks. myös Harmaakorpi ja Rinkinen 2015, Ståhle ja Pirttivaara 2015.

Osa korostaa innovaatioajattelussa tutkimus- ja tuotekehityslähtöisyyttä, osa markkinalähtöisyyttä, osa suuria yrityksiä, unohtaen esim. 1-hengen yritykset. Kun huolehditaan tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa toimivien riittävästä vuorovaikutuksesta markkinatoimijoiden kanssa, innovaatioita syntyy.

Delfoi-menetelmällä voidaan luoda innovaatioekosysteemiä tukeva innovaatioympäristö. Se lähtee ideoiden keräämisestä jalostaen niitä yhteiseksi näkemykseksi tavoiteltavista innovaatiosta ja edistäen niiden toimeenpanoa.

Innovaatiosta

Heinonen, Sirkka, Sofi Kurki, Osmo Kuusi, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä (2013). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. Teoksessa: Kuusi, Osmo, Timo Bergman ja Hazel Salminen. Miten tutkimme tulevaisuuksia? Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 321-334.

Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/

Innovaatioesimerkki – EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3. Ks. hankkeen 10 innovaatiota: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2020/12/03/etiainen-kymenlaakson-koulutus-ja-osaamistarpeiden-ennakointihankkeen-top-10-vaikutusta/

Innovaatioekosysteemistä

Harmaakorpi, Vesa & Rinkinen, Satu (2015) Kohti ekosysteemiperustaista innovaatiopolitiikkaa. Policy Brief 10/2015, Tekes. Helsinki.

Myllylä, Yrjö & Timo Kiviaho (2019). Tiede- ja innovaatiorahoitus yritysten ja alueiden avuksi. Mielipide-kirjoitus, Kauppalehti 11.3.2019. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tiede-ja-innovaatiorahoitus-yritysten-ja-alueiden-avuksi/e4d4cbb7-1215-4382-944d-c586f78d255e

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Raportin pysyvä osoite: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences. VTT. http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0

Ståhle, Pirjo & Pirttivaara, Mika (toim.) (2015) Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit.
Innovaatioekosysteemi yhteiskunnan ajurina. Tekes Review 317/2015. Helsinki.

Ammattibarometri on tehnyt läpimurron – taustalta löytyy sitoutuneet persoonat ja rikastava vuorovaikutus

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ammattibarometri on tehnyt Suomessa läpimurron. Sen pääkehittäjänä pidän kehitystyötä sivusta seuraanneena kansainvälisesti  osaamisalueellaan verkottunuttta ennakoinnin asiantuntijaa Jouni Marttista. Tosin mitään ei tehdä yksin vaan luottamus ja verkostoyhteistyö on aina läpimurtojen lähtökohta.   Filosofi Pekka Himasen korostama ”rikastava vuorovaikutus” kuvannee kehitystyötä ehkä parhaiten. Tässä työssä Jouni Marttisen näkemyksellinen ja sitoutunut rooli on ollut aivan keskeistä, jotta tämä merkittävää lisäarvoa tuova uusi käytäntö on saatu käyttöön. Kyse on innovaatiosta.  Kehittämistyöhön ovat osallistuneet TE-toimistojen ja ELY:jen asiantuntijat.  Nykyisin myös TEM on mukana. Viime syys-lokakuun vaihteessa Turussa oli kansainvälinen ammattibarometrityöpaja, johon osallistui noin 20 ennakoinnin asiantuntijaa 12 EU-maasta. Tämä kansainvälinen yhteistyö jatkuu loppuvuodesta Roomassa.

Seuraavassa on erään käsikirjoituksemme pohjalta Jouni Marttisen kirjoittama tekstikohta.  Siinä esitellään tämä myös suurta kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Ammattibarometri.  Ammattibarometri hyödyntää asiantuntemustietoa, kuten Delfoi-menetelmä tai jopa Delfoi-sovellukseksi tulkittava EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus TKTT. Näkemyksemme mukaan ennakointitieto on aina tulkittua tietoa eikä pelkästään historiatrendien pohjalta voi tehdä suoraan johtopäätöksiä.

Ammattibarometri

Ammattibarometri nousi voimakkaasti esille ARENAS-jatkohankkeessa Suomi-Baltia (2011), jossa kehitettiin Baltian maiden ennakointikäytäntöjä EU:n komission tuella Suomen ARENAS-hankkeen ennakointikäytäntöjen pohjalta.

Kaikissa Suomen TE -toimistoissa on vuodesta 2011 lähtien arvioitu noin 200 keskeisen työelämän ammatin lyhyen aikajänteen kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja sitä, onko tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. Tiedot alueiden näkemyksistä on koottu Ammattibarometri-tietokantaan. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen työmarkkinoiden asiantuntemukseen perustuvan arvion keskeisten työelämän ammattien kehitys- ja työvoiman saatavuusnäkymistä.

Ammattibarometrin laatimiseen osallistuu noin 300 paikallisten TE-toimistojen virkailijaa. Barometrin tulosten perusteella suunnataan työvoimapoliittista aikuiskoulutusta työelämän tarpeiden mukaisesti. Barometrin tuloksia voidaan hyödyntää laajasti myös muun muassa työnvälityksessä, ammatinvalinnanohjauksessa, työperusteisen maahanmuuton suunnittelussa ja yritysten sijainninohjauksessa.

Ammattibarometrin tietojärjestelmä on tällä hetkellä vain työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan sisäisessä käytössä. Kehitysnäkymäarviot päivitetään kolme kertaa vuodessa (helmi-, kesä- ja syyskuu). Ministeriössä on tehty suunnitelmia barometrin sisällön ja ulkoasun viimeistelystä, jotta sovelluksen käyttöä voidaan laajentaa hallinnonalan ulkopuoliseen käyttöön. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana saada barometristä kansalaisia, yrityksiä ja oppilaitoksia palveleva Internet-sovellus.

Viittaustiedot:

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.  Futura 4/2012.  38-49.

Lisätietoja:

Esimerkki:

EU-palkittu TKTT innovaatiojärjestelmänä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TKTT innovaatiojärjestelmänä

TKTT innovaatiojärjestelmänä

EU-palkittu TKTT (Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus) prosessi voidaan kuvata myös innovaatiojärjestelmänä, kuten alunperin RD Aluekehitys Oy:n Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toteuttamissa sovelluksissa on tehty.. Katso innovaatiojärjestelmän tulostettava Ossi Luoman & Yrjö Myllylän malli (”Lay out”), s. 2., tästä.

TKTT-prosessi tuottaa yrityslähtöisesti kehittämistarvetietoa ja pyrkii tunnistamaan tärkeimmät kehittämistoimenpiteet yhdessä yritysten, TE-keskuksen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden yrityspalvelujen tai resurssoijien kesken sekä tukee jatkotoimenpidesuositusten toteutumista. Tällä sivulla ja etenkin siihen linkitetyissä mallinnoskaavioissa on kuvattu TKTT-prosessin innovaatiojärjestelmäluonnetta.

TKTT-prosessia RD Aluekehitys Oy:n tapaan sovellettuna (Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toimitettuja tilauksia) ei olekaan suotta palkittu Euroopan unionin parhaimpana alueellisena ennakointikäytäntönä Brysselissä EU:n rakennemuutoksen hallintaseminaarissa 18.8.2010. Palkitsemiseen johtaneita kriteereitä olivat mm. että prosessissa saadaan yritykset ja muut toimijat mukaan, se tuottaa priorisoidun listan tarvittavista toimenpiteistä ja toteutus on public-private -mallin mukainen:

Seuraavassa on kuvattu mm. Teknisen palvelualan kehittämisaihioita ja jatkotoimenpidesuosituksia, jotka ovat toimeenpantuna innovaatioita. Nämä aihiot ovat löydetty prosessin aikana ja nostettu asiantuntijaryhmän näkemyksenä esille jatkotoimenpidesuosituksena. Hankkeen aikaiseen ja jälkeiseen viestintään satsaamalla voidaan mm. tehostaa jatkotoimenpideuositusten käyttöönottoa eli todellisten innovaatioiden syntymistä prosessin pohjalta.

Kehittämisaihiot ja jatkotoimenpidesuositukset – toimeenpantuna innovaatioita
1. Ympäristö- ja energiateknologian uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoitus
2. Kansainvälistymisstrategioiden päivitys ja laadinta
3. Koulutus matalasuhdanteen aikana
4. Arktinen kuljetus- ja energiateknologian tutkimus- ja kehittämis + verkottamisohjelma
5. Barentsin alueen vientihankkeen käynnistäminen
6. Yritykset ja yrittäjät opetuksessa mallin vahvistaminen
7. Teknikkotason koulutuksen kehittäminen
8. Oppisopimuskoulutuksen tehostaminen
9. Täsmätyövoimakoulutus peiden ennakointi
10. Alan yritys- ja innovaatiostrategia
11. Työharjoittelun kehittäminen
12. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi
13. Hankintayhteistyö
14. TKTT-tulosten viestintä.

Em. hankeaihioit ovat jo osittain toimeenpantuna, teemat antavat edelleen aihetta toimenpiteisiin niin Varsinais-Suomessa kuin muualla Suomessa teknisellä palvelualalla. Tarkemmin näiden hankeaihioiden sisältö on avattuna ao. teknisen palvelun loppuraportissa sivuilla 49-53:

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008 . Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009.
<http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf>
<http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT%20Teknpalvelutiedote%2008%20tiivistelma.pdf> (tiivistelmä)

Aiheesta muualla

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen (2011). Työvoima ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011.
<<a href=”http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf&gt”>http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf&gt; (TKTT-esittelyartikkeli sivulla 3)

Ks. myös blogiarttikeli ”EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa”

Jos haluat soveltaa TKTT-prosessia edellä esitetyllä EU:n palkitsemalla tavalla, ota yhteyttä RD Aluekehitys Oy:hyn tai ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttiseen (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Ajankohtaisia sovelluskohteita on runsaasti ympäri Suomea, EU:ta ja maailmaa. Yhtenä monien joukossa strategisesti tärkeä kaivosala Suomessa ja sen lähialueilla – tärkeintä on aloittaa Suomesta ELY-keskusten ja maakuntien alueiden yhteistyöllä: ks. aiheeseen liittyvä tekijän blogiartikkeli.

Muita RD Aluekehitys Oy:n toteuttamia palkitun TKTT-konseptin sovelluksia, joissa konseptia on käytetty artikkelissa kuvatun innovaatiojärjestelmän tapaan

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Palkitun konseptin elementtejä ollut käytössä myös RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. http://www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

8. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa.

Ks. myös:

9. Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>

10. Myllylä, Yrjö (2011). Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 29/2011.
<http://www.tem.fi/files/30385/TEM_29_2011_netti.pdf>