jalankulku

Mitä on arktinen teknologiaosaaminen? Se on mm. perusvälttämättömän liikkumisen ja logistiikan hallintaa edullisesti, järkevästi, kustannuksia säästävästi ja hyvinvointia moniulotteisesti maksimoiden pohjoisissa olosuhteissa. Suksien, lumilaudan, jäänmurtajien, ruotsinlaivojen ja matkapuhelimen keksimisen ja kehittämisen lisäksi esille voisi nostaa yhden ”uuden ihmeen” – Oulun kaupungin talvipyöräilyn – Tule ja tutustu aiheeseen tarkemmin Kansainvälisessä talvipyöräilykonferenssissa Oulussa 13.-14.2.2013!:

”Oulun kaupunki on Suomen rajojen sisäpuolella tunnettu pyöräilykaupunki. Nyt se haluaa olla sitä entistä enemmän myös maailmanlaajuisesti, erityisesti talvipyöräilyn osalta. Pohjoisessa pyörät eivät nimittäin jämähdä paikoilleen talvella. Oulussa talvipyöräilyn määrä matkasuoritteesta huitelee talven kylmimpinä kuukausinakin noin 10 – 12 % tienolla. Se on lukema, johon monet kaupungit eivät pääse edes kesähelteillä. Oulussa talvipyöräily on normaali juttu. Kyse on ennen kaikkea kulttuurista, jonka muodostumiselle erinomainen kevyen liikenteen verkosto, hyvä talvikunnossapidon taso sekä pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittämistyö on antanut loistavat mahdollisuudet. Oulussa talvella pyöräilevät mummotkin.”

Lue koko Timo Perälän tekstin lainaus Liikennementorin blogista.

Ks. Ennakkoinfo Kongressista Navico Oy:n sivuilta. Sivuilla myös talvipyöräilyvideoita Oulusta. Konferenssi-info suoraan www.ibikeoulu.com.

JK. Esimerkiksi Laurence C. Smith (2011) ennustaa kirjassaan ”Uusi pohjoinen – maailma vuonna 2050” monien uusien yhdyskuntien syntyvän pohjoisille alueille vuoteen 2050 mennessä sekä monien yhdyskuntien vahvistuvan niin, että pohjoisten NORC-maiden väkiluku kokonaisuudessaan kasvaa mm. luonnonvarojen hyödyntämisen vuoksi. Venäjällä väkiluku vähenee (-17 %), mutta sielläkin on kasvavia yhdyskuntia. Erityisen voimakasta kasvu on Norjassa (22 %), Kanadassa (31 %), USA:ssa (27 %) ja Ruotsissa (14 %) kirjan mukaan (sivu 215). Suomen maltillista 2 % väestönkasvua selittää nihkeä maahanmuuttopolitiikka. Eniten väestöä kasvattavien maiden maahanmuuttopolitiikka poikkeaa Suomen mallista (- ennakoisin Suomen mallin joutuvan uudelleen arvioitavaksi esimerkiksi jo nyt nähtävissä olevien kasvavien työvoimatarpeiden vuoksi esim. kaivosteollisuudessa). Tälläkin perusteella Oulun talvipyöräilymallin, kokonaistaloudellisesti ja hyvinvoinnin kannalta perustellun liikennejärjestelmämallin esillä pitäminen on ajankohtaista ja vietävissä arktisten alueiden lisäksi yhtä hyvin vaikkapa väestöä absoluuttisesti merkittävästi kasvattaviin ja kaupungistuviin BRIC-maihin. Lisätietoja Smithin kirjasta.

***

Ks. myös:

Oulun talvipyöräilykongressi 13.-14.2. 2013 kansainvälisissä ja kansallisissa medioissa

Liikennementori Mauri Myllylä vastaa uudessa Liikennementori-blogin 5.7.2012 artikkelissaan kysymykseen Mistä Oulun pyörätiesysteemi sai alkunsa?

(Aiheesta on myös tilattavissa uusi 20.2.2015 julkistettava kokonainen kirja – lisäys 12.2.2015: Mauri Myllylä (2015): Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Hiljainen tieto käyttöön. )

Liikennementori Mauri Myllylä Odessan puistossa elokuussa 2014. Tämä on vilkasliikenteinen keyvyen liikenteen väylä, jota myös tämän blogin kirjoittaja käytti kuusi vuotta kouluun kulkiessaan. Valokuva YMy.

Artikkeli avautuu alla olevasta linkistä:

”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi kunnassa”.

Miten voi olla mahdollista, että kylmässä ja pohjoisessa, lumisessa ja keskisuuressa kaupungissa kevyen liikenteen osuus on Suomen ja Euroopan huippua vieläpä ympäri vuoden, vaikka kaikesta päätellen kehityksen suuntaa on vastustettu monin tavoin? Eletäänhän nykyaikaa, missä autoilun asema on hallitseva. Onko vastaus visionäärisessä johtamisessa, pitkäjänteisessä, tunnollisessa ja sitoutuneessa työskentelyssä ympäristönsä hyväksi, kyvyssä virkamiehenä public-private yhteistyöhön ja kumppanuuteen osaamisen kehittämiseksi vai missä? Olisiko visio voinut toteutua kvartaalitalouden johtamisopeilla tai henkilökohtaista urakehitystä edistämällä usein työpaikkaansa vaihtamalla yms. tavoilla? Entä jonkun yksittäisen poliittisen puolueen ideologislähtöistä ohjelmaa toteuttamalla? Artikkelissa kerrotaan miten mahdottomasta tehtiin mahdollinen.

Tähänkin sopii mm. Intian vapaustaistelija Mahatma Gandhia mukaillen – ja mm. professori Pekka Himasen 4.3.2011 Koillis-Suomen tulevaisuusverstaassa esille tuoma – universaali laki visionääristen hankkeiden prosessista:

1. Ensin Sinulle nauretaan

2. Sitten Sinut sivuutetaan

3. Sitten Sinua vastustetaan

4. Tällöin olet jo voittanut.

Vaikka monella tunnusluvulla ja mittarilla Oulun liikennejärjestelmä kestää vertailun, olisi uutena otettava tarkasteluun vielä kevyen liikenteen järjestelmän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ja säästöt terveyspalveluissa. Toiseksi on aika miettiä mallin- ja konseptin vienninedistämistä public-private -hengessä arktisille alueille USA:han, Kanadaan, Norjaan, Venäjälle, joissa monin paikoin rakentaminen, kaupungistuminen ja muuttoliike tulevat voimistumaan lähivuosikymmeninä ja väestön määrä kasvamaan luonnonvaroihin kohdistuvan kasvavan globaalin kasvavan kysynnän vuoksi (mm. Smith 2011: Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050, lisätietoja esim. Uusi Pohjoinen ja sen kulkuväylät -tilaisuus). Lisäksi voimakas kaupungistuminen Aasiassa ja Afrikassa tarjoaa mallille merkittäviä mahdollisuuksia. Yhteistyökumppaneita mm. esiselvityksiin ja viennin edistämisen strategiointiin löydät blogin kautta.

Keskinen idea Oulun kevyen liikenteen systeemissä on erillinen keyvyen liikenteen järjestelmä. Vastustajat sanovat mm., että eihän kukaan uskalla käyttää kevyen liikenteen väylää, joka on metsässä eikä näy autotielle. Kuvassa vasta asfaltoitu risteysalue Odessan puistossa Samuli Paulaharjun koulun portilla, jota tämän kirjoittajakin käytti kuusi vuotta kouluun kulkiessaan. Valokuva elokuussa 2014, YMy.

***