Kävely- ja pyöräilypäivät Oulussa kuin Meripäivät Kotkassa, Tattoo Haminassa tai SuomiAreena Porissa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Kävely- ja pyöräilyteemassa olisi potentiaalia synnyttää Ouluun varsinainen ”Mistä Oulu tunnetaan?” tapahtuma. Kaikille jotakin, yhdessä, yhteinen teema yhdistää.

Teeman ympärille on kehitettävissä monipuolinen innostava kotimaisten ja jopa kansainvälisten tapahtumien kokonaisuus, johon voi osallistua kaiken ikäiset, joka tukee Oulun kehitystä monipuolisesti esim. matkailussa ja innovaatioissa. Tapahtuma vastaisi ajan trendeihin, kuten energiansäästöön, ilmastonmuutoksen haasteeseen, hyvinvoinnin arvostuksen nousuun. Vain kävellen ja pyöräillen voi tavata toisia ihmisiä ja luoda uusia ajatuksia, mitä ihmiset hakevat. Esimerkiksi teknologiaorientoituneet ihmiset ovat kiinnostuneita myös hyvinvoinnista, niin omasta kuin toisten ja teema olisi hyvin kytkettävissä myös teknologiatapahtumia tukemaan.

Samaan tapaan kuin Kouvola tunnetaan nykyisin Turvallisuusfoorumista (ks.myös alueen ennakointihanke), Kotka Meripäivistä, Hamina Tattoosta ja Pori SuomiAreenasta Oulu voitaisiin tuntea tulevaisuudessa Pyöräilypäivistä, ehkä kesä- ja talvipyöräilypäivistään, kenties myös syys- ja kevätpyöräilypäivistä. Myös YK on julistanut vastikään kansainvälisen pyöräilypäivän, mihin ei olla vielä Suomessa kovin aktiivisesti tartuttu.

Esimerkiksi tämän tyyppiset kansainväliset Velo Finland 2022 tapahtumat sopisivat osaksi tapahtumaa, mutta voivat olla myös erillisiä (ks. MunOulun 1.10.2022 uutisoima kansainvälinen Velo-pyöräilykongressi Oulussa). Teeman mukaisia erilaisia tapahtumia voisi olla myös hajoitettuna ympäri vuoden talvipyöräilystä ja konferensseista kesätapahtumiin.

Oulu tunnetaan pyöräilystä maailmanlaajuisesti. Oulu Rotuaari, Walking Centre. Oulun Rotuaari, kävelykeskusta. Photo/Valokuva: Mauri Myllylä. Source/Kuvan lähde: Yrjö Myllylä’s presentation at the World Bank, 2017.

Vaasa on tulevaisuuden kasvukaupunki – voimmeko oppia siitä?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Vaasa on tulevaisuuden kasvukaupunki – voimmeko oppia siitä?.

Vaasa on kasvukaupunki

Vaasa on tulevaisuuden kasvukaupunki. Voimmeko oppia siitä?

Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi -case: Siivous- ja kotitalouspalveluala”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi -case: Siivous- ja kotitalouspalveluala.

Milloin TKTT:tä käytetään ja miten?

TKTT eli Työvoima- ja koulutustarvetutkimuskonseptia käytetään, kun halutaan saada tietoa jonkin alan tilanteesta. Syitä käynnistää TKTT-tutkimus ovat mm. seuraavat:

  • Ala voi olla uusi,
  • ala voi olla nopeasti kasvava,
  • ala voi olla rakennemuutoksen alainen, esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönoton vuoksi,
  • ala voi olla päättäjille kokonaan jäsentymätön,
  • ala näyttäisi ajautuvan matalasuhdanteeseen ja on volyymiltaan merkittävä työllistäjä, tarvitsee varautua muutokseen koulutuksen kautta yms.

Tällä esimerkkityöllä RD Aluekehitys on osallistunut konseptin kehittämiseen sekä muiden vuosien 2006-2010 aikan toteutettujen tilaustöiden yhteydessä. TKTT-konsepti on arvioitu Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi.

Parhaiten TKTT tuottaa hyötyä mm. työvoimakoulutuksen tehostumisen kautta, kun se kytketään esim. ELY-keskuksen tulosohjaukseen siten, että vuosittain valitaan tietty määrä aloja, joihin konseptia sovelletaan. Aloja ei pidä valita kovin paljon etukäteen, koska konsepti on 1-5 vuoden ennakointiin tarkoitettu ja on syytä ottaa tarkasteluun sillä hetkellä tärkeät alat, kuten vaikkapa kaivosala Pohjois-Suomessa tällä hetkellä. Tärkeintä on päättää, että TKTT:tä käytetään esimerkiksi 4-6:een toimialaan / vuosi alueella.

Konseptin lähtökohdista voidaan suorittaa myös pitkän tähtäimen ennakointia, seudullista ennakointia ja maakuntatason ennakointia sekä valtakunnan tason ennakointia. Kysy lisätietoja sovelluksista RD Aluekehitys Oy:stä.