Pohjoisuus yhdistää suomalaiset – teesejä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset

Toimitettu alunperin tiedoksi erään Pohjoisen ulottuvuuden seminaarin valmistelijoille
(ks. seminaarin Tiedote: ”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista” tästä). Alla olevat teesit perusteluineen on nyt myös mahdollista avata ja tulostaa suoraan tästä (pdf-tiedosto).

I ”SUURVALTOJEN MIELENKIINTO POHJOISEEN KASVAA”

1. Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa (Ruotuväki)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ruotuvakinurkka0810

2. Pohjoinen, suurvallat ja Suomi (Muuriankkuri, Puolustusvoimat rakennushallinto)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/muuriankkuri1210

3. Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä (HS Vieraskynä). Mielestäni erityisen hyvä artikkeli

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hsvieraskyna310507

4. Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä TEM 43/2011 (kokoava perusteos)

http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf

II ”POHJOISUUDESTA SUOMEN TALOUSELÄMÄN KIVIJALKA” –
POHJOISUUS PITÄÄ PALJON SISÄLLÄÄN SUOMALAISESTA LUOTTAMUKSESTA KEKSILIÄISEEN SELVIYTYJÄINSINÖÖRIKANSAAN

1. Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka (Kaleva)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/12/pohjoisuudesta-suomen-talouselaman-kivijalka/

2. Pohjoisuudesta koko Suomen teollisuuden veturi (Kaleva, Jaakonsaari)

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomesta-koko-suomen-teollinen-veturi/909150

3. Kaupallinen liikenne Koillisväylällä läpimurtovaiheessa

Aaro Tiilikainen ja Jari Jugan Alakerta-kirjoitus Kalevassa.

4. Junaliikenne aina ajankohtainen – tilataanko junat, ratikat, sotalaivat armeijan kengät Italiasta tai muualta etelästä vai luotetaanko osaamiseen täällä. Kansan Uutiset tietää vastauksen

http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2113752/arktista-teknologiaosaamista-vahvistettava

III POHJOISEN KEHITYSTÄ TULEE TARKASTELLA MYÖS SKENAARIOITTAIN – EI PIDÄ POLTTAA RUUTIA VAIN OPTIMISTISIMMAN SKENAARION MUKAISESTI

1. Murmanskin kehitys skenaarioiden valossa (KIDE)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide0511

2. Murmanskin skenaariot pidemmin ja perusteellisemmin englanniksi (Kymen AMK / UPI julkaisu)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kyamk2010

3. ”Luoteis-Venäjän kehitys vuoteen 2020 ja vaikutukset Pohjois-Suomen talouteen” (De Urbe Uloa)

http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf

4. Koillisväylän kehitykseen myös suhtauduttava monipuolisesti ja myös skenaarioittain – kaikkia ei voi selittää ilmastonmuutoksella (Baltic Rim Economies). Perustavaa vuosien skenaariotutkimusta vaikutuksista tarvitaan

”The North East Passage is already a fact”

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/07/08/the-north-east-passage-is-already-a-fact/

IV VALTION OMISTAJAOHJAUSPOLITIIKKAA TARKISTETTAVA – TÄRKEIN JA AJANKOHTAISIN, UUSI NÄKÖKULMA – KESKUSTELU PITÄÄ AVATA

1. ”Helsingin pörssiin tarvitaan uusiutumattomia luonnonvaroja (ja muita rajallisia) hyödyntäviä yrityksiä”: Pohjalainen, Pohjolan Sanomat, Maaseuduntulevaisuus, Uutispäivä Demari, Savon Sanomat ja Kainuun Sanomat antavat ainakin tukea ajatukselle:

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/09/valtion-omistajaohjauspolitiikka-arvioitava-uudelleen/

2. ”Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts” (HS) Dr. Jeffery Roberts opetti paljon – pitäisi järjestää seminaari myös Jefferyn ajattelun lähtökohdista, ts. em. kohdan lähtökohdista

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/hs190210

V INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN KESKEISTÄ

1. Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva170611

2. ”Rautatiekuume iski Pohjolaan”. Lapin kansassa oli 16.12 hyvin koottu aukeaman juttuun rataverkkokysymykset. Sen perusteella voisi todeta, että asia ehkä liikkeellä kohdan 1 esitetyn vision suuntaan

Keskustelua jatkettava, tärkeintä saada prosessi, jossa venäläiset saadaan mukaan, onnistuminen riippuu tekijöistä…

VI ARKTINEN KULJETUS-, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMINEN JA YRITYSTEN VERKOTTUMINEN AVAINASEMASSA – TÄMÄ STRATEGIA TOIMII USEIMMISSA VENÄJÄNKIN KEHITYKSEN SKENAARIOISSA

1. Tulevaisuusvaliokunta: ”Käynnistettävä arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma” / ”Murmanskin alueen kehitys tuo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille”

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tuv032010murmansk

2. Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. Teknologiateollisuus ry VISIO-lehti

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011

3. Satsaatnko vai eikö satsata? Se olisi luontainen mahdollisuutemme. STX investoi suurtelakan Pietariin arktiseen tuotantoon. Mitä teemme?

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/07/17/pietarin-telakkayhteistyo-arktisen-osaamisen-klusterin-rakentaminen-itameren-ja-pohjois-euroopan-alueelle/

4. Arktisesta kiinnostuneita yrityksiä:

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja

VII METODIT JA OSAAMINEN JA OIKEAT TEKIJÄT RATKAISEVAT SYNTYYKÖ YHTEINEN NÄKEMYS/SUUNTA JA SAADAANKO LIIKETTÄ AIKAISEKSI. INFRAN, OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN ENNAKOIVA SUUNTAAMINEN KESKEISINTÄ

1. EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/ ja kirjoitettiin myös Fuuturissa 3/2011 aiheesta sivulla 3 http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf

2. Teknisen palvelun työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus esimerkki parhaimman ennakointikäytännön soveltamisesta lyhyen tähtäimen työvoimatarpeisiin – malli pitäisi esim. kiireesti soveltaa kaivosalan tarpeisiin eri alueilla

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/15/teknisen-palvelun-tyovoima-ja-koulutustarvetutkimus-tktt-raportti-ajankohtainen/

3. Satamien näkökulmasta voidaan esim. ohjata logistiikan kehittämishankkeita laaja-alaisesti metodilla. Pari-kolme casea vanhemmista harjoituksista yli 10 vuotta sitten tähän päivään. Soveltaminen toisi sisältöä seminaari- ja kehittämistoiminnalle ja voitaisiin kytkeä hyvin toisiinsa:

3.1 Delfoi-tutkimus – Itämeren alueen muuttuvat kuljetumarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren alueen yhteysverkossa

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tiejaliik95

3.2 Perämeren satamien näkökulmasta hankkeet tunnistettiin ja ohjelmoitiin pk-yrityspainotuksella – ohjelma on toteutettu – päivitys ajanmohtaista: ”Pohjois-Euroopan muuttuvat kuljetusmarkkinat – Perämeren satamat osan Luoteis-Venäjän ja Pohjois-Suomen yhteysverkkoa”:

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide96

4. Laajemminkin mahdollisuuksia analysoitaessa, logistiikka tulee aina luonnollisesti keskiöön sehän on kehittämisen väline myös muille aloille

allekirjoittaneen ”paras hanke” katsoi niin ikään vuosituhannen vaihteessa tähän päivään – olisi aika päivittää tukisi laajasti kehittämistä!

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/aipepys

5. ”Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopisteet” kohdan 4. sovelluksena

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide00

EU:n parhaimman alueellinen ennakointikäytännön valinnassa 27 maan evaluoinnissa – joka arviointi täsmällisesti kohdistui Yrjö Myllylän / RD Aluekehitys Oy:n Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa kehittämään malliin – painotettiin 1) yritykset saadaan mukaan (face to face haast), 2) kaikki olennaiset toimijat saadaan mukaan (haast + face to face raati), 3) tuottaa priorisoidun toimenpideluettelon, 4) Totetus on public-private mallilla.

6. Hiukan pidemmän aikavälin sovelluksia tästä on esim.

6.1 Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 (visio vuoteen 2015, 7 kuntaa Pohjois-Suomesta mukana)

http://www.naturpolis.fi/dynamic/KOILLIS-SUOMEN-ELINKEINOSTRATEGIA-2011-2015-perusteluineen-12052011.pdf

6.2 Helsingin koulutustarpeiden ennakointi vuoteen 2015

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

6.2. Kemi-Tornion alueen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi + aluekehitysvisio tähän päivään

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

VIII PERUSTANA ON POHJOINEN LUOTTAMUS

Pohjoinen luottamus käsite on otettava käyttöön – se on arvoperusta, jonka varaan kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö rakennetaan

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/06/02/pohjoinen-luottamus-kasitteen-kayttoonotto/

Futuuri 3/2011: ”Työvoima- ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi enakointikäytännöksi”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Avaa kuvan artikkeli tästä linkistä, Futuuri 2011

Futuuri 1,2011,s 3

Futuuri 3/2011, sivu 3: TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVETUTKIMUS VALITTU KESKEISEKSI EUROOPPALAISEKSI ENNAKOINTIKÄYTÄNNÖKSI

Globalisaatio, teknologinen kehitys ja uusien markkinoiden synty tekevät työelämän muutokset yhä vaikeammin ennakoitaviksi. Työ-, elinkeino- ja koulutuspolitiikan on kyettävä vastaamaan joustavammin näihin muutoksiin. Tämän vuoksi on kehitetty Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) työ- ja elinkeinoelämän lyhyen aikavälin muutosten ennakoimiseksi ELY-keskustasolla.

Pohjoismaissa, lähinnä Tanskassa ja Ruotsissa on tehty 80-luvun alkuvuosista lähtien haastatteluita työnantajien työvoima- ja koulutustarpeista. Suomessa vastaavat haastattelut käynnistettiin 80-luvun loppupuolella Pohjanmaalla. Ensimmäisen ESR-ohjelmakauden aikana prosessia kehitettiin Suomessa niin, että asiantuntijaraadit alkoivat analysoida haastatteluiden tuloksia ja tiedot siirrettiin tietokantaan, jossa niiden raportointi ja jatkokäsittely oli vaivatonta.

2000-luvulla Varsinais-Suomessa prosessiin lisättiin eDelfoi-kierros ja yksityiset toimijat tulivat mukaan raadin toteuttamiseen ja tulosten analysointiin. Viime syksynä EU-komission rahoittamassa ARENAS-hankkeessa (http://arenas.itcilo.org/en/home) tämä konsulttien kanssa kehitetty TKTTprosessi arvioitiin keskeiseksi eurooppalaiseksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi. Myöhemmin TKTT-prosessin keskeisiä elementtejä on sovellettu myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa.

Yritykset kytketty tiiviisti prosessiin Euroopan unionin 27 maan ennakointikäytännöt arvioi YK:n alainen ILO-järjestö ja sen Torinossa sijaitseva ITC-koulutuskeskus. TKTT-konsepti valittiin alueellisista ennakointikäytännöistä parhaaksi Brysselissä viime syksynä pidetyssä Rakennemuutoksen ennakointi- ja hallintaseminaarissa. Valinta perustui seuraaviin tekijöihin: 1) Yritykset on kytketty tiiviisti mukaan prosessiin, 2) Mukana ovat kaikki keskeiset alueelliset ja paikalliset toimijat, 3) Prosessi tuottaa priorisoidun listan toimenpideehdotuksista, 4) Toteutuksessa hyödynnetään public-private -mallia.

Prosessissa TE-toimistot haastattelevat toimialakohtaisesti noin 50 työnantajaa maakunnan alueella ja tiedustelevat tulevien työvoima- ja koulutustarpeiden lisäksi muun muassa suhdannenäkymiä, uusia liiketoimintamahdollisuuksia, eläköitymistä, vientinäkymiä ja muita työnantajien kehittämistarpeita. Haastatteluita ovat tehneet myös oppilaitokset ja yksityiset toimijat. Haastatteluiden tulokset viedään raadille, joka kokoontuu analysoimaan tuloksia. Tämän jälkeen raati tuottaa megatrendejä, villejä kortteja, heikkoja signaaleja ja tekee SWOT-analyysin sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kyseisen toimialan kehittämiseksi. Raatiin osallistuu yritysten, oppilaitosten, TE-toimistojen, ELY-keskusten ja muiden tahojen edustajia. Prosessista laaditaan loppuraportti, joka julkaistaan painettuna ja Internetissä. TKTT-haastatteluiden ja raatien tuloksia hyödynnetään yritysten ja muiden työnantajien kehittämistyössä, työvoimapoliittisen ja muun koulutuksen suunnittelussa sekä laajasti myös muussa aluekehitystyössä.

Kehittämishaasteita TKTT-prosessilla on vielä parannusmahdollisuuksia erityisesti sen lopputuloksena syntyvien toimenpide-ehdotusten kytkemissä päätöksentekoon. Samoin valtakunnallinen koordinaatio lisäisi toiminnan systemaattisuutta ja vaikuttavuutta. Jatkuva kehittäminen vaatii myös sitoutuneita tilaajia ja palvelun tuottajia sekä public-private-kumppanuutta. Perustutkimuksen panosta tarvitaan konseptin kehittämiseksi jatkossakin (Kaivo-oja & Marttinen 2008).

Jouni Marttinen, ennakoinnin asiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Yrjö Myllylä, erikoistutkija, RD Aluekehitys Oy / Tulevaisuuden tutkimuskeskus

***

Ks. myös blogiartikkeli EU:n paras alueellinen ennakointikäytäntö esille Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

Teknisen palvelun työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) raportti ajankohtainen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TKTT tekninen, VS ELY 1,2009

Varsinais-Suomen Teknisen palvelun työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) on sisällön puolesta edelleen ajankohtainen. Raportti on toteutettu EU:n parhainta alueellista ennakointikäytäntöä noudattaen, minkä kehittämiseen RD Aluekehitys on osallistunut ratkaisevalla panoksella. Tämän case-raportin Varsinais-Suomen TE-keskuksen sivuilla julkistettu lehdistötiedote on raportin tietojen jälkeen alla.

Vastaavalla konseptilla pitäisi tehdä tutkimuksia ajankohtaisissa toimialateemoissa eri alueilla, mmm. kaivostoiminnassa. Samalla on syytä huomata, että EU-tunnustus tuli myös public-private TKTT-konseptin toteutuksesta, mikä on tärkeää huomata sen lisäksi, että public-private toteutus on kehittänyt konseptia palkintoon johtavalla ratkaisevalla tavalla. EU siis kannustaa tunnustuksellaan muitakin kuin Varsinais-Suomen ELY-keskusta avamaan toteutus ainakin osittain yksityisille palvelun tuottajille.

Myllylä, Yrjö (2008). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) 2008 – Yhteenveto teknisen palvelun työnantajahaastatteluista ja asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1/2009.

Teknisen palvelun Tiivistelmäesite avautuu tästä.

***
VARSINAIS-SUOMEN TE-KESKUS TIEDOTTAA

Merja Heinonen, Pvm 15.4.2009, Julkaistavissa heti
040 595 4920

Tekninen palveluala Varsinais-Suomessa:
UUSIA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA ETSITTÄVÄ MM. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNOLOGIAN ALOILTA

Varsinais-Suomen teknisen palvelualan yritykset eli insinööritoimistot ja muut alan kehittämiseen vaikuttavat toimijat pitävät ympäristö- ja energiateknologian uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamista ja selvittämistä kiireellisenä. Uusia hyödyntämättömiä mahdollisuuksia voi olla muun muassa jätteiden hyötykäytössä, uusiutuvissa energiaratkaisuissa, energiansäästöteemassa, lähialueiden energiainvestoinneissa ja kuljetuksissa, Aasian kasvavissa tarpeissa ja jopa Itämeren suojeluun liittyvissä ratkaisuissa. Myös nykyiseen taloustilanteeseen liittyvä työvoimakoulutus ja teknikkotason koulutuksen kehittäminen osana ammattikorkeakoulun toimintaa ovat tärkeitä jatkotoimien kohteita. Tulokset käyvät ilmi Varsinais-Suomen TE-keskuksen toteuttamasta teknistä palvelualaa koskevan Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen (TKTT) loppuraportista. Loppuraportti jatkotoimenpidesuosituksineen ja tiivistelmä löytyvät osoitteesta www.luotain.fi / esitykset ja linkit > TKTT-yhteenvetoraportit.

TKTT-tutkimuksessa työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstö haastatteli 29 insinööritoimiston edustajat Varsinais-Suomen eri TE-toimistojen alueilla syys-marraskuun aikana 2008. Haastatelluissa yrityksissä työskenteli 779 henkilöä. Yritykset edustivat noin kolmannesta Varsinais-Suomen kaikkien teknisen palvelualan yritysten henkilöstöstä. Alan yritykset voidaan jakaa riippumattomiin toimistoihin, kuten usein vaikkapa yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamiseen liittyvät toimistot sekä teollisuuden projekti-insinööritoimistoihin, kuten vaikkapa koneita ja kuljetusvälineitä tai niiden osakomponentteja suunnittelevat ja toimittavat toimistot. Haastateltavat yritykset käsittivät molempien pääryhmien toimistoja.

Verkostot ja projektiosaaminen ovat Varsinais-Suomen vahvuuksia
Tutkimuksen aikana laaditun SWOT-analyysin tuloksena toimialan tärkeimmiksi vahvuuksiksi nousivat verkostot ja kokonaistoimittamisen tuotteet ja osaaminen, monipuolinen kokemus ja osaaminen, monipuolinen elinkeinorakenne, erikoisosaaminen ympäristötekniikassa, arktinen meriteollisuus ja projektiosaaminen. Merkittävimpinä heikkouksina pidetään yritysten pientä kokoa ja kapeita toimialoja, kaukomaille kansainvälistymistä haittaavaa sijaintia, tekniikan korkeakoulutuksen vähäisyyttä ja puuttumista osin kokonaan, pulaa kokeneista ammattilaisista sekä suunnittelupuolen vähäistä verkottumista. Tärkeimpinä mahdollisuuksina nähdään innovatiivinen tuotekehitys, voimien yhdistäminen (erityisesti yritykset ja oppilaitokset), arktisen osaamisen myyminen ja hyödyntäminen, Venäjän ja Kiinan rajattomat markkinat. Uhkina nähdään mm. laman pitkittyminen (mm. hiljaisen tiedon siirrossa tulee katkoksia), Aasian kasvun huomiotta jättäminen, teknisten palvelualojen siirtyminen pois Suomesta, konepajojen siirtyminen ulkomaille ja henkilöstön saanti.

Tutkimukseen yhteydessä toteutetun Delfoi-kyselyn mukaan keskeisimmät, alan ulkopuolelta tulevat muutostrendit Varsinais-Suomessa ovat toimintojen verkottuminen, ekokilpailukyky, finanssikriisi, globalisoituminen ja tietoteknologinen kehitys. Alalle tuo muutoksia myös mm. mallintavan suunnittelun yleistyminen, rakennuttaminen ja asiakkaiden asioiden hoito kapealla alueella, kuten lupaprosesseissa. Niin ikään kiinteistöjen energiatodistusten laadinta saattaa tarjota yhden lisätyömahdollisuuden alalle. Kansainvälistyminen on keskeinen tulevaisuuskuva.

Teknisen palvelun henkilöstö kasvanut yli 10 % 2000-luvulla
Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan alan liikevaihto on noussut Varsinais-Suomessa 56 % vuodesta 2000 vuoteen 2006; liikevaihto vuonna 2006 oli 497,8 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana henkilöstön määrä on kasvanut 10,9 %, ollen 2752 henkeä vuonna 2006. Tutkimukseen osallistuneet yritykset arvioivat työvoiman määrän tästä eteenpäin kasvavan puolessa vuodessa 2,3 % ja vuoden kuluttua 4,4 %. Haastatteluhetkellä ei talouskriisin vaikutuksia tosin välttämättä osattu ottaa vielä täysimääräisesti huomioon

Koulutukselle kysyntää
Toimialalla välittömästi koulutustarpeessa on 135 henkilöä ja seuraavan vuoden kuluessa 94 henkeä. Eniten koulutusta kaivataan koneinsinööreille Turun alueella: 103 henkilöä välittömästi ja vuoden kuluttua 48 henkeä. Kysyntää olisi etenkin laatu- ja kielikoulutukselle. Myös rakentamisen alalla on merkittävää koulutustarvetta. Välittömästi koulutusta vailla on 28 ja vuoden kuluttua 40 henkilöä. Aiheena näissä muun muassa suunnitteluun vaikuttavat EU-direktiivit.

Kehittämisaihiot ja jatkotoimenpide-ehdotukset ovat toimeenpantuna innovaatioita
Tutkimuksen pohjalta syntyi yhteensä 14 konkreettista toimenpide-ehdotusta, joilla toimialaa voitaisiin tulevaisuudessa kehittää. Tärkeimmiksi nousivat Ympäristö- ja energiateknologian uudet liiketoimintamahdollisuudet –selvityksen tekeminen, toimialaa koskevan maakunnallisen kansainvälistymisstrategian laatiminen, henkilöstön kouluttaminen matalasuhdanteen aikana sekä arktisen kuljetus- ja energiateknologian toimittamisen yhteistyömahdollisuudet.

Tiedotteen liitteenä on seuraavat taulukot:
· yritysten arvioima suhdannetilanne toimialalla nyt ja vuoden kuluttua
· työvoiman käyttöaste toimialalla
· työvoimatarpeen kehitys seuraavien viiden vuoden aikana
· yhteenveto toimialan kehittämisen jatkotoimenpiteistä

Lisätietoja:
Tutkija Jouni Marttinen, Varsinais-Suomen TE-keskus, puh. 010 60 22718, sähköposti jouni.marttinen@te-keskus.fi;

Yksikön päällikkö Tuula Purmonen, Varsinais-Suomen TE-keskus, puh. 010 60 22771, sähköposti tuula.purmonen@te-keskus.fi;

Tutkimuskonsultti, alueellisen ennakoinnin asiantuntija Yrjö Myllylä, Oy Aluekehitys RD, puh. 0500 450 578, sähköposti yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net

***

Ks. myös

Suomen Yrittäjien tiedote em. TKTT-konseptin julkistamisesta tästä.

Ks. blogiartikkeli EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa.

Marttinen, Jouni & Yrjö Myllylä (2011). Työvoima ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) konsepti valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011, sivu 3.

Palkittu TKTT-konsepti on toteutunut EU-arvioinnin/kriteerien mukaisesti toistaiseksi em. lisäksi tarkkaan ottaen vain seuraavissa

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Palkitun konseptin elementtejä ollut käytössä myös RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

8. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos (visiotarkastelu vuoteen 2025). Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011, lopullinen versio http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf. Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa

”Voittajan takana on tiimi ja hyvä yhteistyö”