Videolla ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee PESTEV-analyysin (tai STEEPV). PESTEV tulee seuraavien sanojen ensimmäisistä kirjaimista: Political / Poliittiset, Economical / Taloudelliset, Social / Sosiaaliset, Technological /Teknologiset, Environmental / Ympäristöön liittyvät, Valuables / Arvoihin liittyvät.
PESTEV-analyysia sovelletaan etenkin toimintaympäristön muutostekijöiden analyysiin, etenkin megatrendien tai sen synonyymin vahvojen ennakoivien trendien analyysiin, heikkojen signaalien tai villien korttien / mustien joutsenten analyysiin. Nämä toimintaympäristön käsitteet ovat teoreettisia käsitteitä. Lisäksi tarvitaan ”asiantuntijatiedon käyttöjärjestelmiä”, millä generoidaan, tunnistetaan ja priorisoidaan vaikuttavia trendejä. Tähän tarkoitukseen sopivat Delfoi-metodi tai tulevaisuusverstas. Mikäli trendianalyysi tehdään näin huolella ja hyödynnetään parhaimpia ammattilaisia tekemisessä, se antaa hyvän pohjan ennakoinnille, kun ennakoidaan tunnistettujen muutostekijöiden vaikutuksia tarkastelun kohteena olevaan ilmiöön, klusteriin, koulutus- ja osaamistarpeisiin, logistiikkaan tai muuhun haluttuun tekijään.
Videolla keskitytään esimerkeissä vahvojen ennakoivien trendien PESTEV-analyysiin. Vahva ennakoiva trendi (Strong Prospective Trend, SPT): Vahva historiallinen (esim. esim. tilastollisesti todettu) trendi, joinka jatkumiseen asiantuntijat uskovat. Osmo Kuusen käyttöönnottama käsite täsmälliseksi vastineeksi ”megatrendin” käsitteelle (Heinonen ym. 2013).
Heinonen, Sirkka, Sofi Kurki, Osmo Kuusi, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä (2013). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. Teoksessa: Kuusi, Osmo, Timo Bergman ja Hazel Salminen. Miten tutkimme tulevaisuuksia? Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 321-334.
Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso).http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences. VTT. http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0
Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191
Boston Consulting Groupin tunnetuin strategiatyökalu on BCG-matriisi/analyysi. Analyysityökalu on yhtiön perustajan Bruce D. Hendersonin kehittämä (1970). Wikipedian mukaan Boston Consulting Group (BCG) on kansainvälinen konsultointiyritys. Sen ensimmäinen toimisto sijaitsi Bostonissa. Se perustettiin vuonna 1963. Yrityksellä on nykyään 85 toimistoa 48 maassa. Helsingin toimipiste perustettiin vuonna 1995.
BCG-analyysi tarvitsee asiantuntijoita, jotka sen tekevät. Videolla esiintyvä YTT Yrjö Myllylä on ottanut jo vuodesta 2000 käyttöön Delfoi-menetelmän BCG-matriisin täyttämiseksi. Ensimmäisissä sovelluksissa konsultoi liikkeenjohdon konsultti Ossi Luoma. Myllylä on myös käyttänyt Tulevaisuusverstasta matriisin täyttämiseksi (Myllylä, Kaivo-oja ja Inkeröinen 2018).
BCG-analyysin lähtökohta on, että tuotteilla on elinkaari (Hendersson 1970; Myllylä & Kaivo-oja 2015). Näin voidaan ajatella olevan myös klustereilla tai toimialaryppäillä maantieteellisillä alueilla. BCG-analyysin tuote-sanan tilalle voidaan vaihtaa tuoteryhmä, palvelu, klusteri tai toimialarypäs.
• ”Kysymysmerkkituote” (auringonnousun ala, start up) on kehittymässä oleva tuote tai klusteri. Sen markkinaosuus tai volyymi toimijan näkökulmasta on vähäinen mutta kasvu nopeaa. Seuraavaksi tuote tai klusteri voi muuttua • ”tähtituotteeksi”. Sen markkinaosuus on suuri, se merkitsee toimijalle paljon ja myös sen kasvunopeus on suuri. Tuote ei ole kuitenkaan vielä välttämättä tuottava vaan vaatii ulkopuolista rahoitusta, kassavirtaa, jota tulee • ”lypsylehmätuotteista” (kassavirran lähteistä). Tähän kategoriaan kuuluvat tuot teet, klusterit tai toimialat, jotka ovat suuria ja joiden markkinaosuus tai volyymi toimijan näkökulmasta on suuri. Kate on pientä, mutta volyymi tuottaa yritykselle tai alueelle sillä hetkellä tärkeimmän kassavirran muun muassa tähtituotteiden ja kysymysmerkkituotteiden kehittämiseksi. Tähtituotteet muuttuvat aikanaan lyp sylehmätuotteiksi, jos kehitystoimia suunnataan oikein. Neljäntenä ryhmänä ovat • ”lemmikit” tai ”kulkukoirat”, joiden markkinaosuus tai volyymi ja kasvunopeus ovat pienet. Oikeastaan näitä tuotteita ei pitäisi olla olemassa. Ne edustavat tuotteen elinkaaren päätä, ja niistä ajoissa luopuminen voisi olla perusteltua.
Analyysi itsessään ei johda menestykseen, eikä kysymysmerkkituote siirry itsestään tähti tuotteeksi. Tarvitaan pitkäjänteistä ponnistelua usein laajalla rintamalla. Muutoin esimerkiksi aloitetut kehityshankkeet ja niihin tehdyt satsaukset voivat mennä hukkaan.
BCG-matriisin esittely
Hendersson Bruce D. (1970) The Product Portfolio. In: Stern CW, Deimler MS (Toim.) (2009) The Boston consulting group on strategy. Classic Concepts and New Perspectives. 35–37. Second Edition. John Wiley & Sons, New Jersey BCG-analyysin ja Delfoi-menetelmän yhdistämisen perusteet
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7
Esimerkillisiä BCG-analyysejä
Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.) (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Raportin pysyvä osoite: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155
Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791
Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf