”Pohjoisen kaivosliikenteen tulevaisuus”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Tiistaina 12.3.2013 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6

Pohjoisen kaivosliikenteen tulevaisuus, alustaja johtava rata-asiantuntija Markku Pyy Liikennevirastosta, kommentoijat toimitusjohtaja Yrjö Myllylä Aluekehitys Oy:stä ja toiminnanjohtaja Pekka Suomela Kaivannaisteollisuus ry:stä,  juontaja Pekka Rytilä. Yhteistilaisuus Liikennesuunnittelun seuran ja Suomen Rakennusinsinöörien liiton tulevaisuustoimikunnan kanssa.

Lähde: Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmä

***

Markku Pyy, alustuspuheenvuoro

Yrjö Myllylä, kommenttipuheenvuoro

Puheenvuorojen ja keskustelujen äänitteet Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmän sivuilta http://tutuhesa.blogspot.fi/

Kuvia tilaisuudesta

Yleisökuva

***

Poimintoja / suoria lainauksia Tutuhesan sivuilta tilaisuuden yhteenvedon esittelystä

http://tutuhesa.blogspot.fi/

Tarvitaanko Lapin kaivoskuljetuksiin rautatietä?

Kyllä, mutta vain Perämeren satamiin, ei Jäämerelle. Tähän tulokseen päättyi Liikenneviraston selvitys, jonka esitteli Markku Pyy.

Yrjö Myllylällä oli lennokkaammat visiot. Hän pysyy näkemyksessään, että proaktiivinen pitää olla myös, jos kehitystä halutaan. Koska on ilman muuta selvää, että kaivosalan kehitys, on logistiikan kehittämistä tiedon, rahan liikuttamisesta, hihnakuljettimiin ja laivoihin ja logistiikan kautta asioita voidaan edistää. Eli pitäisi olla tiedossa priorisoituna yhteiskuntavaikutuksiltaan keskeisimmät teemaan liittyvät toimenpiteet (tällöin teema-alue voi jopa laajentua koulutus- ja tutkimuskysymykseksi, jos niin halutaan).

Toiminnanjohtaja Pekka Suomela Kaivannaisteollisuus ry:stä muistutti, että kaivoksiin tuodaan lähes yhtä paljon  ja jopa enemmän materiaaleja kuin niistä kuljetetaan pois.

Katso koko esittely http://tutuhesa.blogspot.fi/

***

Katso myös artikkelikokoelma

”Kaivosalan kehittäminen vaatii mandaatin muutosnavigaattorille”

Futura 4/2012: Suomalainen ennakointikulttuuri menestyy eurooppalaisessa vertailussa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Yrjö Myllylä, Jouni Marttinen & Jari Kaivo-oja kirjoittivat Futuran 4/2012 numerossa eurooppalaisessa arvioinnissa menestyneistä suomalaisista ennakointikäytännöistä. Futuran lehden teemanumero oli Metropoli ja lähidemokratia, joten tarkastelunäkökulmaa pyrittiin sovittamaan teemanumeroon. Artikkeli on tilattavissa tekijöiltä pdf-muodossa.Artikkelin lähdetiedot ovat seuraavat:

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.  Futura 4/2012.  38-49.

.

.

Seuraavasssa on käsikirjoituksen alusta ote:

 Ennakointi demokratian vahvistajana

– Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt

Tässä artikkelissa tarkastellaan ennakointia demokratian ja osallistumisulottuvuuden näkökulmasta, esitellään Euroopan unionin keskeisiksi ennakointikäytännöiksi arvioidut suomalaiset ennakointikäytännöt ratkaisuksi  alueelliseen demokratiavajeeseen sekä pohditaan ennakointikäytäntöjen kehittämistarvetta yleisemmin Suomessa. Artikkelissa esiteltävän EU:n rakennemuutoksen hallintamenetelmiä arvioineen ARENAS-hankkeen loppuraportin mukaan Suomen ennakointikäytäntöjen haaste ei ole tiedon tuottamisen määrä vaan relevantin tiedon tuottaminen päätöksenteon kannalta ja tämän tiedon kytkentä demokraattiseen päätöksentekoon. Artikkelin kirjoittajat korostavat johtopäätöksissä relevantin tiedon tuottamisen ja demokratiavajeen kuromiseksi mm. osallistumisulottuvuuden vahvistamista ennakoinniksi tulkittavan toiminnan kriteerinä ennakointimenetelmiä ja käytäntöjä edelleen kehitettäessä. Haasteena on myös se, miten ennakointiprosesseihin osallistuvien piiriä laajennetaan asiantuntijalähtöisestä toiminnasta kansalaistoiminnaksi sekä miten syvennetään edelleen ns. rikastavaa vuorovaikutusta.  Myös sosiaalisen ennakointimedian ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksen (mukaan lukien suora demokratia) edelleen kehittäminen nähdään tärkeäksi demokratian vahvistumisen kannalta. Demokratian vahvistaminen koskee koko yhteiskuntaa, ei pelkästään julkista sektoria.

Kirjoittajatiedot

Yrjö Myllylä, YTT, Erikoistutkija, Toimitusjohtaja, RD Aluekehitys Oy, yrjo.myllyla@aluekehitys.fi.

Jouni Marttinen, VTM, ennakointiasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Jari Kaivo-oja, YTM, HTT, Dosentti, Tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Adviser, Crisis Management Initiative, Presidentti Martti Ahtisaaren toimisto, jari.kaivooja@gmail.com.

Aiheesta aiemmin / muualla

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen (2011). Työvoima ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011.

Blogiartikkeleita

EU:N PARAS ALUEELLISEN ENNAKOINNIN KÄYTÄNTÖ esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

EU palkitsi public-private -yhteistyömallin

Muita keskeisiä artikkeleita ja julkaisuja

Futuuri 3/2011: ”Työvoima- ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi enakointikäytännöksi”

Tässa on esitetty TKTT alueellisen ennakoinnin lisäksi arvionnissa menestyneen suomalaiskäytännön valtioneuvoston ennakointiverkoston visio ennen sen käyttöönottoa:

Marttinen, J. (2003).  Ennakoinnin kytkentä osaksi TE-keskusten toimintaa – Visio 2010 ja kehittämisstrategia. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 1/2003. Elinkeino-osasto. Helsinki.

Tämä paperi ja sen taustalla oleva Kreikan COST-konferenssi 2006 paperin toimivat hyvin EU:n arvioinnin tukena vuonne 2010:

Kaivo-oja, J. & Marttinen, J. (2008). Foresight Systems and Core Activities at National and Regional Levels in Finland 1990-2008. Developing Foresight Systems for a Better Life in Finland and Europe. Finland Futures Research Centre, Turku School of Economics. Turku. 62 s. 978-951-564-554-8. <http://ffrc.utu.fi/julkaisut/e-julkaisuja/eTutu_2008-6.pdf>

Tässä EU:n tuottamia arviointiraportteja 27 maan käytännöistä, valtioneuvoston ennakointiverkosto em. pohjalta mukana sekä EU:n parhaimmaksi valittu alueellisen ennakoinnin käytäntö (TKTT)

EU Synthesis Report (2011). 27 National Seminars Anticipating & Managing Restructuring. 159 s. ARENAS-hanke. Euroopan komissio (European Comission Employment, Social, Affairs and Equal opportunities. <http://arenas.itcilo.org&gt;

Draft National Background Paper Finland (2011). 27 National Seminars Anticipating & Managing Restructuring. ARENAS-hanke. Euroopan komissio (European Comission Employment, Social, Affairs and Equal opportunities.

ARENAS -jatkohanke Suomi-Baltia (2011). Synthesis Report Social partnership for anticipating change and restructuring – Mutual learning: Finland and the Baltic countries. 43 s. ARENAS, European Comission, Employment, Socia Affairs and Equal opportunities. Nowember 2011. <http://arenas.itcilo.org>

Prosum: Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Suomen suunnittelumaantieteilijöiden liitto ry:n Janne Antikaisen toimittamassa prosum-lehdessä 2012 s. 13-15 oli  Yrjö Myllylän artikkeli ”Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista” ajankohtaisten ennakointihankkeen tulosten pohjalta. (Myös Myllylän perustutkinnon pääaine oli suunnittelumaantiede.) Seuraavassa linkissä on artikkelin käsikirjoituksesta joitakin keskeisiä kohtia.

Prosum: Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista.