Delfoi-menetelmä

Vaikutusselvitykset, referenssejä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Vaikutusselvitykset

  1. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Raportin pysyvä osoite: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155>
  2. Myllylä, Yrjö (2013). Arktinen toimintaympäristö: Vahvojen ennakoivien trendien vaikutus logistiikkaan, infrastruktuuriin ja elinympäristöön – sekä niihin liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Suomessa. Asiantuntija-artikkeli SMARCTIC-hankkeen työpaketti 3:een liittyen 27.5.2013. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes. <http://www.oulu.fi/thule/node/14154> <https://amtuusimaa.wordpress.com/2016/05/29/suomen-meriteknologiajulkaisu-seatecin-paakirjoitus-tehtava-pohjoisessa-ja-vahvat-ennakoivat-trendit/>
  3. Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. < https://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2013/05/tem_43_2010_netti.pdf>
  4. Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/01/tulevaisuusvaliokunta-raportti-sopimusten-venaja-2030/>
  5. Myllylä, Yrjö (2002). Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tutkimuksen väline. Impakti, Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista, 1/2002. 12-13.  <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/yvadelfoi-impakti-1213.pdf>
  6. Myllylä, Yrjö (1995). Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. Tie- ja Liikenne 5-6/1995, 20-23. Suomen Tieyhdistys. <https://rdaluekehitys.net/2013/08/16/delfoi-tutkimus-rd-case-itameren-alueen-muuttuvat-kuljetusmarkkinat-varsinais-suomen-asema-itameren-yhteysverkossa/>
  7. Myllylä, Yrjö (1994). Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa. Tie- ja Liikenne 10/1994, 21-23. Suomen Tieyhdistys. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/tie-ja-liikenne-10-1994.pdf> Myllylä, Yrjö (1993).
  8. Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys – Vaikutukset: Yhdyskuntakehitys. 95-120. In the book: Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys, Tielaitos, Oulun tiepiiri. <https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/137824/2936tie.pdf?sequence=1&isAllowed=y>
  9. Granberg Tom & Yrjö Myllylä (1991). Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset. Liite 1: Joukkoliikennejärjestelmien tarkastelu. 36 p. Espoon kaupunkisuunnitteluviraston tutkimuksia ja selvityksiä B6:1991. 25.1.1991.
  10. Granberg Tom & Yrjö Myllylä (1990). Liikenneväylähankkeiden vaikutus maankäyttöön ja kaupunkirakenteeseen. 79 p. Viatek Oy, Pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunta, Helsingin seutukaavaliitto. Helsingin seutukaavaliiton julkaisuja C 22.

Käytäväkehittäminen, käytävävisiot -referenssejä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Käytäväkehittäminen, käytävävisiot

  1. Myllylä, Yrjö (2015). VT8 esisuunnittelukilpailu ”Novum Vias” ehdotuksen laatija konsortiossa. Suunnittelukonsortion jäsen ja vastaavaa RD Aluekehitys Oy:n edustajana. ”Kunniamaininnan sai työryhmä ”Novum Vias”, pääkonsulttina Plaana Oy ja mukana Waystep Consulting Oy, Gamify Finland Oy ja RD Aluekehitys Oy.” < https://rdaluekehitys.net/2015/04/07/liikennevirasto-julkisti-vt8-turku-pori-suunnittelukilpailun-tulokset-rd-aluekehitys-oy-mukana-kunniamaininnan-saaneessa-ryhmassa/ >
  2. Myllylä, Yrjö (2011). The North-East Passage is already a fact.Baltic Rim Economies 31.5.2011, Bimonthly Review 2/2011, 38. Expert Article 765.  < https://www.utu.fi/sites/default/files/media/drupal/BRE_2011_2.pdf >
  3. Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus? Futura 2/2008. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 27-35. < https://www.doria.fi/handle/10024/40370 >
  4. Myllylä, Yrjö & Iikkanen, Pekka & Juntikka, Tuomo (1999). The Barents Euro-Arctic Corridor – The Development of Road Infrastructure from the viewpoint of Combined Transport.Present/Article IRF (International Road Federation) Regional Conference European Transport and Roads. Meeting the Challenges of the 21st century. Technical reports. 1999. 135-140.
  5. Myllylä, Yrjö & Juntikka, Tuomo (1999). Centre to Improve transport links with NW Russia. Article in Report on Europe, Northern Dimension. Statistics Finland. 30-33. Vantaa 1999.
  6. Myllylä, Yrjö (1998). Nelostietä markkinoille. Tie- ja Liikenne 5-6/1998, 12-17. Suomen Tieyhdistys. <http://rdaluekehitys.net/2012/07/05/rd-aluekehitys-ja-nelostie-e75-ry/ >
  7. Myllylä, Yrjö (1997). Kemi-Tornion rooli EU:n pohjoisen käytävän kehittäjänä – johtopäätöksiä. In the book: Vainio, Juhani (ed.) Kemi-Tornion rooli EU:n pohjoisen käytävän kehittäjänä. Publications from the Center for Maritime Studies, University of Turku, B 93. Myllylä, Yrjö (1997). Kemi-Tornin rooli EU:n pohjoisen käytävän kehittäjänä – esiselvitys. Nykytilan muistio 31.2.1997. 23 p. Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelu, Kemin kaupunki, KTM yrityspalvelu Lapin piiri. Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelun julkaisu.
  8. Myllylä, Yrjö (ed.) (1996). Suomalais-venäläinen Barentsin käytävän kehittämisseminaari 19.4.1996 Kantalahdessa Alumiinitehtaan kulttuuritalossa. 22 p. Esitelmien yhteenvetojulkaisu. Lapin yliopisto Muotoilu- ja yrityspalvelu, Kantalahden kaupunki, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Koillis-Lapin kuntayhtymä, Lapin lääninhallitus. Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelun Valkoisen Meren messut 1996-julkaisuja. <http://rdaluekehitys.net/2013/08/07/seminaari-ja-messutapahtumien-suunnittelu-organisointi-viestinta-ja-julkaisut/>
  9. Myllylä, Yrjö & Tom Granberg (1992). Nelostie – Valtakunnan selkäranka. 51 p. Viatek Yhtiöt, Keski-Suomen Liitto, Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto, Päijät-Hämeen Liitto, Keski-Suomen tiepiiri, Oulun tiepiiri, Keski-Pohjanmaan tiepiiri, Hämeen tiepiiri, Mikkelin tiepiiri. Viatek Yhtiöt, Elokuu 1992. < https://core.ac.uk/download/pdf/83992899.pdf >
  10. Nordenswan, Olli & Yrjö Myllylä & Jukka Reinikainen (1992). Matkalla Pietariin – E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti. 13 p. Analyysi- ja visiomuistio 12.11.1992. Tiehallitus, Viatek Tapiola Oy, Omnipress Oy. <http://rdaluekehitys.net/2013/08/19/matkalla-pietariin-e18-tien-kansainvalinen-kehittamisprojekti-historiallinen-avaus-vuonna-1992-suomessa-pohjois-euroopan-poikittaisyhteyksien-kehittamiseksi-laman-keskella/>

Kannattavan kasvun johtaminen – keskeneräisyyden taidetta – ajankohtainen kirja

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Kansallisen kirjakaupan tiedot:

Tuotetiedot

Kasvupolut Oy:n YTT Yrjö Myllylän johdolla toteuttama Kannattavan kasvun johtaminen -tutkimus luo uusia, havahduttavia näkökulmia PK-yritysten kasvuun. Tutkimuksen tiedot hyödyttävät erityisesti pk-yrittäjiä, yritysten johtoa sekä hallituksen jäseniä. Käsikirja on perusteos kaikille kasvua tavoitteleville ja kasvuvaiheessa oleville pk-yrityksille.

Suomessa on paljon pk-yrityksiä, joiden on vaikea löytää aitoa tukea tai tehokasta valmennusta erilaisiin liiketoiminnan haasteisiin. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy teki tutkimuksen kannattavan kasvun johtamisesta YTT Yrjö Myllylän johdolla. Tutkimusraportissa kuvataan yrityksen kasvun vaiheet, jotka sijoittuvat kuudelle eri portaalle. Jokaisella portaalla on omat kriittiset kasvutekijät, jotka yrityksen tulee tunnistaa kasvun takaamiseksi. Yrityksen kasvuvaiheen ja kriittisten kasvutekijöiden tunnistaminen auttaa näkemään kasvun esteet ja mahdollisuudet ja tätä kautta avaa tien tasaiseen kasvuun. Tutkimus osoitti, että yritys voi kasvaa nopeasti, kun kriittisiin kasvutekijöihin reagoidaan oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.


Keskeinen lähtökohta tässä tutkimuksessa oli tutkia liiketoimintalähtöistä kasvua ns. tiede- ja teknologialähtöisyyden sijaan. Liiketoimintalähtöisyys tarkoittaa syvälliseen asiakasymmärrykseen perustuvaa jatkuvaa liiketoiminnan luomista ja kehittämistä. Lähtökohtana oli toimintaympäristössä vuoteen 2027 asti vaikuttavien ”Pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen vaikuttavien muutostrendien” tunnistaminen, jotka vaikuttavat liiketoiminnan eri vaiheissa. Menetelmäksi valittiin tunnetuin tulevaisuuden tutkimuksen menetelmä, Delfoi-menetelmä.


Tutkimusraportin mukaan kriittisimpiä kasvutekijöitä ovat 1. Johtaminen, 2. Myynti, 3. Talous, 4. Arvot, isio ja missio sekä 5. Strategia ja tavoitteet. Seuraavat teemat olivat 6) Ihmiset ja henkilöstö, 7) Asiakashankinta, 8) Kansainvälistyminen, 9) Omistus, 10) Rahoitus, 11) Henkilökohtainen kehittyminen, 12) Tiedonhallinta. Kriittisten kasvutekijöiden tärkeys vaihtelee portaittain ja on kuvattu tarkoin tässä raportissa.


Tärkeimpiä johtopäätöksiä on liiketoimintakeskeisen kasvuvalmennuksen arvostuksen nostamisen tarve tiede- ja teknologialähtöisen toiminnan rinnalla. Jatkotoimenpiteinä suositellaan, että kasvuyrityksissä tunnistetaan jatkuvasti kasvuvaihe ja sen kriittiset kasvutekijät. Yhteistyö yksityisten kasvuvalmentajien ja kasvun kokeneiden yrittäjien kanssa tukee tavoitetta. Julkinen innovaatioympäristö voi tukea kasvua tutkimus- ja kehittämisohjelmalla. Liiketoimintakeskeisyys on syytä implementoida myös nykyisiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin hyödyntäen yksityisiä kasvuyrityksiä ja ennen muuta aiheeseen keskittyneitä valmennusyrityksiä. Yrittäjälähtöisen liiketoiminta- ja kasvuvalmentajien koulutus ja kehittämisohjelmien rahoitus on keskeinen mahdollisuus lisätä julkisen innovaatioympäristön vaikuttavuutta.