Telakoiden tuottavuuden nostaminen, offshore-puolen koulutuksen edistäminen, kylmässä arktisessa toimivien materiaalien kehittämisohjelma keskeisiä edistettäviä teemoja AMT-Delfoin 2. kierroksen perusteella

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen Delfoi-paneelin 2. haastattelukierroksen yhteenveto on valmistunut. Koko paneeli priorisoi seuraavat tärkeiksi / tärkeimmiksi kehittämishankkeiksi Uusimaa ja Suomi tasolla, jotta panelistien esittämä toivottu ja mahdollinen tulevaisuus toteutuisi:

1. Telakoiden tuottavuuden nostaminen,

2. Offshore-puolen koulutuksen lisääminen,

3. Kylmässä/arktisessa toimivien materiaalien (ml. rakenteiden) kehittämisohjelma,

4. Projektiosaamisen vahvistaminen,

5. Arktisen meriteknologian jäämallilaboratorio suureksi ja kansainväliseksi,

6. Jäämanagement- ja jäissäkulkemisen simulaattoritoiminnan kehittäminen,

7. Arktisen meriteknologian visuaalinen tuominen Suomen vienninedistämismateriaaleihin ja foorumeihin esim. Finpron, työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoasiainministeriön toimesta, kuten 1990-luvun alussa tuotiin risteilyalukset.

Muut paneelin aiemmilla kierroksilla esittämät ja tulevaisuusverstaassa esitetyt ideat testattiin myös ja löytyvät raportin alkupuolelta tiivistetysti. Tulokset ovat alustavia ja saattavat sisältää kopiointi- tms. virheitä. Lopulliset tulokset ja niiden analyysi ja tulkinta valmistuu ”tarkistuslaskentojen” jälkeen lähikuukausina ja tuloksia täsmmennetään tarvittaessa.

AMT-ENNAKOINNIN YHTEENVETO, Delfoi-paneelin 2. kierros.

Arktisen meriteknologian tulevaisuusverstas 11.10.2012

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN TULEVAISUUSVERSTAS HELSINGISSÄ 11.10.2012.

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit.

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklustereita arvioitiin RD Aluekehitys Oy:n Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR:n hankkeessa vuosina 2003-2004. Tulevaisuutta katsottiin vuoteen 2015. Tarkoitus oli mm. vaikuttaa EU:n rakennerahastokauden 2007-2013 toimintaan. Tulokset ja tutkimuksen toteutusmalli ovat pitkälti edelleen relevantteja ja käyttökelpoisia.

Delfoi,KTM 10,2005

Delfoi ja maaseudun tulevaisuus

Erityisesti on todettava, että kasvuklustereita ja niiden kehittymistä tukevia teemoja on tarkasteltu ja eritelty neljän eri kuntatyypin näkökulmasta: keskukset ja niiden vuorovaikutusalueet, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Raportti olisi itse asiassa hyvää luettavaa kaikille kunnallisvaaliehdokkaille ja valituille. Sillä pääsisi hyvin alkuun, jopa ”kasvukeskuksissa” ja muissa kaupungeissa, koska raportin nimestä huolimatta kaikki kuntatyypit ovat tasapuolisesti tarkastelun kohteena.

Yhtenä läpileikkaavana näkökulmana on keskusten ja maaseutualueiden yhteistyömahdollisuudet. Olisi perusteltua käynnistää seuraavaa EU:n ohjelmakautta ja valittavia kunnanvaltuustoja ajatellen, käytännön toteuttajia palveleva taustaselvitys tämän käytännön mukaisesti toteutettuna valtakunnan tasolla ja alueiden (maakunnat ja suuralueet), kuntien ja seutukuntien tasolla. Viime kädessä vaikuttavuus edellyttää seudullista tarkastelua.