Arctic Logistics -konferenssi Murmanskissa, kaivosvierailu Kirovskissa ja muita huippuhetkiä 7.-11.4.2013 Murmanskin alueella

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Barents Logistic 2 -hanke järjesti opinto-ja yrityskontaktimatkan Murmanskin alueelle Murmanskin kaupunkiin, Kirovskiin ja Apatiittiin. Matkareitti oli seuraava:

  • Menomatka: Oulu-Haaparanta (Luleån Teknillisen korkeakoulun edustajat)-Kemi-Rovaniemi-Kemi-Sallan raja-asema-Kantalahti-Murmansk.
  • Paluumatka: Murmansk-Kirovsk-Apatiitti-Kantalahti-Sallan raja-asema-Kemijärvi-Rovaniemi-Kemi-Haaparanta-Oulu.
Murmanskin kaupunki 10.4.2013

Murmanskin kaupunki 10.4.2013

Barents Logistic 2 -hankkeen osapuolia ovat Oulun yliopiston taloustieteellinen tiedekunta, johtamisen ja kansainvälisen markkinoinnin yksikkö (logistiikka), Luleån teknillinen korkeakoulu (industrial logistic) sekä Murmanshelf/Murmanskin alueen toimijat. Ohjelman runko oli seuraava (lähde em. Barents Logistic 2 -hankkeen linkki):

.

.

7.4. Lähtö Suomesta

8.4. Yritysvierailut Murmanskissa

9.4. Arctic Logistics -seminaari järjestäjänä Murmanshelf

10.4. Yritysvierailut Murmanskissa, lähtö Apatiittiin

11.4. Vierailu Venäjän tiedeakatemian Kuolan tiedekeskuksen
kaivosinstituutissa (Mining Institute of the Kola Science Center RAS)
ja tapaaminen Oleny Ruchein kaivoksen North-Western Phosphorous Company

Paluu Suomeen

Seuraavassa on Yrjö Myllylän raportti kuvin ja kommentein.

Finpron edustaja Murmanskissa suomalaisten ja ruotsalaisten tentittävänä Murmanshelfin ja Barents Logistic 2 hankkeen koulutustilaisuuden taolla.

Finpron edustaja (vas) Murmanskissa suomalaisten ja ruotsalaisten tentittävänä Murmanshelfin ja Barents Logistic 2 hankkeen koulutustilaisuuden taolla.

.

Sallan raja-aseman virallistaminen käynnistyi vuonna 1996 toukokuussa Valkoisen meren messujen ja Barentsin käyvätävän kehittämisseminaarin jälkeen. Raja avattiin kansainväliselle liikenteellle vuonna 2002.

Sallan raja-aseman virallistaminen käynnistyi vuonna 1996 EU:n ulkoasiainmkomissaarin sekä Lapin ja Murmanskin maaherrojen tapaamisessa  toukokuussa Sallassa keväällä Kantalahdessa pidettyjen Valkoisen meren messujen ja Barentsin käyvätävän kehittämisseminaarin jälkeen,joiden vetämisestä kirjoittaja vastasi projektipäällikkönä yhteistyössä aktiivisten yrittäjien ja Lapin yliopiston yrityspalveluyksikön kanssa. Raja avattiin kansainväliselle liikenteellle vuonna 2002. Lisätietoja tästä.

.

TUTUSTUMISKÄYNNIT MURMANSKISSA

  • «SIVA Industrial center in   Murmansk» (www.siva.ru) – subsidiary   company of State corporation of industrial development of Norway “SIVA s.f.”
  • North Logistics (http://www.chnl.no)
  • TICIz (www.murmansk-tisiz.ru) – Murmansk   engineering- building investigation trust
  • CSM (www.mcsm.ru)   – center of standardization and metrology
  • Center of business and logistics of Technopark – nor (www.technoparknor.no)
WP_001247

Uutta ja vanhaa Murmanskin katukuvassa. Kuvassa Rosneft-öljy- ja kaasuyhtiön konttori Murmankissa. Venäjä on maailman suurin öljyntuottaja.

Länsimaistyyppisiä kauppakeskuksia rakennettiin. Viime vuosina myös länsimaisia automyymälöitä on ilmestynyt selvästi katukuvaan.

Länsimaistyyppisiä kauppakeskuksia rakennettiin. Viime vuosina myös länsimaisia automyymälöitä on ilmestynyt selvästi katukuvaan.

.

.

III INTERNATIONAL CONFERENCE ”ARCTIC LOGISTICS”

Murmanskija Vestnik 10.4.2013 vieraat toivat Murmanskiin tulppaaneja. Hollantilaisten lisäksi myös suomalaiset ja norjalaiset mainitaan tekstissä.

Murmanskija Vestnik 10.4.2013 vieraat toivat tulppaaneja Arktikaan. Hollantilaisten lisäksi myös suomalaiset ja norjalaiset mainitaan tekstissä.

Ks. Murmanshelfin info (Association of suppliers
for oil-and-gaz industry):

Esitelmät löytyvät tästä : http://www.murmanshelf-conf.ru/en/node/104.

Linkistä http://en.murmanshelf.ru/ löytyy seuraava konferenssi-info / Conference info in link:

Logistiikka Arktisessa konferenssin avajaispuheenvuoron pitäjät Murmanskin maaherra ja Hollannin suurlähettiläs.

Logistiikka Arktisessa konferenssin avajaispuheenvuoron pitäjät Murmanskin maaherra Marina Kovtun ja Hollannin pääkonsuli Jonnes de Mol.

”The organizer of the conference was the Association Murmanshelf, the
co-organizers were the Ministry of Economic Development and the Minsitry
of Transport and Road Facilities of Murmansk Region supported by the
Government of Murmansk Region.

The issues under disscussion were related to the development of
international cooperation in the Arctic,the increase of competitiveness
of regional enterprises on condition of Russia’s WTO membership, the
role of the Northern Sea Route in the system of transnational
transportation and the complex development of the coastal
infrastructure, shipbuilding and ship epair.

.

Hollannin pääkonsulti Jonnes de Mol Pietarista puhumassa.

Special attention was paid to the theme of ecological safety in the logistics operations in the Arctic.

167 representatives from companies and organizations from Russia,
Norway, Finland, Sweden, Netherlands, Canada, France, Germany took part
in the conference.

The Governor of Murmansk Region Marina Kovtun took the floor with a
welcome speech in front of the

Konferenssin yhtenä sponsorina toimi Statoil.

Konferenssin yhtenä sponsorina toimi Statoil.

participants. She stressed that the scope
of the conference and the participation of our foreign partners and
colleagues reveals the interest in the Arctic and Murmansk Region once
again.

The representatives of Rostransmodernization, Atomflot, INTSOK,Tschudi
Shipping Company, Murmansk Shipping Company, Witteveen+Bos Russia,
Gazflot, Oktyabrskaya Railway, Wageningen University, 35 shipyard,
Murmansk Marine Biological Institute, Baltic BASU, IS-Systems, Murmansk
Center of Standardization and Metrology,

Murmanskissa ilmestyvän Pohjoisen Teollisuus -lehden toimittaja on tullut tutuksi. Kirjoittaja on julkaissut lehdessä tutkimuksensa tuloksia.

Murmanskissa ilmestyvän Pohjoisen Teollisuus -lehden toimittaja on tullut tutuksi. Kirjoittaja on julkaissut venäjän ja engalanninkielisessä lehdessä  aiemmin väitöstutkimuksensa tuloksia.

EcologicalCenter, KMT-Service
and others presented their reports all of which were a success.”

.

Alustavia johtopäätöksiä. Vastuunottajaa ja resurssointia reagointiin tarvittaisiin. Etenkin norjalaisten paikalliset edustajat kyselivät kehen Suomessa tulisi ottaa yhteyttä arktisen meriteknologian teemassa, jos haluaisi esim. yhdessä toteuttaa konferenssin tai muun tapahtuman. Sopivaa kohdetta ei ollut löytynyt.

”Team Finland projektin” olisi kohdattava todellinen pk-yritys (ei vain suuri tai 1 hengen yritys) ja kansainvälistämisen palveluita tarjoavat yksityiset yritykset (jotka voivat olla hyvinkin pieniä, esim. 1 hengen yrityksiä)  ja hyödynnettävä myös niiden osaaminen.

.

Edessä Murmanskin Lapin kansallispuisto ja yli kilometrin kjorkuiset tunturit 10.4.2013.

Edessä Murmanskin alueen Lapin kansallispuisto ja yli kilometrin korkuiset tunturit 10.4.2013.

.

KIROVSK-APATIITTI

Malmia kulki minuuttien välein "tumppereilla".

Malmia kulki minuuttien välein ”dumppereilla”.

Oleno Ruchei oli venäläisten kaivoshanke, johon oli investoitu lyhyellä aikavälillä oppaan haastattelutietoihin perustuen 700 miljoonaan euroa ja 300 miljoonaa euroa oli vielä lähiaikoina investoitava. Malmi (apatiittifosfaattimalmi) kulki, myllyt pyöri, mutta selvästi oli vielä kuljetin ja muita hankkeita työn alla. Hanke on kaivokselta saamamme esitteen mukaan käynnistynyt vuonna 2005.

Kirjoittaja ja Paakkola Conveyorsin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Juntikka. Yritys (www.paakkola.com)  on mm. myynyt Kuolan niemimaalle hihnakuljettimia, jotka korvaavat kalliiden dumppereiden käyttöä avolouhoksilla.

Kirjoittaja ja Paakkola Conveyorsin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Juntikka. Yritys (www.paakkola.com) on mm. myynyt Kuolan niemimaalle hihnakuljettimia, jotka korvaavat kalliiden dumppereiden käyttöä avolouhoksilla.

Mukana laitetoimittajina tai insinööritoimistoina olivat haastattelutietojen mukaan Metso (”malmimylly”), Outotech (vaahdotuslaitos) ja porilainen Ahma-insinöörit (haastattelutietojen / paikalla kerrotun mukaan perusteella rakennukset, lehtietojen mukaan lastausterminaali) ja Iisalmelainen Normet Oy ajoneuvokaluston tuotemerkkien perusteella (ks. kuva alempana).

Tunturin sisään ruotsalaisin ilmanpuhdistusteknologioin?

Tunturin sisään iisalmelaisella Normetin ajoneuvolla ja ruotsalaisin ilmanpuhdistusteknologioin

Oli hieano nähdä, että jossakin tapahtuu! Uusi kaivos työllisti oppaan mukaan 2000 työntekijää.

Lattianvalu käynnissä Kirovskissa kaivosalueen rikastamorakennuksessa.

Lattianvalu käynnissä Kirovskissa kaivosalueen rikastamorakennuksessa 11.4.2013.

Alustavia johtopäätöksiä etenkin kaivovierailusta:

  • Välittömät toimet ja pohdinnat: Suomen tarvitaan ehkä kaivosalan kilpailukykytyöryhmä meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän tapaan. Tilanne on se, että alan pk-yritykset eivät saa hankkeilleen rahoitusta pankeista, Finnvera ei puolestaan takaa, kun yksityiset pankit eivät ole mukana (alustava aihio).
  • Strategiset valinnat aluetasolla: Metson, Outotechin ja porilaisen Ahma-insinöörien läsnäolo Murmanskin alueen merkittävässä kaivoshankkeessa ja taas pohjoissuomalaisten yritystennäkymättömyys alleviivasi (tosin esim. po. toimistolla on toimipisteet myös Pohjois-Suomessa), että osanakv-strategiaa on verkostoiduttava pohjoisesta etelään. Katso Lapin kansan kirjoituksemme: Pohjoinen menestyy verkostoitumalla etelään.
NWP_130411_0001

Oleno Ruchein kaivoksen infrastruktuuria

.

Teksti ja valokuvat Yrjö Myllylä,  18.4.2013.

_

Ks. myös ”LÄPIMURTO” SALLASSA 96

”Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Pohjoisuudesta Suomen kilpailuetuna:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 12.8.2011.

Ks. myös: Jaakonsaari, Liisa (2011). Pohjois-Suomesta koko Suomen teollinen veturi. Kaleva, Alakerta 23.8.2011.

Kaleva Alakerta 120811

Kaleva Alakerta 120811

Asiaa on em. kirjoitusta hiukan laajemmin pohdittu alla olevassa artikkelin taustakirjoituksessa.

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset

Pohjoisuudesta Suomen menestyksen perusta ja talouselämän veturi

Elämme murrosaikaa. Muun muassa maailmantalouden entisten mahtien valta murenee, entiset uskomukset ja toimintamallit eivät toimi. Murrosajasta voidaan selvitä parempaan tulevaisuuteen, jos on toivoa ja näkemystä tulevaisuudesta, yhteistyötaitoa, osaamista ja resursseja. Suomi tarvitsee nyt näitä kaikkia. Barack Obaman nousi USA:n presidentiksi amerikkalaisia yhdistäviä tekijöitä korostamalla. Pienelle Suomelle yhdistävien tekijöiden löytäminen on vieläkin tärkeämpää. Pohjoisuus on tähän aikaan sopiva yhteinen tekijä, jolla on yhä enemmän kysyntää maailmassa. Helsingin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä noin 60 % on suomalaisia joidenkin lähteiden mukaan. Tämä koko Suomea koskeva kilpailuetu olisi syytä havaita nyt, kun nykyisten ja tulevien suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa.

Mihin pohjoisuuteen liittyviin trendeihin Suomen tulisi ensisijaisesti tarttua? Ensiksikin Maailmantalouden kasvu nostaa raaka-aineiden hintoja. Uusi energiatuotannon ”Lähi-itä” syntyy lähialueillemme. Etelä-Afrikan mineraalirikkauksiin verrattavia esiintymiä ja jalostustoimintaa muun muassa Murmanskin läänin alueella, ja merkittäviä esiintymiä myös muualla Koillisväylän varrella. Suomen maaperässä on runsaasti harvinaisia aiemmin hyödyntämättömiä maametalleja. Tärkeätä on huomata, että suuri pitkäaikaista tuottoa hakeva pääoma, kuten eläkevarat, hakeutuvat ennen muuta rajallisia luonnonvaroja hyödyntävään toimintaan.

Suomessa on totuttu suunnittelemaan kylmässä toimivia koneita ja laitteita. Tätä osaamista tarvitaan nyt pohjoisen luonnonvarojen hyödyntämisessä, arktista ympäristöä säästävissä ratkaisuissa ja turvallisuuden tuottamisessa. Lapin nopeimmin kasvava yritys Paakkola Conveyors on kaivoksille kuljetinlaitteita valmistava yritys Kemi-Tornion alueella, Koillisväylään liikenteeseen tarkoitettuja moottorin osia tehdään Telatekin tehtaalla Koillis-Suomessa Taivalkoskella. Maailmanluokan arktisen öljyntorjunta-alan yritys Lamor sijaitsee Porvoossa. Helsingissä sijaitsee arktisen meriteknologiaosaamisen keskus, joka on tuonut mukaan niin eteläkorealaiset kuin venäläisetkin sijoittajat muun muassa Helsingin telakan omistajiksi. Itämeren liikennejärjestelmä- ja turvallisuusmallit voidaan viedä Jäämeren alueelle. Oululaisella pesulalla riittää töitä Lapin kaivosmiesten älyvaatteiden pesemisessä. Nämä ovat vain esimerkkejä mahdollisuuksistamme.

Toiseksi suuret mahdollisuudet liittyvät myös matkailun kasvuun. Olemassa oleville merkittäville matkailualueille on luotava vahva pohjoinen vaihtoehto yhteistyössä muiden pohjoismaiden ja Venäjän kanssa. On esiinnyttävä jatkuvasti merkittävimpien matkailumedioiden kansisivuilla, luontodokumenteissa ja sähköisissä välineissä, jotta kansainvälisellä matkailijalla olisi aito mahdollisuus valita pohjoinen. Se onnistuu vain voimat kokoamalla. Matkailun kehittäminen tulee olla Pohjois-Euroopan valtioiden päämiesten asialistalla.

Kolmanneksi voisi nostaa maailman lisääntyvän kiinnostuksen hyvinvointiin. Missään maailmassa luonto ei tuota tällä leveyspiirillä niin paljon erilaisia luonnontuotteita kuin Pohjoismaissa. Arktiset aromit ja luonnostaan terveysvaikutteiset tuotteet ovat tarpeen koko maailmalle. Ne tuovat lisäpotkua jo nyt esimerkiksi suomalaisen Lumenen kautta koko maailmaan.

Avainasemassa edellä mainittujen trendien ja niihin kytkeytyvien elinkeinoalojen kehittymiselle on osaamisen, muun muassa tutkimuksen ja tuotekehityksen, ennakoiva suuntaaminen ja logistiikan kehittäminen. Muun muassa Oulun yliopisto on profiloitumassa pohjoisten teemojen osaajaksi. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia pitää edelleen korostaa, koska nykyinen kehitys on johtamassa myös ongelmiin. Esimerkiksi kaivosmiehiä ollaan tuomassa Lappiin jo ulkomailta osaavan työvoiman puuttuessa. Tärkein ja kiireellisin ennakointia ja yhteistä näkemystä vaativa logistiikan teema on pohjoisen rautatieverkon piirtäminen kartalle visiona ja yhteisenä tahtotilana. Yksittäisten kaivosyhtiöiden radanpätkien tulisi rakentaa yhteistä rata- ja elinkeinovisiota. Potentiaalisten kaivosten arvo Suomessa on Etlan tuoreen selvityksen mukaan lähes 300 miljardia euroa, näihin liittyy logistiikan kehittämishankkeita, joiden ratkaisumalleilla on kauaskantoiset vaikutukset. Norjalainen Yara on suunnittelemassa Soklin-kaivokselle rataa Murmanskin Kovdorin jalostuspisteeseen ennalta suunnittelemattomaan paikkaan, mikä osoittaa että se ei perustu yhteiseen tahtotilaan. Kaavoitus ei ole ollut ajantasalla. Yhteinen näkemys rataverkkovisiosta on puuttunut.

Rataverkossa tärkeintä on kytkeytyminen Venäjän rataverkkoon, Koillisväylään ja Aasiaan, joiden liikenne ja painoarvo on kasvamassa. Ilmaliikenteessä Suomi on jo pystynyt hyödyntämään strategisen pohjoisen sijaintinsa Euroopan ja Aasian välissä. Nyt sama pitää pystyä tekemään meriliikenteessä ja siihen liittyvässä arktisen teknologian osaamisessa. Tässä onnistuminen edellyttää aitoa kykyä rakentaa yhteistyötä myös naapurimaiden kanssa, etenkin Venäjän kanssa.

Pohjoisuudessa maailman suurimmalla valtiolla Venäjällä on keskeisin rooli. Kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen siirsi Venäjän päämielenkiinnon pohjoiseen. Venäjän intressi Koillisväylän käytölle on pääasiassa sen omien luonnonvarojen hyödyntämissä, mutta tarjoaa alustan myös muun kaupallisen liikenteen kehittymiselle Euroopan ja Aasian välillä. Murmansk Hubi on syntymässä ja siihen kytkeytyminen on avainkysymys Suomelle.

Maakuntien ja kehitysyhtiöiden tasolla on päästävä päällekkäisyydestä ja muodollisesta yhteistyöstä kumppanuuteen yli hallinnollisten rajojen kotimaassa ja kansainvälisellä tasolla. Aina alueiden yhteistyökään ei riitä kirkastamaan toimijoiden rooleja, vaan tarvitaan isompia toiminnallisia kokonaisuuksia ja johtajuutta, jotta pohjoisen suuriin mahdollisuuksiin päästään kiinni.

Luottamus on yhteistyön kriittisin tekijä. Pohjoisuus on rikastanut täällä asuviin keskimääräistä enemmän luottamusta. Olosuhteissa on selvitty yhteistyössä naapurin kanssa. Tästä kertovat runsas yhdistysten määrä ja maailmalla tuntematon talkootoiminta. Tätä ainutlaatuista luottamusta voidaan kutsua ”pohjoiseksi luottamukseksi”. Se toimii kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön perustana, esimerkkinä Elävä itämeri-säätiön toiminta.

Luottamuksen vahvistamisessa auttavat tunnetuimmat tulevaisuuden tutkimuksen ja tekemisen menetelmät. Nyt tarvitaan kattavaa pohjoisen tutkimusohjelmaa, jolla poimitaan kaikki pohjoisen mahdollisuuksiin liittyvät heikot signaalit.

Mika Perttunen
Kirjoittaja on Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjelmajohtaja.

Yrjö Myllylä
Kirjoittaja on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja RD Aluekehityksessä työskentelevä erikoistutkija. Hän on tehnyt väitöskirjan Murmanskin alueen taloudellisesta, logistisesta ja sosiaalisesta tulevaisuudesta vuoteen 2025.

Suositeltavia aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Koillis-Suomen Tulevaisuusverstas

2. Murmanskin alueen kehitys skenaarioiden valossa

3. ”The Future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi-panels”

4. Arktinen teknologiaosaaminen – AVAIN KASVUUN

5. ”Koillisväylän käyttö on jo tosiasia”

6. Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta

7. Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin

8. Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi

9. ”Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti”

10. ”Pohjoinen luottamus -käsitteen käyttöönotto”

Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
TEM 43,2010

TEM 43,2010

Hankealoite on esitetty alla olevassa julkaisussa mm. sivulla 40.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi (mm. uudet rautatieyhteydet kaivosteollisuuden näkökulmasta) (18). Raaka-aineiden, kuten malmien, maailmanmarkkinahintojen nousu on luomassa Barentsin alueelle, Pohjoiskalottiin ja Suomeen uutta kaivosteollisuutta. Kaivosteollisuudellekin logistisilla kustannuksia säästävillä ratkaisuilla on keskeinen merkitys. Tällä hetkellä on kaavailuja siitä miten Pohjois-Suomessa sijaitsevat uudet malmikaivokset kytketään jalostuslaitoksiin ja maailmankaupan reitteihin. Hankkeissa voi olla lähtökohtana yksittäisen kaivosyhtiön tarve. Olisi tärkeää, että olisi olemassa visio rautatiejärjestelmästä, johon yksittäiset hankkeet voidaan liittää. Tulisikin miettiä ennakkoluulottomasti ja rohkeasti uudenlaisia rautatieverkostovisioita, jossa olisi huomioitu todennäköiset tulevat liikennetarpeet ja rakennettava tuleva verkko kokonaisuutena. Tällöin yksittäisten kaivosyhtiöiden hankkeet voisivat toteuttaa osaltaan suurempaa kokonaisuutta. Keskeinen tarve on luoda Pohjoiskalotin alueelta yhteydet valtamerelle.

Aihepiiriin liittyviä muita julkaisuja:

Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Tohtori Jeffery Robertsin muistolle. Lapin Kansa 6.1.2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/lk060210>

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/hs190210>

Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma.
<http://www.naturpolis.fi/dynamic/KOILLIS-SUOMEN-ELINKEINOSTRATEGIA-2011-2015-perusteluineen-12052011.pdf>

Törmä, Hannu & Kaarina Reini (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. 57 s. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 37.

Luoteis-Venäjän, Barentsin ja Murmanskin alueen kaivosalan ja metallinjalostuksen kehitystä on käsitelty myös mm. seuraavissa julkaisuissa:

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010.

Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011.

Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79.

Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23.

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)

Aiheeseen liittyviä populaariartikkeleita

Myllylä, Yrjö (2010). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Turun Sanomat, Alakerta, 26.4.2011.<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tsalakerta260411>

Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Kolumni. Muuriankkuri, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010.

Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010.

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008.

Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007.

Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007.

Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006.

Myllylä, Yrjö (2006). Öljy virtaa länteen Murmanskin kautta. Talouselämä Puheenvuoro 24.5.2006.

Myllylä, Yrjö (2010). Russia’s geopolitical focus has moved to the North – the development of Murmansk region in the light of three scenarios. Expert article 576, Baltic Rim Economies, Bimonthly Review 4/2010.

Ottakaa kantaa kyselyyn