aluekehittäminen

HS Mielipide 9.9.2013: ”Osaaminen on kytkettävä takaisin ympäristöön”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

HS Mielipide 9.9.2013: ”Osaaminen on kytkettävä takaisin ympäristöön”.

Yliopiston kolmas tehtävä haltuun ennakointiosaamisella

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Yliopiston kolmas tehtävä

”Tutkimus- ja oppilaitosten rooli on uuden paradigman mukaisessa tilanteessa hakea tutkimus- ja koulutustarveaiheet nykyisten ja tulevien yritysten välisten arvoketjujen ja arvoverkkojen eri vaiheista.  Erityisesti on korostettava markkinoiden rajapintaa uusien tuotekehitysideoiden ja tutkimusaiheiden lähtökohtana. Vanhassa paradigmassa ratkotaan omia ongelmia, uuden paradigman mukaan arvoa voidaan luoda vain ratkomalla toisten ongelmia, tämä koskee erityisesti tutkimus- ja oppilaitossektoria.” (VNK 12/2006, Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena, s. 48.)

Kaleva 050812, Yliopisto ei ennakoi riittävästi

Kaleva 050812

Yliopiston kolmannen tehtävän kärki on yritysten ja niiden toimintaedellytysten kehittäminen ja sitä kautta työpaikkojen ja alueen elinvoiman luominen. Riippuen tieteenalasta, tämä voi tarkoittaa suppeampaa tai laajempaa näkökulmaa. Esimerkiksi yhteiskuntatieteilijä katsoo asiaa ehkä keskimäärin laajemmin ja moniulotteisimmin kuin vaikkapa pelkästään teknistieteellistä tai kaupallisten tieteiden näkökulmaa painottava. Kaikkia tieteen näkökulmia tarvitaan eikä ilman niitä kokonaisuus toimi. Uuden paradigman mukaisessa tilanteessa tutkijat ja opettajat hankkiutuvat tilanteisiin, jossa voivat saada vaikutteita ympäröivästä muusta yhteiskunnasta, kuten yrityksistä ja niiden tarpeista.

Yliopiston on  hoidettava sen kolmas tehtävä, muun yhteiskunnan palvelminen ja aluekehittäminen.

Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välistä keskustelua on käyty ja käydään entistä enemmän. Tavallaan kysymys on myös yliopiston yhteiskuntavaikuttavuudesta. Mielestäni kysymys on osittain aikajänteestä ja käsitteiden tasosta, ristiriitaa ei välttämättä ole. Mutta koska eri toimijat käyttävät eri tasoisia käsitteitä ja puhuvat eri aikajänteestä, yhteistä punaista lankaa tai kieltä ei tunnu löytyvän. Eräällä tavalla samoja haasteita on ratkottava niin perustutkimuksessa kuin soveltavassa tutkimuksessa, yliopistossa ja tutkimuslaitoksissa kuin yrityksissä ja muussa yhteiskunnassa. Tästä aivan tuoreena hyvänä esimerkkinä on Oulun yliopiston Mining Schoolin yhteyteen perustettu kaivosten koerikastamo. Sekä kaivokset että yliopisto voivat simuloida pienoiskoossa erilaisia kaivosprosesseja. Jokainen kaivoshan tarvitsee oman räätälöidyn prosessin, jossa myös ympäristövaikutukset pitää huomioida. Toimeen on tultava ja leipää on jokaisen syötävä joka tapauksessa niin yliopistossa kuin sen ulkopuolella. Ympäröivä yhteiskunta ja sen tarpeet on huomioitava ja tunnistettava toiminnan lähtökohdaksi. Perustutkimuksen kautta toimittaessa aikajänteet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen voivat olla pidempiä, mutta vaikutukset huomattavan suuria.

Puhujasta ja yhteiskunnallisesta toimijasta riippuen kolmas tehtävä on joillekin ensimmäinen tehtävä. Tärkeää olisi, että yhteiskunnallinen vaikuttavuuspyrkimys olisi tutkimus- ja oppilaitoksilla ylipäätään asialistalla. Toimivia malleja on havaittavissa esim. yliopistollisissa yksiköissä, jotka ovat selkeästi eriyttäneet perustutkimuksen, kehittämis- ja konsultointipalvelut ja koulutuksen. Jos näiden välillä saadaan toimimaan yksikön sisällä riittävän hyvä vuorovaikutus, ovat yliopiston ja yhteiskunnan menestyksen elementit kohdallaan. Asia voi olla käytännön tasolla problemaattisempi, koska saattaa kolmijako heijastella rahoituksen lähtökohtia ilman, että todellista rikastavaa vuorovaikutusta syntyisi.  Jos nämä toiminnot voivat keskustella keskenään rikastavassa vuorovaikutuksessa, ollaan päästy asian ytimeen. Toisaalta on huomioitava, että em. kaikkia hyödyttävä vuorovaikutus voi syntyä myös pelkästään perustutkijan, konsulttiyrityksen ja vaikkapa yksityisen kouluttajan välillä.

Esimerkiksi Nokian tapauksessa ratkottiin aluksi voimakkaasti yliopiston / Teknillisen korkekoulun toimesta harvaan asutun Suomen eli arktisen toimintaympäristön haasteita. Väitöskirjoja ja diplomitöitä tehtiin aihetta tukien tuhansia mm. muutamien teeman kutsumuksenaan näkevien professoreiden ja tutkijoiden toimesta – perustutkimusrahoituksen salliessa tällaiset pyrkimykset. Insinöörit ja tekniikan tohtorit työllistyivät myöhemmin kasvavaan Nokiaan. Yliopistollisella perustutkimuksella oli siis roolia siinä, että yhteiskunta menestyi ja sai lisätutkimusrahaa suoraan ja välillisesti. Esimerkiksi haasteet, minkä johdosta Nokia osaltaan syntyi, eivät ole kadonneet minnekään vaan ovat entistä voimakkaammin läsnä, kun arktisille alueille Suomi mukaan lukien kohdistuu kasvavaa kysyntää. Pitkät etäisyydet, harva-asutus, kylmä ja säätilojen vaihtelut, herkkä luonto, ilmastonmuutos, pimeys, valo huutavat yliopistoa, tutkimus- ja koulutussektoria apuun sekä yhteiskunnan tutkimus- ja koulutusohjelmien tukea ongelmien ratkomisessa. Viime kädessä vaikuttaa historian valossa, että tulevaisuuden tekijöitä ovat yksittäiset tutkijat, professorit ja ihmiset, jotka tunnistavat haasteet ja vastaavat niihin kvartaalitalouden lähtökohdan sijaan kutsumuksellisena elämäntyönä.

Kolmas tehtävä haltuun ennakointiosaamisella

Ennakointi ammattimaisesti toteutettuna on oiva hyvä tapa kytkeä yliopiston toimintaa osaksi muuta yhteiskuntaa, sen ”arvoketjuja” ja vahvistaa sen kolmatta tehtävää. Yllä olevassa Kalevan artikkelissa todettiin, että Nokia sai vahvaa tukea aikoinaan myös Oulun yliopistosta, kun siellä siirryttiin ”etunojassa” vahvavirtapuolelta (suurteollisuutta) ns. heikkovirtapuolta (elektroniikkateollisuutta) tukeviin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. Mikä on tilanne tänään, onko kasvava kaivosteollisuus tai arktinen meriteollisuus siihen liittyvine ilmiöineen yliopiston kumppaneita, joiden kanssa ratkotaan yhdessä haasteita vai ovatko näiden edustajat eri leirissä toisiaan pelkästään toisiaan kritisoiden.  Ymmärtävätkö toimijat tarvitsevansa toisiaan? Elämänkokemus on jo osoittanut, että näitä ongelmia ja yhteiskunnan kokonaisuutta ei voida ratkaista ideologisista esim. yhden poliittisen liikkeen lähtökohdista. Ideologista ja yhden liikkeen ajattelua on tosin muutakin kuin poliittista laatua. Yli puolue- ja ideologisten lähtökohdista nousevaa vision syntyä voi edesauttaa ammattimainen ennakointiosaaminen. Tarvitaan mm. ennakointia, joka ottaa laaja-alaisemmin eri intressiryhmät huomioon ja rakentaa yhteistä kokonaisvisiota.

Esimerkiksi koskaan ei olisi Oulun kaupungin liikennejärjestelmää rakennettaessa voitu saada aikaan nykyistä Suomen ja teollisuusmaiden mittakaavassa suurta kevyen liikenteen osuutta kokonaisliikenteestä, jos olisi kuunneltu vain yhtä puoluetta, koska toiselle sopi kävelykatu, mutta ei pysäköintitalo,  toiselle yksityisautoilu, mutta ei joukkoliikenne (esim. aihetta käsittelevä artikkeli). Visiossa kokonaisuus kuitenkin tarvitsee näitä kaikkia ja jopa moottoritietä. Visio tai kokonaisnäkemys on ratkaiseva lähtökohta. Tällä hetkellä samanlaista kokonaisuuden ja realiteetit unohtavaa keskustelua voidaan nähdä monessa muussakin asiassa, jopa pelkästään tässä merkittävässä yliopiston roolin pohtimisessa. Kokonaisuus tarvitsee sekä perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta, että tiedon- ja kokemuksen siirtoa ja viestintää, missä koulutuksella on keskeinen rooli. Tällä hetkellä toimijasta riippuen nähdään ehkä vain perustutkimus, kehittämistehtävä/kolmas tehtävä tai koulutus tärkeänä – on haitallista kaikkien kannalta, jos ei ymmärretä, kuinka nämä kaikki tarvitsevat toisiaan. Ennakointiosaamisella, kuten se alla olevassa artikkelissa ”Mitä on ennakointi?” ymmärretään, uskon voitavan osaltaan lisätä ihmisten ymmärrystä perus- ja soveltavasta tutkimuksesta ja niiden roolista yhteiskunnan kehittämisessä.

Katso yliopiston kolmannen tehtävän määritelmä.

Ks. myös artikkeli Mitä on ennakointi?

Kaivosten ympäristöongelmat ovat pitkälle ennakointiosaamisen käytön puutetta.

Koillisväylä ja Pohjoinen ulottuvuus – koulutusmateriaalia ja artikkeleita

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

KOILLISVÄYLÄ – Joitakin koulutusmateriaaleja, tutkimusjulkaisuja ja asiantuntija-artikkeleita 2010-2012 mm. yhteistyösuunnittelun pohjaksi. Lisää teemaan liittyvää materiaalia löydät tästä:

KOULUTUS

  • NORTHERN MARITIME CHALLENGES AND TRENDS – RESEARCHER’S PERSPECTIVE Dr Yrjö Myllylä, Futures Researcher, Finland Futures Research Centre, University of Turku/Regional Development Ltd  http://www.konferenssit.fi/26
  • Tiistaina 14.2.2012 klo 17-20, Tieteiden talo, salo 505: “Uusi pohjoinen ja sen kulkuväylät”, alustukset Laurence C. Smithin kirjan pohjalta Janne Hukkinen, ja kulkuväylistä Yrjö Myllylä (avaa esitelmä tästä) ja Esko Pöntynen, juontajana Kari Silfverberg. Lisätietoja Matti Leskinen, tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmä, www.futurasociety.fi ja http://tutuhesa.blogspot.com/. Ks. Smithin kirjan esittely 30.8.2011 Hesarissa “Pohjoisen vuosisata on alkanut”. Tilaisuuden esittely on myös Helsingin Sanomien verkkopalvelussa.
  • Pohjoinen ulottuvuus – Suomen merkittävin taloushaaste ja mahdollisuus 2010-luvulla -seminaari Vuosaaren satamassa ke 2.11.2011 klo 14-17. Seminaarin tarkoitus on edistää ja vauhdittaa teemaan liittyviä hankkeita, mm. TEM 43/2010 julkaisussa mainittuja. Tilaisuuden järjestäjänä toimii mm. RD Aluekehitys Oy. Seminaarin ohjelman löydät tästä. Tiedote “Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista” ja muuta lisätietoa tästä. Yrjö Myllylän esitelmän löydät tästä: Myllylä_PU_seminaari_Vuosaari 2.11.2011. Mikäli haluat lisätietoa tilaisuudesta, ota yhteyttä Yrjö Myllylään, p. 0500-450 578, yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net tai professori Arto Lahteen, arto.lahti@aalto.fi tai muihin järjestäjien edustajiin.
  • “Meritse perille.” Oulu 16.-17.6.2011. Lisätietoja tästä. Järjestäjänä Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Järjestäjän tekemän yhteenvedon löydät tästä, Kalevan 17.6.2011 uutisen tästä.
  •  “Uutta voimaa kuljetusalalle Koillis-Suomessa.” Seminaari Sallassa 24.5.2011. Lisätietoja kirjoittajalta tai järjestäjiltä: Oulun yliopisto, taloustieteellinen tiedekunta, Kemin yksikkö tai Naturpolis Oy. Esitysmateriaalit löydät tästä (mukana myös Murmanskin Arktisen keskuksen johtajan, professori Olga Buchin esitelmä).
  •  “eBusiness-Forum, Tallinna 17.-18.5.2011″. Lisätietoja tästä .Järjestäjänä Tietotekniikan kehittämiskeskus ry. Ks. esitelmä tästä.

AJANKOHTAISIA TUTKIMUSRAPORTTEJA

  •  Myllylä, Yrjö (2012). Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset – NorNet verkoston / Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakointi vuoteen 2025. Northern Research and Innovation Platform, NorNet-verkosto, Thule-instituutti. Loppuraporttiluonnos 7.3.2012.
  • Myllylä, Yrjö (2009). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet. Presentation in De Urbe Uloa – Suomi Euroopassa seminar in Oulu 9.9.2009. University of Oulu, City of Oulu, Council of Oulu Region. State Provincial Office of Oulu, The Finnish Local Heritage Federation.  Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23. <http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf>
  • Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja> Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

ASIANTUNTIJA-ARTIKKELEITA

  •  Myllylä, Yrjö (2011). Murmanskin alueen kehitys kolmen skenaarion valossa. Lapin yliopiston yhteisölehti KIDE 3/2011, p. 32
  •  Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Uutispäivä Demari, Keskustelua ja taustaa, 9.5.2011.
  •  Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Etelä-Saimaa, Mielipide, 30.4.2011.
  • Myllylä, Yrjö (2010). Suomen on vahvistettava arktista teknologiaosaamista. Suomenmaa 20.1.2010.

TOIMITTAJIEN TEKEMIÄ JUTTUJA

Toimittajien tekemiä juttuja:

  •  Koillis-Suomelle ja Lapille laaditaan yhteinen elinkeinosuunnitelma. Edit. Mikko Häme. Koillissanomat 29.9.2011. <Koillissanomat 290910, Delfoi>
  •  Koillis-Suomelle ensimmäinen yhteinen elinkeinostrategia – Tulevaisuutta tehdään nyt. Koillismaan Uutiset 30.9.2011.KU_39_10, s 3, Delfoi
  • Perheyrittäjyys alueemme tulevaisuuden voimarana. Tulevaisuusverstaslaiset unohtivat historian ja ryhtyivät vihreän elefantin metsästykseen. Koillismaan Uutiset 10.3.2011. Koillismaan Uutiset 100311

MITEN HOMMA HOIDETAAN,

ts. miten ihmiset oikeasti mobilisoidaan  ja asiat saadaan liikkeelle?