”Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Myllylä, Yrjö (2009). Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia. Keski-Karjalan Neloset –verkkolehti 30.3.2009. (artikkeli jäljempänä)

Kirjoittaja kävi Pohjois-Karjalan TE-keskuksen (nyk. ELY-keskus) kutsusta Keski-Karjalassa esitelmöimässä vuonna 2009 Ennakointiseminaarissa otsakkeella ”Tulevaisuuden visiointia”. Esitelmä on tässä: Tulevaisuuden visiointia, Keski-Karjala, (3.1) 160209. Keski-Karjala oli juuri valittu rakennemuutoksen kohdealueeksi. Kirjoittaja näki, että aluetta voitaisiin tukea parhaiten käynnistämällä siellä oikeaoppinen perusteellinen ”RD Konseptin” mukainen Delfoi-menetelmää hyöydyntävä strategiaprosessi esimerkiksi Kemi-Tornio alueen (2001) tai Koillis-Suomen (2011) tapaan ja tarjosikin sellaista alueen elinkeinostrategian tarjouskilpailussa:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön mukainen sovellus)

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Nyttemmin Keski-Karjala on juuri valittu uudelleen rakennemuutoksen kohdealueeksi. Nyt olisi mahdollisuus em. tyyppisen perusteellisen EU:nkin välissä (2010) parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi palkitseman prosessin käynnistämiseksi. Prosessi ottaa aikansa, mutta tuottaa perusteellisuudessaan uskottavia tulevaisuuden näkymiä ja uutta tietoa, verkottumista, tarjoaa osallistumista, ja tukee ajankohtaista päätöksentekoa. Myönnettävien rakennemuutosrahojen määrä ei ratkaise kehitystä vaan oikeiden toimijoiden tunnistaminen ja niiden välisen vuorovaikutuksen aikaansaaminen kohdealueella ja sen ulkopuolella. Menestyksekkään prosessin yksi ominaisuus on EU:n arvioinnin mukaan myös public private -toteutusmalli. Lisäksi tarvitaan ainakin yksi sitoutunutt tilaajan edustaja alueelta.

Neloset –verkkolehti 30.3.2009:

”Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia

Maatalousyhteiskunnassa ihmisen oli kohdattava luonto, teollisuusyhteiskunnassa kone ja nyt jälkiteollisessa yhteiskunnassa ihminen. Elämme jälkiteollisen yhteiskunnan palveluyhteiskunnan jälkeistä informaatioyhteiskuntavaihetta, jossa väestöstä yli 50 % työskentelee informaation jalostukseen liittyvissä tehtävissä (maatalous-yhteiskunnassa yli 50 % työskenteli maataloudessa). USA:ssa ja Iso-Britanniassa teollisuustyöpaikkojen määrä lähti laskuun jo 1970-luvun alussa, Suomessa vasta 1985, tosin Nokia loi lyhytaikaisen häiriön tähän 1990-luvulla, kun teollisuustyöpaikat hetken aikaa kasvoivat. Nämä trendit ovat läsnä myös Keski-Karjalassa. 1970-luvulta Keski-Karjalassa mm. Kiteen onnistui tarttumaan teollistumisen trendiin. Tilanne on muuttumassa ja siksi tarvitaan uusia näkemyksiä.

Ihmisen kohtaaminen jälkiteollisessa yhteiskunnas-sa pakottaa huomion kiinnittämisen kohtaamista tukeviin arvoihin. Arvot voidaan valtioneuvostolle tekemämme selvityksen mukaan jakaa henkisiin, sosiaaliseen ja taloudellisiin. Tietoisella arvojen muutokselle edesautetaan ihmisten kohtaamista ja siten uusien elinkeinojen kehittymistä. Henkisistä arvoista käyttöön voisi ottaa vaikkapa itsensä päivittäisen ylittämisen kasvojen menettämisen ja pelon sijaan. Sosiaalisista arvoista kokeilujen arvostaminen ja epäonnistumisten hyväksymisen on tärkeä tavoite vastakohtana sille, että kartamme riskinottamista ja ottajia ja leimaamme yrittäneet epäonnistuneiksi. Taloudellisista arvoista vastuun ottaminen, voimaantuminen ja uudet alut ovat tärkeä tavoite osin vastakohtana mm. kuukausi-palkkaan, omaisuuteen tms. kiinnittymisen sijaan.

”Keski-Karjalan Sampo” saadaan liikkeelle, kun kiinnitetään huomiota arvojen lisäksi neljään päätekijään innovaatioteoreetikkoja tulkiten. Tärkeintä on kuitenkin osatekijöiden välinen vuorovaikutus. Vuorovaikutuksessa kunkin tekijän määrä kasvaa alueella. Jos yksittäistä tekijää tuodaan lisää alueelle ilman alueen sisäistä vuorovaikutusta, tekijä ei lisäänny vaan on kuin kantaisi vettä avannosta toiseen. Ensiksi on kiinnitettävä huomiota markkinainformaatio-tekijään, sitä on yleensä markkinoilla asemansa vakiinnuttaneissa yrityksissä paljon, joilla on usein kontakteja ja käsitys alueen ulkopuolisista markkinoista. Toiseksi on kiinnitettävä huomiota johtamistaitoon, jollain täytyy olla kyky koordinoida projekteja ja prosesseja osatekijöiden vuorovaikutusta tukien. Tätä ominaisuutta voi olla yrityksissä, mutta usein esimerkiksi oppilaitoksilla on myös ns. organisatorista kapasiteettia, mitä johtamistaito edellyttää. Kolmanneksi tarvitaan osaamista, mitä on mm. yrityksissä ja tutkimus- ja oppilaitoksissa. Neljänneksi tarvitaan rahaa, mutta se ei ole tekijöistä tärkein. Prosessissa on kiinnitettävä erityistä huomiota yritysten painoarvoon sekä myös julkisen sektorin toimijoiden keskinäiseen verkottumiseen, mikä tutkimusteni mukaan on suurin pullonkaula Keski-Karjalan tyyppisissä kunnissa etenkin ns. kasvuklustereiden kehittymistä ajatellen.

Tekemieni tutkimusten mukaan on lähdettävä siitä, että kysyntä tulee keskuksista eikä niinkään itse alueelta, vaikka sekin kysyntä tulee huomioida. Joskus viennin edistämisen mantra voi olla viisasta kääntää ”tuonnin korvaamiseksi” (vaikkapa polttoöljyn korvaaminen paikallisella lämmöntuotan-nolla). Keski-Karjalan tulee kiinnittää huomiota etenkin Joensuun ja Helsingin kysyntään, toki myös muihinkin tarkasteltavasta tuoteryhmästä riippuen. Tutkimukseni mukaan Keski-Karjalan mahdollisuuksia voisivat olla mm. seuraavat kasvuklusterit tai tuotealueet vuoteen 2015 työllistämisen näkökulmasta: Ympäristö- ja energiaklusteri, ICT- ja hyvinvointi- sekä matkailuklusteri. Usein voi olla viisasta pyrkiä tunnistamaan luontaiset vähän kilpaillut kasvualat kuin toimia kilpailluilla ja supistuvilla auringon laskun aloilla.

Myös perinteisten mekaanisen puun ja elintarvikeklusterin suunnalta löytyy mahdollisuuksia ja kasvusegmenttejä. Em. tuotealueita tarkemmin analysoitaessa ympäristö- ja energiaklusterin työllistävimmät tuotealueet ovat jätteiden hyötykäyttö, uusiutuvat energiamuodot ja energian säästö. ICT:ssä on mahdollisuuksia todennäköisesti ohjelmisto- ja sisältötuotantoalueella (mm. sosiaalisen median ulottuvuus huomioitava) sekä etenkin ns. palvelukeskuksissa, joista hoidetaan monenlaisia keskusten tarvitsemia asiantuntija-palveluita tietoteknologiaa hyödyntäen. Myös tietoliikennetekniikka säilyttänee Suomessa jonkin-laisen aseman, elektroniikkateollisuuden työllistävyyteen ei kuitenkaan uskota.

Hyvinvointiklusterissa yksityiset terveydenhoitopalvelut, kuten lääkäripalvelut, sairaalapalvelut ja fysikaalinen hoito; sosiaalipalveluissa majoituksen sisältävissä palveluissa palvelutalot ja asunnot ja vanhusten hoitolaitokset ovat keskeisiä tulevaisuuden työllistäjiä; sosiaalipuolen avopalveluissa kotipalvelu ja lasten päivähoito ovat kasvualoja tutkimukseni mukaan, myös hyvinvointi- ja sosiaaliteknologia jossakin määrin. Ylipäätään yksityinen sektori vetää hyvinvointiklusterissa ja myös virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta voivat olla keskeisiä työllistäjiä tulevaisuudessa. Matkailussa tärkeintä olisi kehittää ohjelmapalveluita ja majoituspalveluita työllistämisen näkökulmasta. Mekaanisessa puussa eniten työpaikkoja tarjonnee rakentamisen liittyvät tuotteet (talot, rakennuspuusepäntuotteet, rakentamisen muut järjestelmät).

Elintarvikkeissa tulevaisuuden tuotealueet jäsentyvät mm. siten, että vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostuksessa, leipomotoiminnassa sekä teurastus- ja lihanjalostusteollisuudessa lienee merkittävässä määrin työpaikkoja. Toisella tavalla luokiteltuna funktionaaliset eli terveysvaikutteiset elintarvikkeet, erikoiselintarvikkeet ja bioteknologia hyödyntävät elintarvikkeet työllistävät parhaiten. Logistiikassa työllistävimpiä tuotealueita ovat tutkimuksen mukaan sähköisen kaupan logistiset ratkaisut sekä eri kuljetusmuotoja yhdistävät logistiset palvelut. Konsultointi, talonrakentaminen ja rakennus-palvelutoiminta, laskentatoimi- ja kirjanpito, vartiointi- ja turvapalvelut sekä työvoiman vuokraus näyttäisivät olevan niin ikään työllistävimpiä aloja tutkimukseni muut ryhmän tuotealueista.

Artikkeli perustuu Kiteellä 17.2.2009 Evankelisella opistolla Keski-Karjalan Ennakointiseminaarissa pitämääni esitelmään ”Tulevaisuuden visiointia”. Tulokset ovat suuntaa antavia ja niitä tulisi tarkentaa ja tulkita tarkemmin Keski-Karjalaan esimerkiksi käynnistämällä alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä Delfoi-menetelmää hyödyntävä alueellinen sovellus. Tuottoisinta olisi mielestäni käynnistää osaamis- ja koulutustarpeiden vähintään kymmenen vuoden päähän ulottuva ennakointisovellus, joka samalla tuottaisi tietoa koulutuksen kehittämisen tarpeista, mm. aloituspaikoista ja uusista opetusaloista sekä oppilaitosten yhteistyön ja verkottumisen tarpeista. Onhan osaamisen suuntaaminen tulevaisuuden kannalta relevanteille osaamisen alueille aluekehityksen tärkein yksittäinen painopisteteema tutkimusteni mukaan. Oppilaitosten ja tutkimuslaitosten rooli on puolestaan tässä osaamisen suuntaamisessa tärkein yksittäisistä toimijoista yritysten lisäksi. Delfoilla voidaan tarkentaa myös yksittäisen klusterin kehittämistarpeita vaikkapa Keski-Karjalan Kehitys-yhtiö Oy:n toimesta. Esimerkiksi ympäristö- ja energia- ja matkailuklusteri hyvinvoinnin ja kulttuurin rajapinnoin voisivat olla potentiaalisia menetelmän ja siihen liittyvän edustamani tulevaisuuden trendejä painottavan kokonais-konseptin soveltamisen kohteita. Delfoi-menetelmän ammattimaisella soveltamisella voidaan luoda tulevaisuuden uskoa, luoda oppivia verkostoja, innovoida ja poistaa henkilöiden välisiä jännitteitä, ratkaista kiistakysymyksiä ja pattitilanteita. Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tekemisen väline. Tämän menetelmän mahdolli-suuksiin on perehtynyt myös tämän Neloset-lehden päätoimittaja Esa A. Luukkainen, joka on tutkinut viime aikoina menetelmällä mm. Itä-Suomen kulttuurellisia piirteitä ja kehitystrendejä.

Yrjö Myllylä, Delfoi-manager, YTT,
alueellisen ennakoinnin asiantuntija
Oy Aluekehitys RD
www.rdmarketinfo.net”

***
Ks. blogiartikkeli ”Itä- ja Pohjois-Suomea kehitettävä osana Suomen Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategiaa”

Ks. myös mm. seuraavat julkaisut

Myllylä, Yrjö (2008). Salon Seudun Kehittämiskeskuksen alueellisen ennakoinnin arviointi vuosina 2006-2008. Salon Seudun Kehittämiskeskus 4.9.2008. <http://www.salo.fi/attachements/2009-07-10T11-33-47136.pdf>

Karjula, Kyösti & Yrjö Myllylä (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Luoma, Ossi & Yrjö Myllylä (2003). Vientiä ja kansainvälistymistä edistävien TE-keskuspalvelujen kehittäminen – Yhteenvetoraportti. 58 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 2/2003. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/D8A68F27C09FCF6FC2256CC300435F8C>

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. ESR-koulutustarpeiden ennakointi-projekti. 68 s. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>

”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista, s. 78.

”Suomi on vuonna 2025 maailman johtava arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tuottaja. Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi entistä enemmän myös merestä ja maaperän rikkauksista.” Edellä mainittu ja aiemmin mm. TEM 43/2010 julkaisussa kirjattu visio ja sen toteuttamisen keskeiset kehittämistoimenpiteet esiteltiin Vuosaaressa Helsingin Sataman isännöimässä pk-yritysten verkostoyhteistyönä järjestämässä seminaarissa 2.11.2011.

Seminaarin nimi ”Pohjoinen ulottuvuus on Suomen suurin taloushaaste ja mahdollisuus 2010-luvulla” kuvastaa järjestäjien näkemystä asiansa tärkeydestä. Pohjoista ulottuvuutta jo 20 vuotta tutkinut yhteiskuntamaantieteilijä ja tulevaisuudentutkija tohtori Yrjö Myllylä esitti seminaarissa ”Pohjoinen yhdistää suomalaiset” 10 teesiänsä, jotka kuvaavat visiota, kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja toimenpiteitä, millä Pohjoisen ulottuvuuden mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä parhaiten suomalaisen elinkeinoelämän, työllisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Katso seminaarin TIEDOTE TIEDOTE 2.11.2011, PU-Seminaari, Vuosaari, 5.0.

”Pohjoisuus yhdistää suomalaiset” Yrjö Myllylän 10 teesiä (em. tiedotteen Liite 2, ks. myös blogiartikkeli).
”Pohjoisen ulottuvuuden kehittämisohjelma” (em. tiedotteen Liite 1).
”Pohjoinen ulottuvuus mullistaa alueiden Euroopan”, prof. Arto Lahti, em. tiedotteen Liite 3, avaa Liite 3, Pohjoinen ulottuvuus, määritelmä, Arto Lahti)

Kutsu- ja seminaariohjelma, sisältäen em. liitteinä, avautuu tästä Kutsu ja ohjelma, PU-sem 021111 (6.0, netti).

Seminaarin isännöi Helsingin Satama ja siihen liittyi yrityskäynti Aker Arctic Technology Oy:n toimitiloissa. Seminaariin osallistui noin 40 henkilöä.

Järjestäjien lämpimät kiitokset seminaaripaikan ja puitteet tarjonneelle Helsingin Satamalle, Aker Arctic Technology Oy:lle ja kaikille seminaariin ilmottautuneille, keskustelijoille ja alustajille.
***
Lisätietoja tiedotteen visiosta mm. seuraavasta teoksesta (s.78):

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen osana Suomen pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategiaa

TEM 43,2010

Itä-ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman pohtiminen on ajankohtaista (ks. esim. Kainuun Sanomat 18.7.2011: ”Kehittämisohjelma tarvitsee sisältöä”). TEM 43/2010 julkaisussa on esitetty asiantuntija-arvion testaukseen perustuen yhtenä tärkeimpänä jatkohankkeena Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategian laatimisen toteuttaminen. Se suuntaisi, tukisi ja edistäisi Pohjois- ja Itä-Suomen kehittämistä oikein toteutettuna yksittäisistä toimenpiteistä todennäköisesti eniten.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Em. julkaisu s. 40:

Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategia (Suomessa kehitettävät klusterit Pohjoisen ulottuvuuden näkökulmasta, alueellinen profilointi) (19). Pohjois-Eurooppa muodostaa Suomen tärkeimmän vientialueen. Yli 50 % Suomen viennistä on suuntautunut aikaisempien selvitysten mukaan alueelle. Palveluviennissä alueen merkitys on ollut suurempi kuin muiden alueiden. Pohjois-Eurooppaan luetaan tässä Itämeren piirin keskeiset rantavaltiot Venäjä, Baltian maat, Valko-Venäjä, Puola, Saksa, Hollanti, Iso-Britannia, Tanska, Ruotsi ja Norja. Onkin erityisen tärkeää, että Suomella on erityinen strategia juuri Pohjois-Euroopan markkinoiden hyödyntämiseksi, jossa sijaitsee kasvavia talouksia ja mm. Venäjän rooli on keskeinen. Tulisikin toteuttaa päivitetty versio vuonna 1999/2000 päättyneestä noin 10 vuoden päähän tarkastellusta ennakointihankkeesta ”Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden kehittäminen” (Myllylä 1998, 1999) (hankkeen tuloksia esiteltiin mm. EU:n SME-Forumissa Finlandia-talossa syksyllä 1999). Hankkeessa tunnistettaisiin keskeiset potentiaaliset ja kehitettävä tulevaisuuden klusterit Suomessa sen eri ELY-, maakunta- ja seutukunta-alueilla erityisesti Pohjois-Euroopan markkinoiden kehittymisen näkökulmasta noin 10-15 vuoden tähtäimellä. Erityisenä uutena piirteenä olisi mm. arktisen alueen merkityksen kasvun huomioiminen. Klustereiden kehittämiseksi arvioitaisiin toimia etenkin alueellisen innovaatioympäristön kehittämiseksi mm. Kansallisen innovaatiostrategian mukaisesti. Yksi vaihtoehto tarkastelussa voisi olla painottaa ammattikorkeakoulujen roolia innovaatiotoiminnassa. Mm. seudullisten kehittämiskeskusten verkoston (SEKES ry) ja KOKO-verkoston (2010 käynnistynyt koheesio- ja kilpailukykyohjelma) suunnalta tulleen asiantuntijapalautteen mukaan hanketta pidettiin erityisen tärkeän mm. seutukuntien reagoidessa globaalin talouden haasteisiin.

Tärkeää Itä- ja Pohjois-Suomen todelliselle kehittämiselle olisikin em. mukaisen hankkeen käynnistäminen. Hankkeessa sovellettaisiin RD Aluekehityksen kehittämää Euroopan unionin parasta alueellisen ennakoinnin käytäntöä, jolla strategian ja siihen liittyvän vision, yhteisen tahtotilan, hakemisen lisäksi energisoitaisiin ja mobiloisoitaisiin ihmisiä RD Aluekehityksen konseptille tyypilliseen tapaan. RD konseptien ja metodien soveltaminen hankkeessa veisi samalla kehitystä eteenpäin muodostettua visiota kohti. Ks. esim. seuraava case-prosessi, joka voitaisiin nyt toteuttaa uudelleen päivittäen em. kehitetyllä konseptilla ja metodilla.

CASE POHJOINEN ULOTTUVUUS – POHJOIS-EUROOPPAA PALVELEVAT YRITYKSET SUOMESSA – KEHITETTÄVÄT KLUSTERIT JA NIIDEN KANSAINVÄLISTÄMISEN TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 1996-2000:

Yrjö Myllylä, PEPYS 1999

Seuraavassa on esitetty joitakin keskeisiä RD-julkaisuja em. esimerkkihankeprosessista.

(Pääprosessin panelistit, joiden näkemysten tulkinnasta raporteissa yhtäältä on kyse, näet tästä.)

Prosessiin liittyviä tietoiskuja

Laaja-alainen viestintintäsuunnitelma tuotti prosessin aikana resurssien puitteissa tietoiskuja, koulutustilaisuuksia yms. Alla esimerkkinä muutamista tietoiskuista, tiedotteista tai koulutustilaisuuksista valtakunnan tason prosessissa.

Vuosi 1999
1. Etelä-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros 1tiis_es
2. Länsi-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros, 1tiis_ls
3. Itä-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros, 1tiis_is
4. Pohjois-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros, 1tiis_ps
5. Koko Suomi, 1tiis_ks
+ 2. ja 3. kierros tietoiskuineen, ym. viestintäoperaatioineen.
6. Kansainvälinen paneeli, suomeksi, KVTIEIS5
7. Kansainvälinen paneeli, in EnglishKVTIE2EN
6. Loppuraportin käsittely valtioneuvostossa, Valtioneuvoston Viikko 51

Vuosi 2000
7. RD pilottiseminaariohjelma, RDprotosemohj9
8. STT, Uutiset, STT
9. Verkkouutiset, Pilottiseminaari,
10. Työministeriö, Klusteriseminaari,

Prosessiin suoraan liittyviä tai sen synnyttämiä muutamia tutkimusraportteja

Lähtökohtana oli perusteellinen tilastoanalyysi:

1. Myllylä, Yrjö (1998). Finnish companies providing services within Northern Europe – Potential sectors and development of services to promote their internationalisation. 107 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 12/1998. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/C8052D63EBD2BE82C225672B0032121A>

Analyysin perustalla käynnistettiin perusteellinen Delfoi-prosessi, jossa haastateltiin kaikki maakuntajohtajat, TE-johtajat sekä yrityslähtöiset toimijat 3:lla eri haastattelukierrokselle, tuloksia verrattiin, yritysinformaatiota painotettiin.

Loppuraportissa tulokset esiteltiin Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomnen ja Pohjois-Suomen alueiden näkökulmasta sekä lisäksi kuntatyypeittäin, tulokset esiteltiin myös EU:n SME-foorumissa Suomen EU-puheenjohtajakaudella:

2. Myllylä, Yrjö (1999): The Northern Dimension. The Finnish companies providing Services within New Northern Area – Developing clusters and services. 236 p. Ministry of the Interior, Ministry of Trade and Industry, Finnvera Ltd, Finpro, Government Institute for Economic Research. RD-Market Info Publications. Helsinki 1999. Ks. julkaisutiedot <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/>

Tiivistelmäartikkeli aiheesta oli mm. AlueIntegraattori-lehdessä:

3. Myllylä, Yrjö (1999). Suomi Pohjois-Eurooppaa palveleva informaatioteknologian ja logistiikan osaamiskeskus. AlueIntegraattori 5/1999. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/aipepys>

Tuloksia profiloitiin ja esiteltiin viestintäsuunnitelman mukaisesti, mm. Pohjois-Suomessa artikkelein ja seminaareissa:

4. Myllylä, Yrjö (2000). Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopistealueet. Lapin yliopiston tiedotuslehti KIDE 3/2000. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide00>

Tuloksia tarkennettiin ensin suurten kaupunkiseutujen tasolla:

5. Myllylä, Yrjö (2001). Possibilities for Cooperation in Developing Clusters in Urban Areas. 86 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 22/2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/yma2>

Sitten pienten kaupunkiseutujen ja eri kuntatyyppien tasolla:

6. Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. Ministry of Agriculture 2003-2004. Summary reports in <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>

7. Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Future of the Countryside and Clusters. Evaluation by the Delphi Method. 64 p. Ministry of the Trade and Industry (MTI) Financed Studies 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Kansainvälistymisen edistämiseen ja innovaatioympäristön kehittämiseen kiinnitettiin lisäksi huomiota erillisissä rinnakkaissovelluksissa

8. Luoma, Ossi & Myllylä, Yrjö (2003). Development of T&E Centre Services Promoting Exports and Internationalisation. 58 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 2/2003.
<http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/D8A68F27C09FCF6FC2256CC300435F8C>

9. Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>

Viime kädessä aluetason sovellukset seutukunnissa varmistivat tulosten implementoinnin – ts. tulokset alkavat elämään kunnolla vasta, kun ne on käsitelty kunnolla paikallisissa prosesseissa paikallisista lähtökohdista – vaikka valtakunnalliset ja suuralueittaisetkin prosessit perustuvat keskeisesti alueiden toimijoiden antamaan informaatioon:

10. Myllylä, Yrjö (1996). Uudenmaan elinkeinoelämän rooli Pohjois-Euroopassa. Uudenmaan liitto, KTM Uudenmaan piiri, MMM Uudenmaan piiri, TM Uudenmaan piiri. Yhteenvetomuistio. Tulokset osittain julkistettu teoksessa Uusimaa 2020 – Kurkistuksia tulevaisuuteen. Uudenmaan liitto – YTV. Helsinki 1997.

11. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 p. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku>

Tämän päivän esimerkillistä seudullista soveltamista, jollaisi viime kädessä olisi saatava aikaiseksi päivitettävän klusteristrategia pohjalta tulosten implementoimiseksi toimintaan

12. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 p. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf>

Lopuksi – viisas tukee toimintaa, jonka yhteiskunnallinen hyötykustannussuhde on hyvä

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset -teesejä.

RD Aluekehityksen hankkeiden yhteiskunnallinen hyötykustannussuhde on hyvä, ja EU:n tunnustama ja palkitsema – EU-palkitsi RD Aluekehityksen kehittämän public-private -toteutusmallin Euroopan unionin parhaimana alueellisen ennakoinnin käytäntönä Brysselissä 18.10.2010 –

Jos haluatte saada selville tulevaisuuden kasvumahdollisuudet ja alat, yhteisen vision, strategian, keskeisimmät toimenpiteet ja vaikuttavuutta, so. ihmisten energisointia ja mobilisointia, nähdäkseni tällöin oikea osoite mm. em. Case-prosessin kuvauksen perusteella on RD Aluekehitys, www.rdmarketinfo.net

”Työtä on tehtävä sydämellä” (eräs edesmennyt keskisuuren menestyneen yrityksen perustaja kysyessäni hänen yrityksensä salaisuutta)
***
Ota myös kantaa kaivoskyselyyn!: