”Time to take action for the Arctic is now”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Professor, arctic expert Pauli Jumppanen, GlobalTrade: ”Time to take action for the Arctic is now”.

Johan Wallin: ”Cross-border logistics between EU and Russia – The flow of goods between Murmansk-Finland-Sweden with focus on the logistical interfaces in a supply chain”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Sallan moderni, uusi rajavasema. Raja avattiin kansainväliselle liikenteelle vuonna 2002. Viime vuosina liikennemäärät ovat kasvaneet runsaasti ja mm. venäläisten matkailijoiden tulo rajan kautta Suomeen näkyy Pohjois-Suomen taloudellisissa keskuksissa. Kuva on otettu Barents Logisti 2 matkalta huhtikuussa 2013.

Salla border station is modern and efficient. The border was opened to international traffic in 2002. Barents Logistic 2 project organized trip to Murmansk region in April 2013. Photo April 2013, Yrjö Myllylä.

Cross-border logistics between EU and Russia : The flow of goods between Murmansk-Finland-Sweden with focus on the logistical interfaces in a supply chain

Johan Wallin

Master of Science in Engineering Technology

From Abstract:

”The study provides a mapping and description of the flow of goods by road transportation across the two northernmost border crossings of Finland towards Russia, and a unique overall view is presented of the cross-boundary logistics in this region.

Rather than having a focus on grand-scale need for investments in infrastructure, this study aims to highlight the present situation in the Barents region and what is feasible to achieve with existing infrastructure and resources. The study has been executed since the potential for trade and cooperation between the countries in the region is perceived to be far greater than what is currently experienced. It should be noted that the total population of the Barents region is about 5.5 million. Of these, about 788 000 people live in the Murmansk region. This can for instance be compared with the population of the counties of Norrbotten and Västerbotten, amounting to around 248 000 and 260 000 respectively.”

…

”Enhanced logistics services would facilitate supply chain solutions across the national borders in the Barents region, and the Murmansk area appears to be relatively unexploited by west European companies. As a result of globalization, the general importance of effective Supply Chain Management is increasing for businesses. Accordingly, global sourcing has become part of the purchasing strategy for many companies. Still, there are challenges connected to global sourcing but these can be mitigated if the geographical distance is reduced between the supplier and the customer. For instance, this would be the case if a Nordic company locates some of its production to the Murmansk region instead of placing it in Asia.”

”This study has been made during the first half of year 2013 as a part of the Barents Logistics 2 project.”

Further information

All Abstract and publication i available in follow one link http://pure.ltu.se/portal/en/studentthesis/crossborder-logistics-between-eu-and-russia(a7d7f4f6-8d4e-4539-bc88-09b576ce2852).html

About Barents Logistic 2 –project’s trip to Murmansk:

Relation to Barents Logistic 2 topic

Uutta voimaa kuljetusalalle Koillis-Suomessa, 2011 (in Finnish)
Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 (in Finnish)

In Johan Wallin’s thesis is Murmansk map by author Yrjö Myllylä. You will find this original publication from follow one link

Myllylä, Yrjö (2006). The future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels. Fennia 184:1. 53-73. <http://ojs.tsv.fi/index.php/fennia/article/view/3732/3523>

See also blog article ”The future of Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels”

Historien på finsk:

LÄPIMURTO SALLASSA 96

Arktisen seuran puheenjohtaja Esko Aholle luovutettiin Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen raportti 23.10.2013

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Keskellä Suomen Arktisen seuran puheenjohtaja Esko Aho, entinen pääministeri, selaa Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen 2011-2013 loppuraporttia. Vasemalla ennakointihankkeen vetäjä YTT Yrjö Myllylä, oikealla Jon McEwan, joka on tehnyt rinnakkaista kansainvälistä Delfoi-tutkimusta hankkeen aikana mm. haastattelemalla kansainvälisiä öljy-yhtiöitä ja ympäristöjärjestöjen edustajia sekä arvioinut teknologian kehittämisen tarpeita siihen perustuen Suomessa. Ajankohtaisinta olisi näiden tulosten hyödyntäminen tuottamalla aineistosta päättäjäystävällisiä tiivistelmäjulkaisuja suomeksi ja englanniksi sekä tietoiskuja, artikkeleita ja koulutusta. Valokuva Copyright Jon McEwan.

Euroopan komission Suomen-edustusto järjesti seminaarin Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) EU:n arktisesta politiikasta ja arktisen alueen mahdollisuuksista talouskasvun edistämiseksi.

Ohjelma oli seuraava:
9.00 Kahvitarjoilu
9.30–9.35 Avaussanat, Sari Artjoki, Euroopan komission Suomen edustuston vt. päällikkö
9.35–10.00 EU:n arktinen politiikka ja taloudellinen kasvu, Antti Peltomäki
10.00–10.30 Suomalainen näkökulma, Esko Aho
10.30–11.15 Paneelikeskustelu, Peltomäki, Aho, Hamro-Drotz, Vasara
11.15 Kysymykset ja loppusanat

Panelistit:
Antti Peltomäki
Varapääjohtaja, yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto, Euroopan komissio

Esko Aho
Suomen Arktisen Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja

Filip Hamro-Drotz
Elinkeinoelämän keskusliiton edustaja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa

Vesa Vasara
Pohjoisen Euroopan yksikön päällikkö, ulkoasiainministeriö

Kirjoittaja kysyi yleisökysymyksenä vaikeasti havainnollistettavat, mutta mielestään tärkeät periaatteelliset kaksi kysymystä:

Miten valtion ja valtionyhtiöiden rooli muuttuu tai pitäisi muuttua, kun arktisen kehitys perustuu yhä selvemmin valtioiden intressejä lähellä olevien strategisten luonnonvarojen, kuten kaasun, mineraalien ja öljyn hyödyntämiseen? (Kysymyksen taustaa havainnollistava Tietoisku 14.7.2013 linkissä) Onko käytännössä mitään mahdollisuutta päästäkään suuriin merkittäviin hankkeisiin nykyrakenteella, jossa valtion tehtävä on korkeintaan ”avata ovia” olematta itse aktiivinen toimija yrityksissään ja niiden kautta? Miten valtion, valtion- ja suuryritysten ja pk-yritysten verkosto saadaan toimimaanm niin, että myös pk-yrityksemme pääsevät viemään?

Hän arveli kaiken kaikkiaan viimeiset 20 vuosikymmenen kulun Suomessa olleen toisenlaiseen suuntaan. Osaamiskäsite on irtaututunut luonnonvarojen hyödyntämisestä ja muista ympäristötekijöistä ”luovan luokan surinaksi” keskuksissa. Tämä haittaa osaltaan edellisen kohdan ymmärtämistä. Siksi on kysyttävä, että

Pitäisikö arktisen strategian pohdinta aloittaa osaamiskäsitteen tulkinnasta, onko osaamisen tulkinta yksi taustalla oleva syy ja uskomus, miksi emme ole päässeet mukaan hankkeisiin toivotusti (asiaa havainnollistaa HS Mielipide 9.9.2013 linkissä).

Arktisen seuran puheenjohtaja Esko Aho kannusti tutkimuksen ja yritysmaailman yhteistyöhön ja kokonaisuuksien hallintaan sekä päätti puheenvuoronsa vertaukseen arktisen urheilulajin jääkiekosta: hyvä pelaaja luistelee sinne minne kiekko seuraavaksi menee eikä sinne, minne se nyt menee. (Tässä mallia homman hoitamiseen Suomi-Ruotsi MM-ottelusta. sama malli laajempaan käyttöön arktisessa toiminnassa: kirjoittaja ennakointialan osaajana on käytettävissä tässä pelissä.)

Lisätietoja tilaisuudesta

Panelistit työssään. Kuvakaappaus kameralla MTV:n videosta ”Suomi etsii uutta liiketoimintaan arktisilta alueilta” (YMy). Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen tekijöitä istuu vasemmalla toiseksi etummaisessa rivissä jatkoyhteistyöhön valmiina.

MTV3 artikkeli ja video tilaisuudesta:

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. (Arctic Maritime Technology Foresight) 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. <http://amtuusimaa.ne/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf> <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>