
Keskellä Suomen Arktisen seuran puheenjohtaja Esko Aho, entinen pääministeri, selaa Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen 2011-2013 loppuraporttia. Vasemalla ennakointihankkeen vetäjä YTT Yrjö Myllylä, oikealla Jon McEwan, joka on tehnyt rinnakkaista kansainvälistä Delfoi-tutkimusta hankkeen aikana mm. haastattelemalla kansainvälisiä öljy-yhtiöitä ja ympäristöjärjestöjen edustajia sekä arvioinut teknologian kehittämisen tarpeita siihen perustuen Suomessa. Ajankohtaisinta olisi näiden tulosten hyödyntäminen tuottamalla aineistosta päättäjäystävällisiä tiivistelmäjulkaisuja suomeksi ja englanniksi sekä tietoiskuja, artikkeleita ja koulutusta. Valokuva Copyright Jon McEwan.
Euroopan komission Suomen-edustusto järjesti seminaarin Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) EU:n arktisesta politiikasta ja arktisen alueen mahdollisuuksista talouskasvun edistämiseksi.
Ohjelma oli seuraava:
9.00 Kahvitarjoilu
9.30–9.35 Avaussanat, Sari Artjoki, Euroopan komission Suomen edustuston vt. päällikkö
9.35–10.00 EU:n arktinen politiikka ja taloudellinen kasvu, Antti Peltomäki
10.00–10.30 Suomalainen näkökulma, Esko Aho
10.30–11.15 Paneelikeskustelu, Peltomäki, Aho, Hamro-Drotz, Vasara
11.15 Kysymykset ja loppusanat
Panelistit:
Antti Peltomäki
Varapääjohtaja, yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto, Euroopan komissio
Esko Aho
Suomen Arktisen Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja
Filip Hamro-Drotz
Elinkeinoelämän keskusliiton edustaja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa
Vesa Vasara
Pohjoisen Euroopan yksikön päällikkö, ulkoasiainministeriö
_
Kirjoittaja kysyi yleisökysymyksenä vaikeasti havainnollistettavat, mutta mielestään tärkeät periaatteelliset kaksi kysymystä:
- Miten valtion ja valtionyhtiöiden rooli muuttuu tai pitäisi muuttua, kun arktisen kehitys perustuu yhä selvemmin valtioiden intressejä lähellä olevien strategisten luonnonvarojen, kuten kaasun, mineraalien ja öljyn hyödyntämiseen? (Kysymyksen taustaa havainnollistava Tietoisku 14.7.2013 linkissä) Onko käytännössä mitään mahdollisuutta päästäkään suuriin merkittäviin hankkeisiin nykyrakenteella, jossa valtion tehtävä on korkeintaan ”avata ovia” olematta itse aktiivinen toimija yrityksissään ja niiden kautta? Miten valtion, valtion- ja suuryritysten ja pk-yritysten verkosto saadaan toimimaanm niin, että myös pk-yrityksemme pääsevät viemään?
Hän arveli kaiken kaikkiaan viimeiset 20 vuosikymmenen kulun Suomessa olleen toisenlaiseen suuntaan. Osaamiskäsite on irtaututunut luonnonvarojen hyödyntämisestä ja muista ympäristötekijöistä ”luovan luokan surinaksi” keskuksissa. Tämä haittaa osaltaan edellisen kohdan ymmärtämistä. Siksi on kysyttävä, että
- Pitäisikö arktisen strategian pohdinta aloittaa osaamiskäsitteen tulkinnasta, onko osaamisen tulkinta yksi taustalla oleva syy ja uskomus, miksi emme ole päässeet mukaan hankkeisiin toivotusti (asiaa havainnollistaa HS Mielipide 9.9.2013 linkissä).
Arktisen seuran puheenjohtaja Esko Aho kannusti tutkimuksen ja yritysmaailman yhteistyöhön ja kokonaisuuksien hallintaan sekä päätti puheenvuoronsa vertaukseen arktisen urheilulajin jääkiekosta: hyvä pelaaja luistelee sinne minne kiekko seuraavaksi menee eikä sinne, minne se nyt menee. (Tässä mallia homman hoitamiseen Suomi-Ruotsi MM-ottelusta. sama malli laajempaan käyttöön arktisessa toiminnassa: kirjoittaja ennakointialan osaajana on käytettävissä tässä pelissä.)

Panelistit työssään. Kuvakaappaus kameralla MTV:n videosta ”Suomi etsii uutta liiketoimintaan arktisilta alueilta” (YMy). Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen tekijöitä istuu vasemmalla toiseksi etummaisessa rivissä jatkoyhteistyöhön valmiina.
MTV3 artikkeli ja video tilaisuudesta:
”Suomi etsii uutta liiketoimintaa arktisilta alueilta”
***
Ks. kuvassa olevien tekijöiden Yrjö Myllylän ja Jon McEwanin sekä Jari Kaivo-ojan artikkeli kansainväliseen viestintään ja Suomen arktisen meriteknologian promotointiin:
EnergyEnviro 23.10.2013: “Finland plays a key role in developing Arctic marine technology”
Päättäjille myös EU-tasolla tulisi tuottaa kohdennettua viestintämateriaalia tuoreen ennakointihankkeen tuloksista ja vaikuttaa sitä kautta sen ja muiden ajankohtaisten arktiseen liittyvien strategioiden toteutumiseen Suomessa:
AMTE-HANKE 15: Viestintä / Tulosten hyödyntäminen
AMTE – TÄRKEIMMÄT JATKOTOIMENPIDESUOSITUKSET 2013-2017
TEM 43/2010 Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä:
EU:n arktisen strategian laadinta ja Suomi-yhteistyön asemointi siinä mm. arktisen teknologian osaajaksi
Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma
–
Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. (Arctic Maritime Technology Foresight) 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. <http://amtuusimaa.ne/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/>
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf> <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>