”Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Pohjoisuudesta Suomen kilpailuetuna:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 12.8.2011.

Ks. myös: Jaakonsaari, Liisa (2011). Pohjois-Suomesta koko Suomen teollinen veturi. Kaleva, Alakerta 23.8.2011.

Kaleva Alakerta 120811

Asiaa on em. kirjoitusta hiukan laajemmin pohdittu alla olevassa artikkelin taustakirjoituksessa.

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset

Pohjoisuudesta Suomen menestyksen perusta ja talouselämän veturi

Elämme murrosaikaa. Muun muassa maailmantalouden entisten mahtien valta murenee, entiset uskomukset ja toimintamallit eivät toimi. Murrosajasta voidaan selvitä parempaan tulevaisuuteen, jos on toivoa ja näkemystä tulevaisuudesta, yhteistyötaitoa, osaamista ja resursseja. Suomi tarvitsee nyt näitä kaikkia. Barack Obaman nousi USA:n presidentiksi amerikkalaisia yhdistäviä tekijöitä korostamalla. Pienelle Suomelle yhdistävien tekijöiden löytäminen on vieläkin tärkeämpää. Pohjoisuus on tähän aikaan sopiva yhteinen tekijä, jolla on yhä enemmän kysyntää maailmassa. Helsingin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä noin 60 % on suomalaisia joidenkin lähteiden mukaan. Tämä koko Suomea koskeva kilpailuetu olisi syytä havaita nyt, kun nykyisten ja tulevien suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa.

Mihin pohjoisuuteen liittyviin trendeihin Suomen tulisi ensisijaisesti tarttua? Ensiksikin Maailmantalouden kasvu nostaa raaka-aineiden hintoja. Uusi energiatuotannon ”Lähi-itä” syntyy lähialueillemme. Etelä-Afrikan mineraalirikkauksiin verrattavia esiintymiä ja jalostustoimintaa muun muassa Murmanskin läänin alueella, ja merkittäviä esiintymiä myös muualla Koillisväylän varrella. Suomen maaperässä on runsaasti harvinaisia aiemmin hyödyntämättömiä maametalleja. Tärkeätä on huomata, että suuri pitkäaikaista tuottoa hakeva pääoma, kuten eläkevarat, hakeutuvat ennen muuta rajallisia luonnonvaroja hyödyntävään toimintaan.

Suomessa on totuttu suunnittelemaan kylmässä toimivia koneita ja laitteita. Tätä osaamista tarvitaan nyt pohjoisen luonnonvarojen hyödyntämisessä, arktista ympäristöä säästävissä ratkaisuissa ja turvallisuuden tuottamisessa. Lapin nopeimmin kasvava yritys Paakkola Conveyors on kaivoksille kuljetinlaitteita valmistava yritys Kemi-Tornion alueella, Koillisväylään liikenteeseen tarkoitettuja moottorin osia tehdään Telatekin tehtaalla Koillis-Suomessa Taivalkoskella. Maailmanluokan arktisen öljyntorjunta-alan yritys Lamor sijaitsee Porvoossa. Helsingissä sijaitsee arktisen meriteknologiaosaamisen keskus, joka on tuonut mukaan niin eteläkorealaiset kuin venäläisetkin sijoittajat muun muassa Helsingin telakan omistajiksi. Itämeren liikennejärjestelmä- ja turvallisuusmallit voidaan viedä Jäämeren alueelle. Oululaisella pesulalla riittää töitä Lapin kaivosmiesten älyvaatteiden pesemisessä. Nämä ovat vain esimerkkejä mahdollisuuksistamme.

Toiseksi suuret mahdollisuudet liittyvät myös matkailun kasvuun. Olemassa oleville merkittäville matkailualueille on luotava vahva pohjoinen vaihtoehto yhteistyössä muiden pohjoismaiden ja Venäjän kanssa. On esiinnyttävä jatkuvasti merkittävimpien matkailumedioiden kansisivuilla, luontodokumenteissa ja sähköisissä välineissä, jotta kansainvälisellä matkailijalla olisi aito mahdollisuus valita pohjoinen. Se onnistuu vain voimat kokoamalla. Matkailun kehittäminen tulee olla Pohjois-Euroopan valtioiden päämiesten asialistalla.

Kolmanneksi voisi nostaa maailman lisääntyvän kiinnostuksen hyvinvointiin. Missään maailmassa luonto ei tuota tällä leveyspiirillä niin paljon erilaisia luonnontuotteita kuin Pohjoismaissa. Arktiset aromit ja luonnostaan terveysvaikutteiset tuotteet ovat tarpeen koko maailmalle. Ne tuovat lisäpotkua jo nyt esimerkiksi suomalaisen Lumenen kautta koko maailmaan.

Avainasemassa edellä mainittujen trendien ja niihin kytkeytyvien elinkeinoalojen kehittymiselle on osaamisen, muun muassa tutkimuksen ja tuotekehityksen, ennakoiva suuntaaminen ja logistiikan kehittäminen. Muun muassa Oulun yliopisto on profiloitumassa pohjoisten teemojen osaajaksi. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia pitää edelleen korostaa, koska nykyinen kehitys on johtamassa myös ongelmiin. Esimerkiksi kaivosmiehiä ollaan tuomassa Lappiin jo ulkomailta osaavan työvoiman puuttuessa. Tärkein ja kiireellisin ennakointia ja yhteistä näkemystä vaativa logistiikan teema on pohjoisen rautatieverkon piirtäminen kartalle visiona ja yhteisenä tahtotilana. Yksittäisten kaivosyhtiöiden radanpätkien tulisi rakentaa yhteistä rata- ja elinkeinovisiota. Potentiaalisten kaivosten arvo Suomessa on Etlan tuoreen selvityksen mukaan lähes 300 miljardia euroa, näihin liittyy logistiikan kehittämishankkeita, joiden ratkaisumalleilla on kauaskantoiset vaikutukset. Norjalainen Yara on suunnittelemassa Soklin-kaivokselle rataa Murmanskin Kovdorin jalostuspisteeseen ennalta suunnittelemattomaan paikkaan, mikä osoittaa että se ei perustu yhteiseen tahtotilaan. Kaavoitus ei ole ollut ajantasalla. Yhteinen näkemys rataverkkovisiosta on puuttunut.

Rataverkossa tärkeintä on kytkeytyminen Venäjän rataverkkoon, Koillisväylään ja Aasiaan, joiden liikenne ja painoarvo on kasvamassa. Ilmaliikenteessä Suomi on jo pystynyt hyödyntämään strategisen pohjoisen sijaintinsa Euroopan ja Aasian välissä. Nyt sama pitää pystyä tekemään meriliikenteessä ja siihen liittyvässä arktisen teknologian osaamisessa. Tässä onnistuminen edellyttää aitoa kykyä rakentaa yhteistyötä myös naapurimaiden kanssa, etenkin Venäjän kanssa.

Pohjoisuudessa maailman suurimmalla valtiolla Venäjällä on keskeisin rooli. Kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen siirsi Venäjän päämielenkiinnon pohjoiseen. Venäjän intressi Koillisväylän käytölle on pääasiassa sen omien luonnonvarojen hyödyntämissä, mutta tarjoaa alustan myös muun kaupallisen liikenteen kehittymiselle Euroopan ja Aasian välillä. Murmansk Hubi on syntymässä ja siihen kytkeytyminen on avainkysymys Suomelle.

Maakuntien ja kehitysyhtiöiden tasolla on päästävä päällekkäisyydestä ja muodollisesta yhteistyöstä kumppanuuteen yli hallinnollisten rajojen kotimaassa ja kansainvälisellä tasolla. Aina alueiden yhteistyökään ei riitä kirkastamaan toimijoiden rooleja, vaan tarvitaan isompia toiminnallisia kokonaisuuksia ja johtajuutta, jotta pohjoisen suuriin mahdollisuuksiin päästään kiinni.

Luottamus on yhteistyön kriittisin tekijä. Pohjoisuus on rikastanut täällä asuviin keskimääräistä enemmän luottamusta. Olosuhteissa on selvitty yhteistyössä naapurin kanssa. Tästä kertovat runsas yhdistysten määrä ja maailmalla tuntematon talkootoiminta. Tätä ainutlaatuista luottamusta voidaan kutsua ”pohjoiseksi luottamukseksi”. Se toimii kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön perustana, esimerkkinä Elävä itämeri-säätiön toiminta.

Luottamuksen vahvistamisessa auttavat tunnetuimmat tulevaisuuden tutkimuksen ja tekemisen menetelmät. Nyt tarvitaan kattavaa pohjoisen tutkimusohjelmaa, jolla poimitaan kaikki pohjoisen mahdollisuuksiin liittyvät heikot signaalit.

Mika Perttunen
Kirjoittaja on Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjelmajohtaja.

Yrjö Myllylä
Kirjoittaja on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja RD Aluekehityksessä työskentelevä erikoistutkija. Hän on tehnyt väitöskirjan Murmanskin alueen taloudellisesta, logistisesta ja sosiaalisesta tulevaisuudesta vuoteen 2025.

Suositeltavia aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Koillis-Suomen Tulevaisuusverstas

2. Murmanskin alueen kehitys skenaarioiden valossa

3. ”The Future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi-panels”

4. Arktinen teknologiaosaaminen – AVAIN KASVUUN

5. ”Koillisväylän käyttö on jo tosiasia”

6. Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta

7. Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin

8. Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi

9. ”Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti”

10. ”Pohjoinen luottamus -käsitteen käyttöönotto”

Pietarin telakkayhteistyö – arktisen meriteknologiaosaamisen klusterin rakentaminen Itämeren ja Pohjois-Euroopan alueelle

TEM 43,2010

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

Raportissa on esitetty yhteensä 70 hankealoitetta. Ajankohtaisena (ks. mm. Turun Sanomien pääkirjoitus 17.7.2011: ”Pietarista vetoapua myös Turulle”) voisi mainita alla olevat neljä (raportin sivu 51, ja 46-47).

Pietarin telakkayhteistyö, alusten rakentaminen, moottorit, alihankintatuotteet (48). Pietarin telakalla on rakennettu viime vuosina mm. öljynkuljetukseen tarkoitettuja sukkula-aluksia arktisille alueille, joita suomalaiset ovat suunnitelleet. Alukset pystyvät kulkemaan jäissä itsenäisesti mm. Suomessa kehitetyn Azipod®-voimansiirtojärjestelmän vuoksi. Näitä aluksia on suunnitellut myös Helsingissä toimiva Aker Arctic Technology Oy. Tulisikin tutkia tarkemmin minkälaisia mahdollisuuksia olisi lisätä suomalaisten roolia näiden alusten rakentamisessa ja muussa telakan tuotannossa.

Viipurin telakkayhteistyö – offshore-tuotteet, erikoisteräkset yms. (47). Suomalaiset ovat jo Neuvostoliiton aikana pyrkineet osallistumaan Viipurin telakan offhore-yhteistyöhön mm. Rauma-Repolan toimesta (Talvitie 2010). Viime aikoina aktiivista tuotannollista yhteistyötä ei ole tässä määrin pyritty rakentamaan. Viipurin telakka on yksi arktisten alueiden offshore-ratkaisujen toimittaja ja suomalaista osaamista on jonkun verran toimitettu täällä koottuihin tuotteisiin (mm. erikoisteräkset ja osakomponentit öljynporauslauttoihin). Olisikin systemaattisemmin pyrittävä kartoittamaan ja edistämään suomalaisten etenkin pk-yritysten verkottumista Viipurin telakan offshore-ratkaisuihin.

”Viipuri-option ” käyttöönotto – alueen aseman hyödyntäminen mm. suomalaisen offshore- ja arktisen laivanrakennukseen liittyvän osaamisen viemisessä Viipurin ja Pietarin telakoiden tarpeisiin (34). Viipuri-optio on paljon mahdollisuuksia sisältävä käsite. Sen perusajatus tässä on, että Viipuri on lähellä Pietaria ja Suomea ja muodostaa sillanpään maiden välillä. Suomalaisten luontainen mielenkiinto ja halu Viipurin alueen ja Karjalan kannaksen taloudelliseen kehittämiseen tulisi käyttää hyväksi. Myös kansainväliset toimijat, kuten EU, olisi mahdollisesti saatavissa mukaan. Jo Neuvostoliiton aikana Rauma-Repola pyrki tekemään yhteistyötä Viipurin telakan kanssa (Talvitie 2010). Tältä pohjalta mm. voisi käynnistää uudentyyppisiä hankkeita, joissa yksi konkreettinen tavoite olisi tukea Viipurin telakan nykyistä toimintaa suomalaisella osaamisella. Telakka mm. rakentaa offshore-tuotteita arktisille alueille. Suomalaiset ovat toimittaneet näihin mm. erikoisteräksiä. Viipuri-optio voisi siis olla offshore-painotteinen optio, energia- ja ympäristöteknologian uusia innovaatioita tuottava optio. Ehkä olisi luotava riittävän korkealla poliittisella tasolla Venäjällä, Suomessa ja EU:ssa yhteinen tahtotila tällaisen kehityksen edistämiseksi, jos aloitetta halutaan edistää.

Erikoisteräkset (öljyn- ja kaasunporaus, laivat, öljy- ja kaasuputket, öljyterminaalit) (46). Käytännön kaupanteossa on osoittautunut, että suomalaiset ovat kyenneet myymään vaativia teräsrakenneratkaisuja mm. Stokmanin öljykentän koeporauslauttoihin liittyen. Nämä lautat on koottu mm. Viipurin ja Arkangelin alueen telakoilla. Erikoisteräksiä on toimitettu mm. Pohjois-Pohjanmaalta Raahen ja Oulun seuduilta Oy SteelDone Group Ltd -yhteenliittymän nimissä. Suomalaisten vahvuuksia on myös ruostumattomat teräsrakenteet. Onkin jatkettava osaamiskeskus- ja muilla ohjelmilla osaamisen kehittymistä vaativissa teräsrakenneratkaisuissa ja pyrittävä vastaamaan innovaatioympäristöä, mm. koulutusta, tuotekehitystä ja tutkimusta kehittämällä, alan yritysten toiveisiin. Olisiko Suomella mahdollisuuksia myös öljy- ja kaasuputkien toimittamisessa? Jotkut putkihankkeet Venäjällä ovat olleet viime aikoina aikataulustaan jäljessä putkitoimitusten viivästymisen vuoksi.

***
Kirjoittaja on osaltaa edelleen valmis edistämään arktisen alueen osaamisen klusteroitumista sovelluksissaan mandaatin saatuaan.

Ks. myös mm. seuraavat blogiartikkelit

”Arktinen teknologiaosaaminen – AVAIN KASVUUN”.

”Koillisväylän käyttö on jo tosiasia”

”Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka”

”The North-East Passage is already a fact”

Myllylä, Yrjö (2011). The North-East Passage is already a fact. Baltic Rim Economies 2/2011.

The increasing interest of the great powers in the northern areas shows that the North is moving from the periphery to focal point. U.S.A., Russia, Canada, and Norway have updated their strategies in the Arctic region since 2008. Finland’s strategy for the Arctic was ready in the summer of 2010, and the preparation of EU’s strategy for Arctic is a topical issue. The increased importance of the North has wide ranging impacts. There is a need to understand the real factors affecting the development, and pay attention to what we can control.

The great powers updating their strategies, climate change is only one reason for the increasing interest in the Arctic Region and the North-East Passage, other factors are more important. First of all, the collapse of the Soviet Union can be mentioned, which has moved the interest of Russia being the world’s by surface largest state and by far the largest arctic state more and more north as the southern oil-producing countries became independent. Russia needs the North and the North-East Passage.

Secondly, the growth of the global economic should be mentioned and its impact on the prices on the limited raw materials, such as oil and other mineral. The third important factor is technology, especially transportation technology development – the new cost-saving transport system and other solutions create key conditions for exploitation of Arctic´s natural resources – items that we are able to control. With these changes for example Murmansk, being North-West Russia´s only ocean port and central nodal point of the North-East Passage is becoming increasingly important in the long term as a centre of the energy industry and logistics, with a radiation also to Finland.

The price of crude oil cleaned from cyclic variations has risen since the 1950s in today’s money terms. In addition to the increase of raw material, price innovations of transport technology are needed to mobilize oil and other natural resources. The Finnish planning companies, such as Aker Arctic, a subsidiary of STX Finland, have been in a key position:
For example, the world’s first oil transportation system operating in icy waters was introduced in the summer of 2008 in Varandei, situated in Pechora Sea in the north-eastern part of Europe. Without the assistance of ice-breakers, vessels transport oil along the North-East Passage to the mouth of the Murmansk fjord being ice-free all year round, where oil further is reloaded into ocean going vessels. The oil is transported to China along traditional trade routes. In the vicinity of Varandei an oil rig will also be completed in the Prirazlomnoye oil field in the summer of 2011, when oil drilling the Arctic Ocean begins. The oil of the field will be transported from Murmansk along the North-East Passage using Finnish-designed and already manufactured vessels.

The regular use of North-East Passage without the assistance of an ice-breaker was a fact already in 2006, when the Helsinki shipyard completed the first ore carrier ship designed by Aker Arctic and which was able to traffic the North-East Passage independently.
The vessel-Norilsk Nickel-named after the purchasing company, was an innovation.
It passes through the ice in North-East Passage without any assistance of ice-breakers in regular traffic from Dudinka situated at Yenisey River arm in Siberia to Murmansk. The main ice obstacles are passed by going astern, where for example the Azipod ® drive system innovated by ABB and Wärtsilä will provide essential help. Another innovation is also ore and container transportation on the same vessel. Capital goods and consumer goods are then transported as return cargo. Four sister ships were constructed in shipyards in Germany as Finnish Shipyards at that time were giving priority to the production of cruising ships. In the summer of 2010 eight cargo ships came through the North-East Passage from one end to the other. By the end of January 2011, orders had been placed for the summer for more than 20 vessels for oil, gas and steel cargo.

The Finns can be considered are the world’s most Arctic people. According to some sources, approximately 60% of the world’s population living north of Helsinki are Finns. Our nation is enriched by northern technological know-how of ice-breakers as well as trains, tram ways and other means of transportation operating in snowy and cold conditions. This fact was also realised by the Russians, when founding the new Arctech Helsinki Shipyard together with the Russian United Ship-building Corporation and STX Finland in December 2010. However, arctic technological demand is not only confined to Russia. China is also interested in the northern natural resources. Technology applied to cold weather is needed over the whole Northern Europe and even in South Africa. At the moment, a research vessel for Antarctic representing a new generation and ordered by the South African environmental administration is under construction.

North-East Passage is not expected to melt. For example, according to the latest satellite data from 2011 the maximum extent of the ice in the Arctic Ocean has been more or less in line with the long-term average. We need to develop the technological know-how for inclement weather conditions, and keep the advanced position of the Baltic Sea countries as a co-operation between the countries also in the future. The Baltic Sea region is a key energy transport corridor. The Baltic Sea freezes in winter, at least partially. It provides a development platform for the products needed also for the upper Arctic Ocean region. The Baltic Sea Region can be used as a product development platform for example for ice- breaking and oil protecting vessels as well as for other transport, energy and environmental technology products operating in ice. There will be a growing market for these products in, for example the Arctic Ocean, where the oil transport is increasing. The coastal countries around the Baltic Sea could place innovative orders as South Africa did and order oil protecting equipment in the name of environmental protection. These products have a growing market in for example in the Arctic Ocean, with its increasing oil transports. The Baltic Sea countries should be active trying also to incorporate the themes of arctic transport, energy and environmental technology in the EU´s research Framework Programmes. For example the so called Aurora Borealis-research vessel project for the arctic region planned with the aid of EU and Russia and Framework Programme should be continued.

Finland could also in the future play an important role in the development of the arctic transport, energy and environmental technology. In Finland, the Parliamentary Committee for the Future has produced during the year 2010 a report entitled ”Russia 2030 based on Contracts” (editors Osmo Kuusi & Hanna Smith & Paula Tiihonen). In the context the Committee for the future has formed a statement: ”Finland must draft a Research and Development Programme for the Development in Finland of Arctic Transport, Energy and Environmental Technology

Yrjö Myllylä
Doctor of Social Sciences
Senior Researcher
Finland Futures Research Centre
University of Turku

(Artikkelin sisältö suomeksi/See also Finnish article Koillisväylän käyttö on jo tosiasia: TS 260411, Alakerta)