On aika käynnistää VT3 ja VT8 kehittämisvision ja toimenpideohjelman laadinta

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

.VT 3 Tampere. VT3:n kehittäminen Tampereelta Seinäjoelle ja Vaasaan sekä edelleen VT8:n kehittäminen Vaasasta Kokkolaan ja Ouluun sekä Vaasan kautta Uumajaan jatkoyhteyksien kehittäminen, on ajankohtainen kannattava kehittämiskohde. Hanke on aloitettava kokonaisuudelle visio luomalla sekä tien ja sen palveluiden kehittämisohjelma laatimalla. Tämä edellyttää osaavaa strategista esisuunnittelua ja viestintää, jossa työssä myös kirjoittaja katsoo voivansa antaa panoksesna.

Tutustuin professori Antti Talvitiehen hänen toimiessa toimitusjohtajana yrityksessä, jossa työskentelin 1990-luvun alussa. Viime aikoinakin olemme keskustelleet mm. Suomen käytäväkehittämisestä. Antilla on merkittävä rooli Suomen infrastruktuurin suurissa linjauksissa viime vuosikymmeninä. Jos olen minä kritisoinut miljardien heittämistä kankkulan kaivoon, kun miljardien varmoille risteilyaluskaupoille ei löydy rahoitusta, niin Antti taas on valmis sanomaan perustellun sanansa infrastruktuurin virheinvestoinneista taloudellisuuden ja yhteiskunnallisten hyötyjen näkökulmasta.

Lopputulemana näistä ja muista toimista on nykyinen tilanne eli rahojen loppuminen, työttömyys ja lama. Yhtä mieltä olemme mm. siinä, että nyt olisi käynnistettävä käytäväkehittämishankkeita tärkeissä korridoreissa 1990-luvun laman tapaan, jolloin käynnistimme mm. E18 -tien kehityshankkeen luomalla vision ja markkinoimalla ja viestittämällä se. Nyt visio on toteutunut. Näen Koillisväylän kehittämisen etenkin Venäjän resurssiyhdyskuntien ja Venäjän viennin näkökulmasta tärkeänä ja siinä tarvitaan mm. arktista meriteknologiosaamista. Epäilen ilmastonmuutosolettaman varaan rakennettuja visiota vilkkaasta Koillisväylän liikenteestä ja sen vaikutuksista Suomeen, jota virallinen Suomi tuntuu toisaalta painottavan visiossaan ja unohtavan tyystin Koillisväylän merkityksen Venäjälle. Suomessa on tapana puhua liikennepolitiikassa ohikulkuteistä, vaikka ”ohikulkutiet” palvelevat eniten läheisiä taajamia. Ehkä sama ajattelutapa vallitsee Koillisväylän suhteen, vaikka se palvelee selvimmin sen hallitsijaa, Venäjää. Investoinneille on oltava myös evidenssiä ja Venäjän intressit ja niistä lähtevät pyrkimykset ovat totta ja arktiseen kysyntään vaikuttava tekijä.

Taloutemme näkökulmasta yksi pahimmista pullonkauloista on VT3 Tampereen pohjoispuolelta Vaasaan ja VT8 Vaasan ja Oulun välillä. Lisäisin tähän myös VT8 muut osat, kuten Turku-Rauma-Pori -välin. Tänä päivänä alueiden pitäisi olla aloitteellisia, mutta voisivat käyttää siinä parasta asiantuntemusta tukena. Vaasalla on keskeinen rooli solmukohtana alueiden koordinoinnissa alkuvaiheessa. Vastaavasti voidaan perustella Turku-Porin -välin kehittämistä. Tässä on riskitön kohde, jonka kehittämiseksi kannattaisi nyt tarttua. Tänään 21.7.2014 Antti Talvitie kirjoittaa Pohjalaisessa mm. seuraavasti:

Liikenne on taloudellista toimintaa. Nyrkkisääntö on, että hyötyjen tulisi olla ainakin puolitoistakertaiset kustannuksiin verrattuna (hyöty/kustannussuhde 1,5). Toinen terve periaate on, että se maksaa, joka hyötyy.

Hyötyjä maksaa -periaate ei toteudu pääkaupunkiseudulla eikä rautateillä.

Hallituksen kehysriihessä Helsingin Pisararata-tunnelin suunnittelua ja Espoon metron jatkoa luvattiin rahoittaa. Ne ovat miljardiluokan huonoja investointeja.

Kahden hankkeen perustelut ovat ”strategista harhaanjohtamista”, kansankielellä valehtelua. Rakenteilla olevan Länsimetron päätös tehtiin 485 miljoonan euron kustannusarviolla, jolloin hyöty-kustannussuhde oli 1,54. Heti päätöksenteon jälkeen kustannusarvio nousi 800 miljoonaan euroon.

Laskutoimitus osoittaa, että h/k-suhde onkin 0,75. Mutta päätöstä ei harkittu uudelleen. Tästä viisastuneena Länsimetron jatkeen ja Pisararadan kustannus-hyötyanalyysi jätettiin tekemättä ennen päätöstä. Veronmaksajien hyöty on unohdettu.

Monille vaikutusvaltaisille tahoille liikenneinvestointien kustannus on hyöty. Metroasemien läheisyyteen voidaan kaavoittaa tehokasta maankäyttöä. Kaavoitusta panttaamalla ja maankäyttösopimuksin tai kaupungin maanomistuksen kautta asuntojen neliöhintaan voidaan lisätä muutama tuhat euroa ja sitä kautta maksaa kalliit, mutta huonot liikenneinvestoinnit. Asunnot ovatkin kalliita Helsingin seudulla.

Hyötyjä maksaa -periaate ei toteudu rautatieinvestoinneissakaan. Rautateiden käyttäjät maksavat 10–15 prosenttia niiden kustannuksista. Autoilijat maksavat maantieliikenteen kustannuksista 125–150 prosenttia sekä kuorma-auto ja bussiliikenne 70 prosenttia.

VR on veronmaksajien subventoima yhtiö. Rautateitä suositaan ilmastonmuutoksen takia. Tosiasia on, että Suomen liikennemäärillä bussit ovat halvempia, joustavampia ja saastuttavat vähemmän.

Bussi voi pysähtyä joka kilometrillä, mutta rautatieasemia on harvassa.

Tärkein Pohjanmaan liikenneinvestointi on valtatie 3:n rakentaminen moottoritieksi Tampereelta Ouluun Vaasan lähiympäristön kautta. Alueet Vaasasta etelään, Seinäjoki ja alueet itään ynnä koko Pohjanmaa voidaan suunnittelussa liittää mukaan.

Kirjoitus jatkuu

Antti ottaa kirjoituksessaan erityisesti kantaa Merenkurkun kiinteän yhteyden rakentamisen puolesta. Katso koko artikkeli tästä.

RD Aluekehitys Oy ja Yrjö Myllylä tunnetaan erityisesti käytäväkehittäjänä Suomessa ja se on valmis palvelemaan tarkoituksessa jatkossakin. RD Aluekehtyksen alkuperäisenä tehtävänä oli visioiden, strategioiden ja toimintaohjelmien konsultointi aluekehittämisviranomaisille ja muille tahoille. Ihmiset, osaaminen ja kokemus ratkaisevat viime kädessä – eivät organisaatiot yksistään. Katso mm. seuraavat tuloksensa jo antaneet hanke-caset:

Kehityskäytävät ja maakuntien liitot, kunnat ym: Nelostievisio, E18-kehittäminen, Barentsin käytävän kehittäminen
Vaikutusselvitykset – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa E18-kehittämisen, Pietarin uuden sataman ja Fehmarn Beltin kiinteäyhteyden vaikutukset

MATKALLA PIETARIIN – E18-TIEN KANSAINVÄLINEN KEHITTÄMISPROJEKTI – historiallinen avaus Suomessa laman keskellä 1992 Pohjois-Euroopan poikittaisyhteyksien kehittämiseksi

Keskustelua VT3/VT8 yhteyksistä tai niihin kytkeytyvistä kansainvälisistä yhteyksistä:

Merenkurkun kiinteä yhteys

Ks. myöhemmin 19.4.2016 lisätty artikkeli:

Liikennevirasto julkisti VT8 Turku-Pori -esisuunnittelukilpailun tulokset – RD Aluekehitys Oy mukana kunniamaininnan saaneessa ryhmässä.

HS artikkelissa 5.7.2014: ”Heinäkuussa perustetaan uusi malminetsintäyhtiö Sakumpu Exploration Oy

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Helsingin Sanomat kirjoittaa 5.7.2014 kuukausiliitteessään, että ”Sakatti on Euroopan merkittävin kaivoslöytö tällä vuosituhannella” – ”Englantilainen geologi Jim Coppard löysi hyvin lupaavan malmiesiintymän Sodankylän läheltä.”

Sokli-meseo, Savukoski, syyskuu 2010. Kuva Yrjö Myllylä.

Internet-artikkelin sivuilla 5 ja 6 todetaan:

Sakatin löytäjä Jim Coppard on jälleen Suomessa, mutta hänellä on jo aivan muut asiat mielessä. Coppard suhaa Lapin ja Lontoon väliä kerran tai kaksi kuukaudessa. Hänellä on ”muutama erittäin hyvä idea”. Enimmäkseen kultaa, mutta myös Sakatin-tyyppisiä kuparinikkeliesiintymiä. Ei kuitenkaan Sodankylässä.

Heinäkuussa perustetaan uusi malminetsintäyhtiö Sakumpu Exploration Oy. Nimessä yhdistyvät nykypäivä ja historia: Sakatti ja Outokumpu.

”Vaimoni ja Alainin vaimo pitivät nimeä hyvänä”, Coppard perustelee. Hänen yhtiökumppaninsa Alain Chevalier on Ruotsissa asuva sveitsiläissyntyinen malminetsijä. Hän on löytänyt sinkki-kupariesiintymän, jonka varaan perustettiin Storlidenin kaivos.

Yhtiö rekisteröidään Suomeen, koska tarkoitus on etsiä malmia nimenomaan Suomessa. Toiveena oli löytää Suomesta myös rahoitus, mutta se ei ole onnistunut. Coppard uskoo kuitenkin saavansa rahoituksen kaivosalaa tuntevilta ulkomaisilta sijoittajilta, jotka ymmärtävät hänen ideoidensa arvon.

”Mutta onhan se surullista, että suomalaiset eivät vieläkään halua sijoittaa rahaa malminetsintään Suomessa.”

Idena pitäisi olla, että maa ja sen rikkaudet on arvokasta. Suomi eli me, jotka korostamme, että tärkeintä on siirtyä arvoketjussa ylöspäin, keskittyä osaamiseen ja brändinhallintaan, olimme käytännössä tyhmiä, kun luovuimme alati arvoaan kasvattavien malmioiden oikeuksistamme mitkä houkuttelivat aiemmin ulkomaisia eläkerahastoja yms. pitkän aikavälin tuottoa hakevia rahastoja sijoittamaan tällaisiin oikeuksia lupaaviin malmioihin omaaviin yhtiöihin (tosin markkinointityötä siinäkin tarvittiin, Suomi on pieni- ja reuna-alueella, mutta suuren Venäjän ja Barentsin osa). Mennyttä on näin esim. Nesteen, Rautaruukin, Kemiran, Outokummun jne. arvo. Mutta em. idea on se, joka voisi tämän hyödyn palauttaa Suomeen!

Lue koko artikkeli tästä.

Keskustelua oli Facebookissa artikkelista. Tähän liittyy nyt aivan olennainen Suomen tulevaisuuden mahdollisuus, joten päätin laittaa kommenttini tähän:

FB-kommenttini 9.7.2014:

Tässä oli lontoolaisella kaverilla nyt oikea ote. Nyt ei Suomen valtion pidä missata. Jos tarjotaan osakkuutta malminetsintäyhtiössä, joka etsii malmia Suomesta, 100 lasissa mukaan tai vielä parempi, jos koko business olisi omissa hyppysissä. Helsingin ja Lontoon pörssit ovat oikea osoite. Tässä on kyse todella suuresta asiasta. Googlaa lisätietoja esim ”Jeffery Roberts Yrjö Myllylä”. Roberts oli geologian tohtori ja pääomapiirien edustaja, yrityksensä oli Impivaara Securities. Pitäisi järjestää semma hänen ajatustensa ympärille. Mm. Savukosken ja Sallan kunnanjohtajien mukaan Jeffery vaikutti pitkälti Soklin edistymiseen. Kirjoitin osaltani hänen muistokirjoituksensa 2010 Lapin Kansaan ja Hesariin. Hän hyväksyi kirjoituksen ennen kuolemaansa. Sokli ja Sallan rata mm. piti hänenkin toivomuksestaan mainita.

Ihmiset tekevät tulevaisuuden, myös Euroopan merkittävimmän kaivoksen löydön yms. suhteen. Olen valmis edistämään kaivosalan asiaa Suomessa. Kun organisaatiot itseisarvona unohdetaan ja annetaan yksilöille mahdollisuus, Suomi nousee. Siellä missä vastuuta pitäisi viran puolesta kantaa, sitä harvoin kannetaan. Alla muutama kirjoitus, joista voi lähteä liikkeelle:

Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin – liikeideana olisi malminetsintä, kaivosoikeuksien hankinta Suomen ja Barentsin alueella, ja kaivoslisenssien myynti

Oleno Ruchein uusi kaivos Etelä-Kuolassa Apatiiitti-Kirovsk -alueella. Kaivokseen on investoitu noi 700 milj. euroa viime vuosina ja investointiohjelma jatkuu. Kuvassa Normetin ajoneuvo menossa kaivoksella tunturin sisään. Myös Outotech ja Metso ovat toimittaneet alueelle kalustoaan. Kemin sataman ja Sallan rajankin kautta kuljetetaan koneita ja laitteita projektikuljetuksina kaivosten tarpeisiin.

Kuvassa Normetin ajoneuvo menossa kaivoksella tunturin sisään. Myös Outotech ja Metso ovat toimittaneet kyseiseen Kuolan niemimaan naaupurimaan kaivoksen alueelle kalustoaan. Kemin sataman ja Sallan rajankin kautta kuljetetaan koneita ja laitteita projektikuljetuksina kaivosten tarpeisiin. Kuva Yrjö Myllylä 2013.

Facebook-politiikastani

METODI

FB-seinäkirjoitukseni 9.7.2014:

FACEBOOK-POLITIIKASTANI. Olen ollut FB:ssa vuodesta 2009 lähinnä alunperin tiettyjen henkilöiden tavoittamiseksi sitä kautta, kun muita yhteystietoja ei ole ollut käytössä. En ole pyrkinyt lisäämään kaverimäärää. Vajaan vuoden olen ollut aktiivisempi kokeilija ja vastannut joihinkin kaveripyyntöihin. Rooliksi olen ottanut ammatilliseen ja toimitusjohtajan roolin ja painottanut kaveruudessani mm. niitä tahoja, jotka ehkä kestävät mahdolliset runsaatkin päivitykset tästä näkökulmasta, koska muuhun keskusteluun ei ole ollut halua eikä aikaa.Myös potentiaalinen asiakasnäkökulma on ollut yhtenä kriteerinä.

Eräs 94-vuotias arvostamani FB-kaverini sekä samalla sanoisin, että myös työkaverini mm. suomenkielen huollossani (mm. muutamien julkistettujen ja painettujen tekstien oikolukua viime aikoina), arvioi, että hänellä menee loppuelämä siihen, jos hän lukee kaikki päivitykseni, eikä se edes riitä. Ehkä on aika tarkistaa politiikkaa. FB-toiminnankin pitää johtaa johonkin jopa materiankin liikkeeseen, jotta sillä olisi minulle perusteltua merkitystä. Näen osittain, että tämä FB:ssä käytetty aika – kuten laajemmin ympäristötekijöistään irroitettu tekeminen ja olemnen – on yksi Suomen laman syy eikä välttämättä sen ratkaisija materiaalisesta ja muusta ympäristöstään irroitettuna. FB:llä tai pikemminkin sen käytöllä, on sekä haitallisia, että ehkä jossakin tapauksessa hyödyllisiä vaikutuksia.

FB-painopisteeni on ollut kotimaisessa yleisössä, Linkedinissä vastaavasti kansainvälisessä kohdejoukossa. Nämä nyt saattavat mennä limittäinkin jatkossa, mutta ehkä vain hiukan. Olen nyt hiukan laajentanut kaveripiiriä, määrän ollen edelleen maltillinen, alle 100 henkeä. Kaveruus ei osaltani ole ollut senkään tähden olennaista, koska olen kirjoittanut kaikki seinälle ja kirjoitukset ovat sieltä kaikkien kiinnostuneiden nähtävillä – joten kaveruuspyytäjät, älkää loukkaantuko. FB-kaveruuskin olkoon mieluummin muun kaveruuden jatke, kuin esim. henkilöiden muun mielenkiinnon täyttämisen syy. Tätä ammatillista kaveruutta ja samalla avointa seinäpolitiikkaa painotan jatkossakin. Sukulaisuuskavereita olen jopa jossain määrin välttänyt. Muitakin mielestäni eettisesti hyväksyttäviä periaatteita on ollut tässä mainittujen lisäksi.

Todennäköisesti ammatillinen aktiivisuus painottuu osaltani suhteessa muissa some-ympäristöissä jatkossa, kuten mm. http://www.rdaluekehitys.net, http://www.yrjomyllyla.wordpress.com, http://www.amtuusimaa.net, ja mentori- ja muiden yhteiskunnallisesti kannatettavien foorumien tukemiseen mm. http://www.liikennementori.wordpress.com yms., jotka ovat olleet pääkanavia viime aikoina muutenkin. Toivoisin mm. näkeväni merialan ja kaivosalan mentorifoorumien lisääntymisen. Aktiivisuutta FB-teemaryhmissä pitäisi lisätä ainakin kokeilumielessä, jos FB:tä ajattelee. Tosin mm. joidenkin edustamieni ehkä julkisten toimijoiden perustamien palstojen ääneen sanottu henki on, kuten Fintrip, että siellä ei saa myydä mitään, tämä ehkä koskee jopa ajatuksia ja tekee olon ristiriitaiseksi ja lopullinen aktiivisuuteni ennakointi jää hämärän peittoon. Henkilökohtaisella FB:lle näin yleisesti jäänee lähitulevaisuudessa joka tapauksessa jonkinlaisen tiedotuskanavan ja asioiden tarjottimelle tuomisen rooli myös jatkossa, inspiksestä ja osin palautteesta riippuen, mutta aikaisempaa maltillisemmin. Tarkoittaako tämä harvempia päivityksiä vai vähempi kerrallaan, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa ajankäytössä sen osuutta on tarkoitus pienentää. Myös uusia viestintäympäristöjä tullen ottamaan käyttöön syksyn aikana.

Jk. Olen tehnyt analyysiä myös virkamiesten FB-aktiivisuudesta. Nuoremmassa polvessa sitä on hiukan, vanhemmassa ei juuri lainkaan, paitsi aiemmasta virastaan eläkkeelle jääneissä. (Politiikot ja politiikkaan pyrkivät ovat oma lukunsa ja jokainen FB-käyttäjä tuntee sen rytmit, nyt on taas vähän aikaa rauhallisempaa. )Nuoremmatkin virkamiehet käyttävät FB:tä, jos käyttävät, usein muuhun kuin ammatilliseen tarkoitukseen. Muistan, kun valtionhallinto laati ohjeita, että työaikana ei saa käyttää FB:tä. Tietenkin näen, että oikein käytettynä se parantaisi läpinäkyvyyttä yms. ja vähentäisi kitkaa, tarjoaisi matalan kynnyksen asiakaskohtaasmiseen. Alustavan analyysin mukaan omassa toimintakentässä arvioin kuitenkin Tampereen ja Pirkanmaan seudulle menestystä, mikäli virkamiesten FB-aktiivisuudella on merkitystä. Lieneekö tämä eTampereen tms. seurausta? Tämän eTampereen juuret olivat mm. noin 15 vuoden takaisissa keskusteluissa, joihin törmäsin mm. erään hankkeeni tiimoilta, jolloin havaitsin Tampereen lisäksi myös Seinäjoella irtiottoja ja siellä mm. tämän hankkeen tuloksilla perustellen: http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/aipepys.