maakuntien liitot

Suomenmaa 2.9.2015

Seuraavassa on käsikirjoitus, jonka pohjalta yllä oleva Suomenmaan artikkeli on viimeistelty:

Suomen EAKR-käytännöt estävät alueellisen uusiutumisen

Euroopan unionin aluekehitysrahasto EAKR:n rahojen käytön tavoitteena on alueellisten kehityserojen tasaaminen. Se olisi keskitettävä EU:n EAKR-asetuksen (No 1301/2013) mukaan tutkimukseen ja innovointiin, tieto- ja viestintäteknologiaan, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja vähähiilisen talouden edistämiseen.

Yksityiset yritykset eivät pääse EAKR-rahan käyttäjiksi tai hyötyjiksi Suomessa. Sen sijaan rahan käyttäjiksi hyväksytään valtiolliset tai kunnalliset toimijat, kuten yhtiömuotoiset kunnalliset yrityskehitysorganisaatiot, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Suomessa on muotoutunut käytäntö, jossa viitataan valtioneuvoston EAKR-asetukseen (357/2014), kun yksityinen yritys tai yritysryhmä hakee rahoitusta yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen. Asetuksessa todetaan: ”Maakunnan liito ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen.” Lausetta tulkitaan niin, että paitsi että yritykset eivät tähän vedoten voisi olla EAKR-rahan hakijoita ja käyttäjiä, ne eivät saisi hyötyä EAKR-rahasta lainkaan.

Euroopan unionin aluekehitysrahaston EAKR:n suuruus Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 on reilut 2,6 miljardia euroa. Määrästä puolet tulee EU:lta, jäljelle jäävästä puolesta 70 % valtiolta ja 30 % kunnilta. Omarahoitusosuuksina hyväksytään myös työ hankkeelle. EAKR-rahoituksen käytöstä ja myöntämisestä vastaavat maakuntien liitot, joilla on lain mukainen alueiden aluekehittämisvastuu. EAKR-rahaa myönnetään eniten Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Tiedossa on, että maakuntaliitto on pitänyt yrityksen esittämää hanketta relevanttina. Tällöin se on pyytänyt, että hanke-esitys tuodaan julkisten toimijoiden kautta rahoitettavaksi. Eräässä tapauksessa lopputuloksena julkiset toimijat pyysivät hankevalmistelussa yleishyödyllistä hanketta esittävältä yritykseltä lopulta vain omarahoitusta. Yritys myönsi omarahoituksen, mutta ei saanut vastineeksi edes tiedustelua, että miten hanketta tulisi suunnata.

EAKR-rahan käytössä yksityisten ja julkisomisteisten yritysten tasa-arvo ei toteudu. Samanaikaisesti hankkeiden julkislähtöisissä ohjausryhmissä pohditaan, miten dynaamisia vaikutuksia aluekehitykseen voitaisiin saada. Nykyisellä mallilla niitä ei voida saada.

EAKR-rahasta on tullut yliopistojen ja muiden organisaation budjettirahoituksen vähenemisen paikkaaja. Toimijoilla on pyrkimys suojella omaa toimintaansa ”ja laulaa sen lauluja kenen leipää syövät”. Suomen innovaatiojärjestelmä yleisen ajattelun mukaan julkisten toimijoiden tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta johtaa todellisiin innovaatioihin eli hyötykäyttöön otettuihin uudistuksiin. Ilman yritysyhteistyössä syntyvää markkinatietoa ja toimeenpanevia yrityksiä kehitettävää uutta toimintaa ei voida suunnata tarpeisiin ja panostukset valuvat hukkaan.

Protektionistinen lainsäädäntö tai sen tulkinta ei ole johtanut ennenkään taloudelliseen menestykseen. Olisi ihme jos se johtaisi nykyisessä EAKR-rahan käytössä. Suurin aluekehitysrahastomme ei tuo tavoitteen mukaista lisäarvoa talouteemme.

Ratkaisuna on tasa-arvon tuominen aluekehittämiseen yksityisten ja julkisten EAKR-rahaa hakevien yritysten välille. Yritykset on saatava tasa-arvoisesti EAKR-rahan hakijoiksi julkisten yrityskehitysorganisaatioiden kanssa sekä hyötymään tuloksista EU:n EAKR-asetuksen tavoitteiden mukaisesti. Mallia hyvistä EAKR-rahan käytännöistä voisi löytyä Ruotsista ja Iso-Britanniasta.

Yrjö Myllylä, YTT

Toimitusjohtaja

RD Aluekehitys Oy

http://www.rdaluekehitys.net

yrjo.myllyla@aluekehitys.fi

Puh. 0500 450 578

Ks. myös :

Varsinais-Suomen Yrittäjät, Y-lehti 25.8.2015: Yksityiset yritykset tasavertaisiksi julkisten yritysten kanssa

Alueellisen ennakointitoiminnan arviointi on tehokas ja vaikuttava tapa siirtää alueelle ennakointiosaamista ja parhaimpia käytäntöjä. Esimerkiksi Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 toiminta arvioitiin mallilla, joka on tuotteena mahdollista soveltaa myös muiden seutukuntien, maakuntien, ELY-keskusten tai organisaatioiden ennakointitoiminnan arviointiin. Arvionnilla voidaan tehokkaasti siirtää myös Euroopan unionin parhaimmaksi valitun alueellisen ennakointikäytännön elementtejä alueelliseen ennakointitoimintaan, koska tässä artikkelissa esiteltävä / tarjottava arvioitsija on myös Euroopan unionin parhaimmaksi valitun alueellisen ennakointikäytännön keskeinen kehittäjä.

Katso arvioinnin pilotointicase:

Myllylä, Yrjö (2008). Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 -toiminnan arviointi. Salon Seudun Kehittämiskeskus 2008.23 s.

Seudullisen tai maakunnallisen ennakointitoiminnan arviointi

Alueellisen ennakointitoiminnan kehittäminen turvaa parhaimmillaan alueen jatkuvan talouskasvun. Kehittynyt ennakointitoiminta toimii innovaatiojärjestelmänä. Innovaatio on hyötykäyttöön otettu uusi kilpailuetu – tuote, palvelu tai uusi parempi käytäntö. Uusien innovaatioiden merkitys talouskasvun turvaamiseksi korostuu talouden matalasuhdanteissa – innovaatiot ovat taloussyklien keskeinen selittäjä.

Innovaatiotoiminnassa on keskeisimmin kyse innovaatiotoiminnan kannalta tärkeiden toimijoiden vuorovaikutuksesta, siksi alueellisen ennakointitoiminnan ja innovaatiotoiminnan kehittäminen olisi lähtökohtaisesti ennen muuta Suomessa maakuntien liittojen ja seudullisten kehittämiskeskusten tehtävä, eikä ensisijaisesti esimerkiksi ELY-keskusten tai tutkimus- ja oppilaitosten tehtävä, vaikka ne ovatkin tärkeitä innovaatiotoiminnan osapuolia. Alueellisen ennakoinnin ja osaamisen status vaihtelee tällä hetkellä alueittain, mutta siitä on tulossa nopeasti aluekehittämisen ja innovaatiojohtamisen väline. Keskeistä on tunnistaa alueen keskeiset tulevaisuutta muovaavat erilaiset päätöksentekotahot ja persoonat, ja tukea näiden välistä vuorovaikutusta. Ei pidä jäädä kehityksestä tieten tahtoen jälkeen! – Oy Aluekehitys RD on alueelliseen ennakointiin ja innovaatiotoimintaan perehtynyt korkeimman luokan asiantuntija – mm. osallistunut Euroopan unionin parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittämiseen – ja voi siten tarjota teille myös oman toimintanne statuksen / osaamisen nostoa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi seuraaavasti:

Tämä tuote on pilotoitu edelläkävijyyttä edustavan seudun ja aluekeskusohjelman puitteissa Varsinais-Suomessa.

Työn sisältö

Työn sisältö koostuu seuraavista Osioista 1.-4.:

1. Tutustuminen ennakointimateriaaliin
– tutustuminen erikseen alueeltanne toimitettaviin julkaisuihin ja ennakointia käsitteleviin www sivuihin

2. Ennakoinnin kehittämiskeskustelu 2-4 tuntia organisaationne edustajien kanssa

3. Arviointiraportin laatiminen materiaaliin tutustumisen ja kehittämiskeskustelujen perusteella

4. Raportin tulosten esittely johto- tms. ryhmälle

Ennakointimateriaaliin tutustuminen käsittää esimerkiksi viiteen valitsemaanne alueellisen ennakointijulkaisuun sekä alueellista ennakointia esitteleviin www-sivuihin tutustumisen (Osio 1). Ennakoinnin kehittämiskeskustelussa keskustellaan kirjallisen analyysivaiheen esille nostamista kysymyksistä. Arviointiraportissa kuvataan nykyinen ennakointitoiminta ja arvioidaan sen lähtökohdat, tavoitteet, käytännöt yms. systemaattisesti. Tärkeimmän raportin osan muodostaa johtopäätökset, mitkä pitävät sisällään yleisarvion ja erityispiirteiden tunnistamisen ennakointimallista, ennakointitoiminnan kehittämisen kannalta olennaisia kysymyksiä, kehittämissuosituksia ml. esille nousevat ajankohtaiset ennakointiteemat. Liitteeksi voidaan liittää alueellista ennakointia tukevia toimintamallikuvauksia sekä tarvittaessa hanke-esitys ennakoinnin kehittämiseksi.

Aikataulu

Työ vie 1-2 työviikkoa. Ennakkomateriaali tulee olla arvioijan käytettävissä 2 viikkoa ennen sovittua arviointitilaisuutta ja arviointiraportin luonnos toimitetaan puolestaan kahden viikon kuluttua arvioinnista ja lopullinen arviointiraportti kuukauden kuluttua arvioinnista – ellei toisin sovita.

Optio: Arviointi voidaan laajentaa hyödyntämään Delfoi-paneelia arvioinnissa. Tämä nostaa arvioinnin kustannuksia, mutta olisi varteenotettava ja hyötykustannussuhteiltaan perusteltavissa oleva menettelytapa. Jos tavoitteena on selkeästi alueellisten toimintatapojen uudistaminen, innovaatio ( = tässä hyötykäyttöön otettu parempi käytäntö alueellisessa ennakoinnissa), optio-vaihtoehto on hyvinkin suositeltava. Optioon voidaan rakentaa sisään EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön tärkeimmät elementit.

Arvioijan kompetenssi

Arvioinnin suorittaa alueellisen ennakoinnin asiantuntija, YTT Yrjö Myllylä Oy Aluekehitys RD:stä – kompetenssi on kuvattu mm. CV:ssä.

Espoo / Teijo 6.9.2011

Oy Aluekehitys RD

Yrjö Myllylä, YTT, tj.,
Alueellisen ennakoinnin asiantuntija
Euroopan unionin parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä