.
.
Seuraavassa on käsikirjoitus, jonka pohjalta yllä oleva Suomenmaan artikkeli on viimeistelty:
Suomen EAKR-käytännöt estävät alueellisen uusiutumisen
Euroopan unionin aluekehitysrahasto EAKR:n rahojen käytön tavoitteena on alueellisten kehityserojen tasaaminen. Se olisi keskitettävä EU:n EAKR-asetuksen (No 1301/2013) mukaan tutkimukseen ja innovointiin, tieto- ja viestintäteknologiaan, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja vähähiilisen talouden edistämiseen.
Yksityiset yritykset eivät pääse EAKR-rahan käyttäjiksi tai hyötyjiksi Suomessa. Sen sijaan rahan käyttäjiksi hyväksytään valtiolliset tai kunnalliset toimijat, kuten yhtiömuotoiset kunnalliset yrityskehitysorganisaatiot, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Suomessa on muotoutunut käytäntö, jossa viitataan valtioneuvoston EAKR-asetukseen (357/2014), kun yksityinen yritys tai yritysryhmä hakee rahoitusta yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen. Asetuksessa todetaan: ”Maakunnan liito ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen.” Lausetta tulkitaan niin, että paitsi että yritykset eivät tähän vedoten voisi olla EAKR-rahan hakijoita ja käyttäjiä, ne eivät saisi hyötyä EAKR-rahasta lainkaan.
Euroopan unionin aluekehitysrahaston EAKR:n suuruus Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 on reilut 2,6 miljardia euroa. Määrästä puolet tulee EU:lta, jäljelle jäävästä puolesta 70 % valtiolta ja 30 % kunnilta. Omarahoitusosuuksina hyväksytään myös työ hankkeelle. EAKR-rahoituksen käytöstä ja myöntämisestä vastaavat maakuntien liitot, joilla on lain mukainen alueiden aluekehittämisvastuu. EAKR-rahaa myönnetään eniten Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Tiedossa on, että maakuntaliitto on pitänyt yrityksen esittämää hanketta relevanttina. Tällöin se on pyytänyt, että hanke-esitys tuodaan julkisten toimijoiden kautta rahoitettavaksi. Eräässä tapauksessa lopputuloksena julkiset toimijat pyysivät hankevalmistelussa yleishyödyllistä hanketta esittävältä yritykseltä lopulta vain omarahoitusta. Yritys myönsi omarahoituksen, mutta ei saanut vastineeksi edes tiedustelua, että miten hanketta tulisi suunnata.
EAKR-rahan käytössä yksityisten ja julkisomisteisten yritysten tasa-arvo ei toteudu. Samanaikaisesti hankkeiden julkislähtöisissä ohjausryhmissä pohditaan, miten dynaamisia vaikutuksia aluekehitykseen voitaisiin saada. Nykyisellä mallilla niitä ei voida saada.
EAKR-rahasta on tullut yliopistojen ja muiden organisaation budjettirahoituksen vähenemisen paikkaaja. Toimijoilla on pyrkimys suojella omaa toimintaansa ”ja laulaa sen lauluja kenen leipää syövät”. Suomen innovaatiojärjestelmä yleisen ajattelun mukaan julkisten toimijoiden tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta johtaa todellisiin innovaatioihin eli hyötykäyttöön otettuihin uudistuksiin. Ilman yritysyhteistyössä syntyvää markkinatietoa ja toimeenpanevia yrityksiä kehitettävää uutta toimintaa ei voida suunnata tarpeisiin ja panostukset valuvat hukkaan.
Protektionistinen lainsäädäntö tai sen tulkinta ei ole johtanut ennenkään taloudelliseen menestykseen. Olisi ihme jos se johtaisi nykyisessä EAKR-rahan käytössä. Suurin aluekehitysrahastomme ei tuo tavoitteen mukaista lisäarvoa talouteemme.
Ratkaisuna on tasa-arvon tuominen aluekehittämiseen yksityisten ja julkisten EAKR-rahaa hakevien yritysten välille. Yritykset on saatava tasa-arvoisesti EAKR-rahan hakijoiksi julkisten yrityskehitysorganisaatioiden kanssa sekä hyötymään tuloksista EU:n EAKR-asetuksen tavoitteiden mukaisesti. Mallia hyvistä EAKR-rahan käytännöistä voisi löytyä Ruotsista ja Iso-Britanniasta.
Yrjö Myllylä, YTT
Toimitusjohtaja
RD Aluekehitys Oy
yrjo.myllyla@aluekehitys.fi
Puh. 0500 450 578
Ks. myös :