EU-palkittu TKTT innovaatiojärjestelmänä – Case: Siivous- ja kotitalousala

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

TKTT innovaatiojärjestelmänä

EU-palkittu TKTT (Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus) prosessi voidaan kuvata myös innovaatiojärjestelmänä, kuten alunperin RD Aluekehitys Oy:n Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toteuttamissa sovelluksissa on tehty.. Katso innovaatiojärjestelmän tulostettava Ossi Luoman & Yrjö Myllylän malli (”Lay out”), s. 2., tästä (Case Siivous- ja kotitalouspalveluala).

TKTT-prosessi tuottaa yrityslähtöisesti kehittämistarvetietoa ja pyrkii tunnistamaan tärkeimmät kehittämistoimenpiteet yhdessä yritysten, TE-keskuksen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden yrityspalvelujen tai resurssoijien kesken sekä tukee jatkotoimenpidesuositusten toteutumista. Tällä sivulla ja etenkin siihen linkitetyissä mallinnoskaavioissa on kuvattu TKTT-prosessin innovaatiojärjestelmäluonnetta.

TKTT-prosessia RD Aluekehitys Oy:n tapaan sovellettuna (Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toimitettuja tilauksia) ei olekaan suotta palkittu Euroopan unionin parhaimpana alueellisena ennakointikäytäntönä Brysselissä EU:n rakennemuutoksen hallintaseminaarissa 18.8.2010. Palkitsemiseen johtaneita kriteereitä olivat mm. että prosessissa saadaan yritykset ja muut toimijat mukaan, se tuottaa priorisoidun listan tarvittavista toimenpiteistä ja toteutus on public-private -mallin mukainen:

Seuraavassa on kuvattu mm. Siivous- ja kotitalouspalvelualan kehittämisaihioita ja jatkotoimenpidesuosituksia, jotka ovat toimeenpantuna innovaatioita. Nämä aihiot ovat löydetty prosessin aikana ja nostettu asiantuntijaryhmän näkemyksenä esille jatkotoimenpidesuosituksena. Hankkeen aikaiseen ja jälkeiseen viestintään satsaamalla voidaan mm. tehostaa jatkotoimenpideuositusten käyttöönottoa eli todellisten innovaatioiden syntymistä prosessin pohjalta.

Kehittämisaihiot ja jatkotoimenpidesuositukset – toimeenpantuna innovaatioita
1. Ratkaisuja tarjoava työnvälitys
2. Nykyisen henkilöstön kouluttaminen
3. Viestintäsuunnittelu ja toteutus
4. Klusterianalyysi-hanke
5. Siivouspalvelualan ostaminen
6. Siivouspalvelualan tasot/mittarit
7. Työvoimapooli
8. Alueellinen innovaatio- ja tk-ohjelma
9. Asiakaspalvelukoulutus
10. Työllisyysasteen nosto
11. Innovatiivinen kilpailuttaminen
12. Yrittäjyyden edistämisohjelma.

Em. hankeaihioit ovat jo osittain toimeenpantuna, teemat antavat edelleen aihetta toimenpiteisiin etenkin Varsinais-Suomessa, mutta sovellettuna myös muualla Suomessa siivous- ja kotitalouspalvelualalla. Tarkemmin näiden hankeaihioiden sisältö on avattuna ao. Siivous- ja kotitalouspalvelualan TKTT-loppuraportissa sivuilla 42-45:

Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf
Tiivistrlmä: <http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007tiedote.pdf>

Aiheesta muualla

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen (2011). Työvoima ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011.
<<a href=”http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf&gt”>http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf> (TKTT-esittelyartikkeli sivulla 3)

Ks. myös blogiarttikeli ”EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa”

Jos haluat soveltaa TKTT-prosessia edellä esitetyllä EU:n palkitsemalla tavalla, ota yhteyttä RD Aluekehitys Oy:hyn tai ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttiseen (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Ajankohtaisia sovelluskohteita on runsaasti ympäri Suomea, EU:ta ja maailmaa. Yhtenä monien joukossa strategisesti tärkeä kaivosala Suomessa ja sen lähialueilla – tärkeintä on aloittaa Suomesta ELY-keskusten ja maakuntien alueiden yhteistyöllä: ks. aiheeseen liittyvä tekijän blogiartikkeli.

Muita RD Aluekehitys Oy:n toteuttamia palkitun TKTT-konseptin sovelluksia, joissa konseptia on käytetty artikkelissa kuvatun innovaatiojärjestelmän tapaan

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Palkitun konseptin elementtejä ollut käytössä myös RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. http://www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

8. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa.

Ks. myös:

9. Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>

10. Myllylä, Yrjö (2011). Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 29/2011.
<http://www.tem.fi/files/30385/TEM_29_2011_netti.pdf>

EU-palkittu TKTT innovaatiojärjestelmänä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TKTT innovaatiojärjestelmänä

Seuraavassa on kuvattu mm. Teknisen palvelualan kehittämisaihioita ja jatkotoimenpidesuosituksia, jotka ovat toimeenpantuna innovaatioita. Nämä aihiot ovat löydetty prosessin aikana ja nostettu asiantuntijaryhmän näkemyksenä esille jatkotoimenpidesuosituksena. Hankkeen aikaiseen ja jälkeiseen viestintään satsaamalla voidaan mm. tehostaa jatkotoimenpideuositusten käyttöönottoa eli todellisten innovaatioiden syntymistä prosessin pohjalta.

Kehittämisaihiot ja jatkotoimenpidesuositukset – toimeenpantuna innovaatioita
1. Ympäristö- ja energiateknologian uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoitus
2. Kansainvälistymisstrategioiden päivitys ja laadinta
3. Koulutus matalasuhdanteen aikana
4. Arktinen kuljetus- ja energiateknologian tutkimus- ja kehittämis + verkottamisohjelma
5. Barentsin alueen vientihankkeen käynnistäminen
6. Yritykset ja yrittäjät opetuksessa mallin vahvistaminen
7. Teknikkotason koulutuksen kehittäminen
8. Oppisopimuskoulutuksen tehostaminen
9. Täsmätyövoimakoulutus peiden ennakointi
10. Alan yritys- ja innovaatiostrategia
11. Työharjoittelun kehittäminen
12. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi
13. Hankintayhteistyö
14. TKTT-tulosten viestintä.

Em. hankeaihioit ovat jo osittain toimeenpantuna, teemat antavat edelleen aihetta toimenpiteisiin niin Varsinais-Suomessa kuin muualla Suomessa teknisellä palvelualalla. Tarkemmin näiden hankeaihioiden sisältö on avattuna ao. teknisen palvelun loppuraportissa sivuilla 49-53:

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008 . Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009.
<http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf>
<http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT%20Teknpalvelutiedote%2008%20tiivistelma.pdf> (tiivistelmä)

Aiheesta muualla

Ks. myös blogiarttikeli ”EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa”

Muita RD Aluekehitys Oy:n toteuttamia palkitun TKTT-konseptin sovelluksia, joissa konseptia on käytetty artikkelissa kuvatun innovaatiojärjestelmän tapaan

Palkitun konseptin elementtejä ollut käytössä myös RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

8. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa.

Ks. myös:

Kaivosalan TKTT työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus pitäisi toteuttaa ELY-keskusten yhteistyönä

Kaivosalan työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptia (TKTT) pitäisi soveltaa yhden ELY-keskuksen sijaan samanaikaisesti usean ELY-keskuksen alueella Malli on tutkittu EU:n komission toimeksiannosta YK:n ILO-järjestön arvioinnissa toimavaksi ja palkittu Euroopan unionin parhaimpana alueellisena ennakointikäytäntönä. Sitä pitäisi palkitun mallin mukaan soveltaa ylipäätään myös Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja muiden ELYjen alueella nykyistä enemmän eri alojen tarpeisiin, mutta erityisen ajankohtaista sitä olisi soveltaa juuri em. ELYjen yhteishankkeena kaivosalalle seuraavien mallien mukaan:

Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007 . Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007.

TKTT Varsinais-Suomen / RD Aluekehityksen malliin valittu EU:n parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi:
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/

Kaivosalan työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptia (TKTT) pitäisi soveltaa siis yhden ELY-keskuksen sijaan samanaikaisesti usean ELY-keskuksen alueella. Esimerkiksi ei riitä, että Lapin tai Pohjois-Pohjamnaan ELYt tekevät omat. Edellisen alueella esimerkiksi on paljon kaivosalan työpaikkoja, mutta vähän koulutettavaa väestöpotentiaalia. Jälkimmäisessä esimerkiksi on merkittävästi nuorisotyöttömyyttä, mutta työllistävät kaivokset sijaitsevat tällä hetkellä erityisesti Lapin ELY-keskuksen alueella.

Kaivostoiminnassa ja yleensäkin luonnonvarojen hyödyntämisessä on lähdettävä entistä enemmän ns. Long Distange Commuting/LDC eli pitkän välin pendelöinnin lähtökohdista. Tämä tarkoittaa, että esim. Oulussa voitaisiin asua ja perustaa perhe, mutta työvuorot ja joukkoliikenne kaivoksille suunnitellaan niin, että työssäkäynti olisi Oulusta luontevaa esimerkiksi Pajalaan, Kittilään, Sodankylään tai Soklin kaivoksille. Tällä hetkellä on käymässä niin, että osalle näistä kaivoksista työvoima hankitaan ulkomailta, koska kotimaasta ei ole riittävästi saatavilla tekijöitä.

Kollegani Mattias Spies on hyvin perehtynyt siihen, miten Venäjällä esim. aiemmin Nesteen omistamalla öljykentällä Timan Petšoran alueella on pitkän matkan pendelöinti järjestetty ja miten työntekijät kokevat järjestelyt. Kokonaisvaikutelma on, että tässä casessa olosuhteisiin ollaan tyytyväisiä, vaikka töihin tullaan tuhansien kilometrien päästä aina 2 viikoksi kerrallaan tehden 12 tunnin työvuoroja ja tämän jälkeen pidetään lomaa kotona.

Suomessa esim. Finstashipilla on monitoimimurtajilla malli, jossa työntekijät ovat noin kuukauden työvuoroissa ja lentävät kuukaudeksi kotiin (esim. Välimereltä tai Pohjanmereltä). Koillisväylän liikenteeseen ja ajankohtaisimpana suomalaisten kannalta etenkin kaivostoiminnan tarpeeseen pitää kehittää omat mallit.

LÄHTEET JA MALLIT

Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007 . Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007.

Spies, Mattias (2008). OIL EXTRACTION IN EXTREME REMOTENESS. THE ORGANISATION OF WORK AND LONGDISTANCE
COMMUTING IN RUSSIA’S NORTHERN RESOURCE PERIPHERIES. 158 p. Joensuun yliopisto, yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta <http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/spies_oil/spies.pdf>

Pitkän matkan pendelöinnin vaikutus Pohjois-Suomen aluerakenteeseen
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/05/14/pitkan-matkan-pendeloinnin-long-distance-commuting-%e2%80%93-ldc-vaikutus-pohjois-suomen-aluerakenteeseen/

JATKOTOIMET

Esittelypyynnöt aiheeseen liittyvien mahdollisuuksien tarkemmaksi esittelemiseksi voi tehdä blogin kirjoittajalle. Kansallisen ja alueellisen edun nimissä tuottoisinta kansantaloudellemme olisi tehdä nopeasti muutamien ELY-keskusten alueella yhteinen kaivosalan TKTT-sovellus, mitä nopeammin työ käynnistetään, sen merkittävimmät hyödyt. Kaivosalan ja muiden alan yritysten työnantajahaastattelut ja muut TKTT-prosessin osavaiheet konsultin kilpailutuksineen ottavat aikansa ennen kuin tulokset koulutustarpeista saadaan täsmnennettyä, ja koulutusohjelmat alueilla käynnistettyä.

Aiheesta lisää

Myllylä, Yrjö (2011). Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 29/2011.
< http://www.tem.fi/files/30385/TEM_29_2011_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.
< http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009 . Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3/2009.

Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007 . Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007.

Ottakaa kantaa kyselyyn