9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut

Aamulehti 17.3.2013: ”Pääministerillä on liian lepsu ote kaivosasioihin”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
Aamulehti 17.3.2012

Aamulehti 17.3.2012

Aamulehti 17.3.2012, Toni Viljanmaa:

Pääministerillä on liian lepsu ote kaivoasioihin

Ex-ministeri Jouko Skinnari selvittäisi kaivosveroa, jotta Suomi hyöytyisi rikkauksista

Tausta: Suomi kiinnostaa
Kanadalainen Fraser Instituutti arvioi, että Suomi on maailman toiseksi houkuttelevin kohde kaivosteollisuudelle.
Houkuttelevin kohde on raportin mukaan New Brunswick Itä-Kanadassa.
Suomen kaivosten vuosiliikevaihto on miljardi euroa. Suomi on Euroopan suurin kullan louhija.

Rahaa Suomen maaperään
– Oma eläkeraha pitäisi saada pyörimään Suomen taloudessa ja siinä alan yhtiöt Helsingin pörssissä ovat tärkeitä (Yrjö Myllylä).
***

(Valtion toimijat ovat ymmärtäneet tehtävänsä liian suppeasti vain rahan sijoittamisena jo olemassaoleviin kaivosyhtiöihin, lue tarkemmin esim. yksi seuraavassa linkissä olevista  painetussa mediassa julkaistusta artikkeleista tai kysy lisätietoja blogin pitäjältä Kauppalehti: “Pörssiin saatava lisää luonnonvarayrityksiä”.
Vastaa kyselyyn:

***
Ks. jatkokeskustelua mm.
Aamulehti 28.3.2012, Arto Lahti: Työ Löytyy pohjoisesta
Lapin Kansa 5.4.2012, pääkirjoitus: Kaivosrahastolle löytyy kannatusta

Ks. Aiempaa keskustelua mm.
Kauppalehdessä 28.11.2011, Yrjö Myllylä: Pörssiin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä
Kauppalehti 13.12.2011, Vaasa on tulevaisuuden kasvukaupunki
Aamulehti 12.12.2011, Etlan mukaan Pirkanmaan talous ei kasva ensi vuonna ollenkaan.

Ks. blogikirjoituksia ja muita artikkeleja aiheesta

Kaivosalan kehittäminen ja Suomen talous tarvitsevat mandaatin muutosnavigaattorille  (lisätty 1.8.2013)

Kaivostoiminta

”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi entistä enemmän merestä ja maaperän rikkauksista”

Käytäväkehittäminen Case ”Nelostietä markkinoille”

1. ALUEKEHITYS, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
Nelostietä markkinoille, Tie- ja Liik 5,6, 98

Nelostietä markkinoille, Tie- ja Liik 5,6, 98

”Nelostietä markkinoille”
Nelostietä markkinoille, Tie- ja Liik 5,6, 98

Käytäväkehittäminen on ajankohtaista. Yksi tekijän koordinoima käytäväkehittämishanke oli NelostieE75 ry:lle tuotettu Nelostie-visio ja siihen liittyvät taustatutkimukset, seminaari ja esitteet. NelostieE75ry perustettiin vuonna 1998 ja sitä edelsi 1991-92 tehty käytäväkehittämisprosessi, jossa kirjoittaja oli keskeisessä roolissa konsulttina. RD Aluekehitys oli myös NelostieE75ry:n kannatusjäsen alkuvuosina. NelostieE75ry:n ja kehittämishankkeiden keskeisinä priimusmoottoreina alkuvuosina ovat olleet maakuntien liitot, erityisesti Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Keski-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen liitot sekä alueen tiepiirit. Myöhemmin yhdistyksen jäseninä painoarvoa ovat lisänneet mm. kunnat, kauppakamarit ja yritykset. Käytäväkehittämisessä yleensä pyritään katsomaan eri liikennemuotojen yhteensovittamisen kysymyksiä sekä pyritään ylimaakunnalliseen ajatteluun. Nelostie mm. on keskeinen tavaraliikenneväylä joka on tärkeä mm. Uudenmaan alueen ja monen muunkin alueen satamille. Tämä Nelostien erityinen luonne tavaraliikenneväylänä tuli jo selville aiemmissa 1990-luvun alun Nelostien kehittämisen hankkeissa.

Tällä hetkellä tulisi käynnistää mm. VT8:n ja VT3/VT8:n käytäväkehittämishankkeita. Mm. rannikon kehittyvät teollisuus- ja satamakaupungit tarvitsevat parempia yhteyksiä yhdistettynä Seinäjoen ja Tampereen kautta Uudenmaan keskuksiin ja satamiin.

Alla on joitakin tekijän koordinoimia muita liikennekäytävien ylimaakunnallisia tai kansainvälisiä kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat jo pitkälti nähtävillä.

Erityisen tärkeää olisi lisäksi katsoa ei vain yhtä käytävää vaan valtakunnallista kokonaisuutta, jossa näkökulmina voisi olla sekä teollisuuden että satamien näkökulma, jolloin mukana tarkastelussa olisi kaikki liikennemuodot. Tuloksia tulisi verrata näiden kahden ryhmän näkökulmista, koska intressit voivat olla joiltain osin ristiriitaisia esimerkiksi uusien ratayhteyksien osalta Jäämerelle. Ennakointitutkimuksessa näkökulmana voisi olla tärkeimmät logistiikan kehittämistarpeet tarkasteltuna sekä satamien että teollisuuden näkökulmista erikseen. Luonnollisesti vahvasti tulisi olla mukana luonnonvaratalouden uudet tarpeet, kuten kaivostoiminnan ja biotalouden tarpeet. Yhtenä hyvänä mallina tässä mielessä voisi olla esimerkiksi ao. kohta 3.

1. E18: Matkalla Pietariin – E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti, 1992 (poikittaisyhteyksien kehittämisen viestinnällinen käynnistysprosessi),
2. Pohjois-Euroopan uudet kuljetusmarkkinat – Perämeren satamat osana Pohjoiskalotin ja Luoteis-Venäjän yhteysverkkkoa
3. E18: Delfoi-tutkimus: Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa, E18-tien kehittämisen, Pietarin uuden sataman ja Tanskan ja Saksan kiinteän yhteyden vaikutus Varsinais-Suomen ja Etelä-Suomen muiden alueidenkehitykseen, 1995, tarkastelu vuoteen 2010
4. Nelostie/E75: 1998 perustetulle NelostieE75 ry:lle, maakuntaliitoille, tiepiireille tehty Nelostievisio: ”Nelostietä markkinoille”
5. Barentsin käytävän kehittäminen, kehittämisseminaarit 1996 ja 1997 (mm. Sallan raja-aseman avaamisprosessin käynnistys, avaus kv-liikenteelle 2002).
6. Oy Bothnia Logistic Centre Ltd, n. 20 yrityksen kuljetusmuotoja yhdistävä palvelu sai tukea syntyynsä RD Delfoi-prosessista, ks. http://www.blckemi.com.
7. Murmanskin , Luoteis-Venäjän ja Suomenlahden gatewayaseman ja logistiikan kehittäminen – useita tutkimusraportteja ja asiantuntija-artikkeleita vuosilta 2005-2010, tarkastelu vuoteen 2025

Em. käytäväkehittämishankkeet edustavat liikennehankkeissa valtavirrasta poikkevaa RD Aluekehitys-metodia, jossa mm. faktatiedon lisäksi painotetaan erityisesti näkemystietoa. Fakta+näkemys=tulevaisuustietoa (prof. Pentti Malaska, tulevaisuuden tutkimuksen seuran 30-vuotisjuhlanäyttelyn avajaispuheessaan). Tämä metodi on kehitetty pitkälle mm. tekijän väitöskirjassa, jonka nimi oli ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025”. ks. esim. UM 3/2008 julkaisu aiheesta. Metodia voidaan soveltaa perusteellisesti ja se toimii erityisesti muuttuvissa olosuhteissa, jota elimme Neuvostoliiton hajottua ja nyt edelleen voimakkaasti logististen järjestelmien näkökulmasta tarkasteltuna.

Ks. myös muita logistiikan artikkeleita tästä.

Kysy lisätietoja logistiikan kehittämisen perusteista ja metodeista sekä materiaaleja em. kiinnostavista korridoreista!

”Suomalaiset ennakointikäytännöt arvostettuja maailmalla”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI
TKTT innovaatiojärjestelmänä

TKTT innovaatiojärjestelmänä

EU:n komission vienninedistämishanke suomalaisen ja samalla EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön (TKTT-konseptin) viemiseksi Baltiaan uutisoitiin juuri.

Suomalainen rakennemuutoksen hallintaan kehitetty ja siinä käytetty alueellinen ennakointikäytäntö on valittu Euroopan unionin parhaimmaksi. Käytäntö palkittiin 27 maan evaluoinnissa Brysselissä 18.10.2010 Komission rakennemuutoksen hallintaseminaarissa. Menetelmän kehittämiseen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa osallistunut RD Aluekehitys Oy:n Yrjö Myllylä esitteli käytäntöä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/

Menetelmän kehittämiseen keskeisesti osallistunut ja siihen vaikuttanut Jouni Marttinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta: ”EU-komisssio (DG Työllisyys, sosiaali- ja tasa-arvoasiat) on rahoittanut vuosina 2008-2010 ARENAS- projektia (ks. http://arenas.itcilo.org/), jossa kuvattiin jokaisen 27 EU-maan käytännöt ja menetelmät, joilla rakennemuutosta ennakoidaan ja hallitaan. Käytännössä hankkeen toteutti ILO:n alainen Torinossa sijaitseva kansainvälinen koulutuskeskus (ICT). Allekirjoittanut osallistui Suomen maaraportin kirjoittamiseen laatimalla kuvaukset Varsinais-Suomen Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) -prosessista ja Ammattibarometristä.” Ks. Suomen raportti (http://arenas.itcilo.org/countries/finland/presentation-of-nbp/national-background-paper).

Mallia on siis juuri viety mm. Baltiaan komission rahoittamassa projektissa. Mielestäni myös Työ- ja elinkeinoministeriön kannattaisi ottaa malli aktiiviseen rakennemuutoksen hallintakäyttöön, mieluiten ennakoivasti sitä soveltaen, mutta jo tilanteen ollessa päällä – konsepteja ja kumppanuutta voidaan kehittää RD Aluekehityksen kanssa. Koska ennakointi vaatii myös aitoa keskustelua, osallistumista, verkostoitumisen edistämistä, vision luontia, uuden tiedon tuottamista, olisi hyvä varata vähintään puoli vuotta tällaisen alueellisen prosessin läpivientiin. Joka tapauksessa EU:n komission projektin suunnalta on pyydetty välittämään komission projektin viestiä eteenpäin:

”Dear Focus Group meeting participants,

Thank you for attending the Focus Group meeting which has been held in Helsinki last April.

Please note that the project has been concluded with success and we are pleased to inform you that the final product of the project – Synthesis Report as well as the Newsletter are now available. Please find in attachment the above mentioned documents.

Also note that the documents are available on our website at the following link: http://arenas.itcilo.org/anticipating-restructuring/synthesis-reports

We will be appreciated very much if you could share the following information through your colleagues for the further dissemination of the project outcomes.

With best wishes,

Restructuring team

Programme Development and Regional Cooperation
International Training Centre of the ILO
Viale Maestri del Lavoro, 10
10127 Turin, Italy
Tel.: +39 011 693 6563
Fax: + 39 011 693 6320
ILO ITC Website: http://www.itcilo.org

MITÄ SUOMESSA PITÄISI TEHDÄ ESIMERKIKSI RAKENNEMUUTOKSEN HALLITSEMISEKSI?

Avainasemassa ovat palkitun konseptin mukaisesti seuraavat sovellukset
– Alueelliset elinkeinostrategiat, ks. esim.
– Osaamis- ja koulutustarpeiden alueelliset ennakointihankkeet, ks. esim.
– Yksittäisen toimialan tai klusterin alueelliset ennakointihankkeet, ks. esim.

Keskeistä on
– Saada yritykset mukaan
– Saada muut asiaan vaikuttavat tahot mukaan
– Tuottaa priorisoitu lista toimenpiteistä
– Toteuttaa ennakointi public-private – mallilla.

Mielestäni rakennemuutospaikkakunnat voisivat paremmin vastata haasteeseen ja verorahat tulisivat käytettyä paremmin, jos niissä tehtäisiin esim. RD Aluekehityksen konseptin mukainen EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä hyödyntävät sovellus rakennemuutosalueilla mieluummin ennen kriisiä, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Pohdintaa esimerkiksi Keski-Karjalan esimerkin valossa: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/11/14/keski-karjalan-tulevaisuuden-visiointia/

Koska on tullut selväksi vuosien kokemukseen perustuen, että vain harvat seutukunnat osaavat tilata itse tässä tarkoittamiani EU:n parasta käytäntöä hyödyntäviä ja kehitystä tukevia sovelluksia, olisi tärkeää, että TEM voisi vauhdittaa tällaisia prosesseja äkillisen rakennemuutoksen hallitsemiseksi.

Alla muutamia hyviä sovelluksia RD Aluekehitykseltä:

1. Kemi-Tornio 2010 (n. 6 kuntaa+Haaparanta) (toteutettu v. 2001)
Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Koillis-Suomi 2025 (7 kuntaa) (toteutettu v. 2010-2011)
2. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön mukainen sovellus)

Etenkin viimeksi mainitussa on käytetty EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä, jota suosittelen käytettäväksi rakennemuutoksen hallinnassa yleisemmenkin. Koillis-Suomen elinkeinostrategian kaikki materiaalit ovat osoitteessa http://delfoi.ning.com

Toimialakohtaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi alla olevat:
3. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

4. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

5. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

6. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

7. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Myös Helsingin kaupunki näyttäisi palveluvaltaisimpana kulkevan edelleen kärjessä palveluvaltaisuudessan. Eräänlainen rakennemuutoksen hallintatyö seuraavakin sovellettuna yksittäiselle koulutusasteelle tietyllä alueella (pääsasiassa ammatilliselle koulutusasteelle). Onko esitetty visio ja suositellut toimenpiteet toteutumassa?

8. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupunki, Ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003.
<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>

yt. Yrjö M.

Yhteistyöterveisin
_____________________________
Yrjö Myllylä, YTT
Erikoistutkija, Toimitusjohtaja
RD Aluekehitys Oy
Meriusva 5 (postiosoite)
Merivirta 5 (käyntiosoite)
02320 Espoo
www.rdmarketinfo.net
yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net
_____________________________
Blogi: https://yrjomyllyla.wordpress.com
Asiantuntijarooli Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa:
http://ffrc.utu.fi/yhteystiedot/henkilokunta/yrjo-myllyla.html

Lisätietoa EU:n keskeiseksi valitusta alueellisesta ennakointikäytännöstä rakennemuutoksen hallintaan

Restructuring team

Programme Development and Regional Cooperation
International Training Centre of the ILO
Viale Maestri del Lavoro, 10
10127 Turin, Italy
Tel.: +39 011 693 6563
Fax: + 39 011 693 6320
ILO ITC Website: http://www.itcilo.org

Jouni Marttinen
Ennakointiasiantuntija
+358 40 535 0100
jouni.marttinen@ely-keskus.fi

Varsinais-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus
Osaamisen kehittämis- ja koulutuspalvelut
Ratapihankatu 36, 20 100 Turku
PL 236, 20101

Jouni Marttinen
Senior foresight advisor
+358 40 535 0100
jouni.marttinen@ely-keskus.fi

Centre for Economic Development, Transport and the Envirionment
for Southwest Finland
Unit for Employment, Entrepreneurship, Education and Culture
Ratapihankatu 36, Turku, Finland
P.O. Box 236, FI-20101, Finland