Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista, s. 78.
”Suomi on vuonna 2025 maailman johtava arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tuottaja. Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi entistä enemmän myös merestä ja maaperän rikkauksista.” Edellä mainittu ja aiemmin mm. TEM 43/2010 julkaisussa kirjattu visio ja sen toteuttamisen keskeiset kehittämistoimenpiteet esiteltiin Vuosaaressa Helsingin Sataman isännöimässä pk-yritysten verkostoyhteistyönä järjestämässä seminaarissa 2.11.2011.
Seminaarin nimi ”Pohjoinen ulottuvuus on Suomen suurin taloushaaste ja mahdollisuus 2010-luvulla” kuvastaa järjestäjien näkemystä asiansa tärkeydestä. Pohjoista ulottuvuutta jo 20 vuotta tutkinut yhteiskuntamaantieteilijä ja tulevaisuudentutkija tohtori Yrjö Myllylä esitti seminaarissa ”Pohjoinen yhdistää suomalaiset” 10 teesiänsä, jotka kuvaavat visiota, kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja toimenpiteitä, millä Pohjoisen ulottuvuuden mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä parhaiten suomalaisen elinkeinoelämän, työllisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Seminaarin isännöi Helsingin Satama ja siihen liittyi yrityskäynti Aker Arctic Technology Oy:n toimitiloissa. Seminaariin osallistui noin 40 henkilöä.
Järjestäjien lämpimät kiitokset seminaaripaikan ja puitteet tarjonneelle Helsingin Satamalle, Aker Arctic Technology Oy:lle ja kaikille seminaariin ilmottautuneille, keskustelijoille ja alustajille.
***
Lisätietoja tiedotteen visiosta mm. seuraavasta teoksesta (s.78):
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>
Itä-ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman pohtiminen on ajankohtaista (ks. esim. Kainuun Sanomat 18.7.2011: ”Kehittämisohjelma tarvitsee sisältöä”). TEM 43/2010 julkaisussa on esitetty asiantuntija-arvion testaukseen perustuen yhtenä tärkeimpänä jatkohankkeena Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategian laatimisen toteuttaminen. Se suuntaisi, tukisi ja edistäisi Pohjois- ja Itä-Suomen kehittämistä oikein toteutettuna yksittäisistä toimenpiteistä todennäköisesti eniten.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>
Em. julkaisu s. 40:
Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategia (Suomessa kehitettävät klusterit Pohjoisen ulottuvuuden näkökulmasta, alueellinen profilointi) (19). Pohjois-Eurooppa muodostaa Suomen tärkeimmän vientialueen. Yli 50 % Suomen viennistä on suuntautunut aikaisempien selvitysten mukaan alueelle. Palveluviennissä alueen merkitys on ollut suurempi kuin muiden alueiden. Pohjois-Eurooppaan luetaan tässä Itämeren piirin keskeiset rantavaltiot Venäjä, Baltian maat, Valko-Venäjä, Puola, Saksa, Hollanti, Iso-Britannia, Tanska, Ruotsi ja Norja. Onkin erityisen tärkeää, että Suomella on erityinen strategia juuri Pohjois-Euroopan markkinoiden hyödyntämiseksi, jossa sijaitsee kasvavia talouksia ja mm. Venäjän rooli on keskeinen. Tulisikin toteuttaa päivitetty versio vuonna 1999/2000 päättyneestä noin 10 vuoden päähän tarkastellusta ennakointihankkeesta ”Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden kehittäminen” (Myllylä 1998, 1999) (hankkeen tuloksia esiteltiin mm. EU:n SME-Forumissa Finlandia-talossa syksyllä 1999). Hankkeessa tunnistettaisiin keskeiset potentiaaliset ja kehitettävä tulevaisuuden klusterit Suomessa sen eri ELY-, maakunta- ja seutukunta-alueilla erityisesti Pohjois-Euroopan markkinoiden kehittymisen näkökulmasta noin 10-15 vuoden tähtäimellä. Erityisenä uutena piirteenä olisi mm. arktisen alueen merkityksen kasvun huomioiminen. Klustereiden kehittämiseksi arvioitaisiin toimia etenkin alueellisen innovaatioympäristön kehittämiseksi mm. Kansallisen innovaatiostrategian mukaisesti. Yksi vaihtoehto tarkastelussa voisi olla painottaa ammattikorkeakoulujen roolia innovaatiotoiminnassa. Mm. seudullisten kehittämiskeskusten verkoston (SEKES ry) ja KOKO-verkoston (2010 käynnistynyt koheesio- ja kilpailukykyohjelma) suunnalta tulleen asiantuntijapalautteen mukaan hanketta pidettiin erityisen tärkeän mm. seutukuntien reagoidessa globaalin talouden haasteisiin.
Tärkeää Itä- ja Pohjois-Suomen todelliselle kehittämiselle olisikin em. mukaisen hankkeen käynnistäminen. Hankkeessa sovellettaisiin RD Aluekehityksen kehittämää Euroopan unionin parasta alueellisen ennakoinnin käytäntöä, jolla strategian ja siihen liittyvän vision, yhteisen tahtotilan, hakemisen lisäksi energisoitaisiin ja mobiloisoitaisiin ihmisiä RD Aluekehityksen konseptille tyypilliseen tapaan. RD konseptien ja metodien soveltaminen hankkeessa veisi samalla kehitystä eteenpäin muodostettua visiota kohti. Ks. esim. seuraava case-prosessi, joka voitaisiin nyt toteuttaa uudelleen päivittäen em. kehitetyllä konseptilla ja metodilla.
CASE POHJOINEN ULOTTUVUUS – POHJOIS-EUROOPPAA PALVELEVAT YRITYKSET SUOMESSA – KEHITETTÄVÄT KLUSTERIT JA NIIDEN KANSAINVÄLISTÄMISEN TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 1996-2000:
Yrjö Myllylä, PEPYS 1999
Seuraavassa on esitetty joitakin keskeisiä RD-julkaisuja em. esimerkkihankeprosessista.
(Pääprosessin panelistit, joiden näkemysten tulkinnasta raporteissa yhtäältä on kyse, näet tästä.)
Prosessiin liittyviä tietoiskuja
Laaja-alainen viestintintäsuunnitelma tuotti prosessin aikana resurssien puitteissa tietoiskuja, koulutustilaisuuksia yms. Alla esimerkkinä muutamista tietoiskuista, tiedotteista tai koulutustilaisuuksista valtakunnan tason prosessissa.
Vuosi 1999
1. Etelä-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros 1tiis_es
2. Länsi-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros, 1tiis_ls
3. Itä-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros, 1tiis_is
4. Pohjois-Suomi, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros, 1tiis_ps
5. Koko Suomi, 1tiis_ks
+ 2. ja 3. kierros tietoiskuineen, ym. viestintäoperaatioineen.
6. Kansainvälinen paneeli, suomeksi, KVTIEIS5
7. Kansainvälinen paneeli, in EnglishKVTIE2EN
6. Loppuraportin käsittely valtioneuvostossa, Valtioneuvoston Viikko 51
Prosessiin suoraan liittyviä tai sen synnyttämiä muutamia tutkimusraportteja
Lähtökohtana oli perusteellinen tilastoanalyysi:
1. Myllylä, Yrjö (1998). Finnish companies providing services within Northern Europe – Potential sectors and development of services to promote their internationalisation. 107 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 12/1998. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/C8052D63EBD2BE82C225672B0032121A>
Analyysin perustalla käynnistettiin perusteellinen Delfoi-prosessi, jossa haastateltiin kaikki maakuntajohtajat, TE-johtajat sekä yrityslähtöiset toimijat 3:lla eri haastattelukierrokselle, tuloksia verrattiin, yritysinformaatiota painotettiin.
Loppuraportissa tulokset esiteltiin Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomnen ja Pohjois-Suomen alueiden näkökulmasta sekä lisäksi kuntatyypeittäin, tulokset esiteltiin myös EU:n SME-foorumissa Suomen EU-puheenjohtajakaudella:
2. Myllylä, Yrjö (1999): The Northern Dimension. The Finnish companies providing Services within New Northern Area – Developing clusters and services. 236 p. Ministry of the Interior, Ministry of Trade and Industry, Finnvera Ltd, Finpro, Government Institute for Economic Research. RD-Market Info Publications. Helsinki 1999. Ks. julkaisutiedot <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/>
Tiivistelmäartikkeli aiheesta oli mm. AlueIntegraattori-lehdessä:
Tuloksia tarkennettiin ensin suurten kaupunkiseutujen tasolla:
5. Myllylä, Yrjö (2001). Possibilities for Cooperation in Developing Clusters in Urban Areas. 86 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 22/2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/yma2>
Sitten pienten kaupunkiseutujen ja eri kuntatyyppien tasolla:
9. Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>
Viime kädessä aluetason sovellukset seutukunnissa varmistivat tulosten implementoinnin – ts. tulokset alkavat elämään kunnolla vasta, kun ne on käsitelty kunnolla paikallisissa prosesseissa paikallisista lähtökohdista – vaikka valtakunnalliset ja suuralueittaisetkin prosessit perustuvat keskeisesti alueiden toimijoiden antamaan informaatioon:
10. Myllylä, Yrjö (1996). Uudenmaan elinkeinoelämän rooli Pohjois-Euroopassa. Uudenmaan liitto, KTM Uudenmaan piiri, MMM Uudenmaan piiri, TM Uudenmaan piiri. Yhteenvetomuistio. Tulokset osittain julkistettu teoksessa Uusimaa 2020 – Kurkistuksia tulevaisuuteen. Uudenmaan liitto – YTV. Helsinki 1997.
11. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 p. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku>
Tämän päivän esimerkillistä seudullista soveltamista, jollaisi viime kädessä olisi saatava aikaiseksi päivitettävän klusteristrategia pohjalta tulosten implementoimiseksi toimintaan
Jos haluatte saada selville tulevaisuuden kasvumahdollisuudet ja alat, yhteisen vision, strategian, keskeisimmät toimenpiteet ja vaikuttavuutta, so. ihmisten energisointia ja mobilisointia, nähdäkseni tällöin oikea osoite mm. em. Case-prosessin kuvauksen perusteella on RD Aluekehitys, www.rdmarketinfo.net
”Työtä on tehtävä sydämellä” (eräs edesmennyt keskisuuren menestyneen yrityksen perustaja kysyessäni hänen yrityksensä salaisuutta)
***
Ota myös kantaa kaivoskyselyyn!:
”Vuoden 2010 alkupuolella käynnistynyt Koillismaan ja Itä-Lapin alueella toteutettava Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKOaa alueen kehittämisohjelmat ja -hankkeet yhteen selkeään ohjelmakokonaisuuteen. Tähän kokonaisuuteen liittyvänä keskeisenä ohjaavana tekijänä toteutettiin Koillis-Suomen aluetta koskeva elinkeinostrategiaprosessi, jonka tuloksena on tämä elinkeinostrategia ajalle 2011–2015. Elinkeinostrategia on jatkossa keskeinen elementti alueellisia kehittämishankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Strategia pohjautuu laajan asiantuntijajoukon haastatteluun ja näkemyksiin, nostaen esille tulevaisuuden kannalta haasteellisia ja mielenkiintoisia lähtökohtia. Strategiatyössä toteutettiin laaja delfoi-prosessi pitäen sisällään muun muassa yli 100 henkilöhaastattelua. Asiantuntijatyön teki Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Yrjö Myllylä, jolle lausun lämpimät kiitokset hyvästä yhteistyöstä.
Strategian toteutus ja onnistuminen riippuu meistä kaikista. Löytyykö meiltä alueelta riittävää rohkeutta ja kykyä ottaa niitä seuraavia askeleita, joita tämä alue tarvitsee, vai hyväksymmekö me nykyisen kehityksen ja annamme ajan viedä. Kaikki tämä on lopuksi meistä itsestämme kiinni.
Tulevaisuuden historiankirjoituksen ja alueen menestystarinoiden jatko-osien käsikirjoitusten aika on nyt. Myös kehittämisorganisaatioiden on pystyttävä muuttumaan. Toimintaa pitää pystyä suunnittelemaan ja suuntaamaan ajan vaatimusten mukaisesti.
Koillis-Suomen elinkeinostrategian pohjalta laaditaan erikseen toteutussuunnitelma, josta käy ilmi toimenpidekokonaisuudet ja hankkeet, joilla strategiaa tullaan toteuttamaan.”
Yrjö Myllylä 