”Vuoden pyöräilijä 2015” on ”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi” kirjan kirjoittaja

1. ALUEKEHITYS, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Vuoden pyöräilijä 2015 uutisia:

Vuoden pyöräilyteko -palkintouutisia:

.

IMG_0021 1968

Vuoden pyöräilijä lähti oppiin USAhan 1968 vuodeksi sillä edellytyksellä, että palaa Ouluun jatkamaan autoliikenteen suunnittelua. Vanhin poika menossa kouluun Indianapoliksessa koulubussilla 1968. Kuva ja  copyright MMy.

.

IMG_0038 1968

Autoliikenteen ehdoilla suunniteltu USA herätti ehkä ajattelemaan, että voisiko toisinkin olla. Kuva ja copyright MMy.

.

WP_20150508_046

Ja toisin tehtiin. kun kotiin tultiin. Keskeisiä oppeja olivat erillinen päätieverkostosta eriytetty kevyen liikenteen verkosto hierarkisine väylineen. Satsaaminen kevyen liikenteen hyväksi on tuottoisinta infrarakentamista. Oululaiset ovat saaneet pyytämättä paremmat rullaluisteluväylät kuin entisen kotikaupunkini espoolaiset, joiden paras rullaluisteluväylä oli ollut pitkään Kauklahden väylän viereinen pyörätie. Kuvassa Pikisaaren silta. Oheisvaikutuksena alunperin siltasuunnittelijana toiminut Vuoden pyöräilijä vaikutti myös siltaosaamisen kehittymiseen luennoitsijan Oulun yliopistossa ja tilaamalla siltoja alueen yrityksiltä, jotka syntyivät ja kehittyivät rinta rinnan kaupungin rakentamisen kanssa. Kuva YMy 2015.

.

Tällainen vilkasliikenteinen risteys metsässä on useimmissa kunnissa mahdoton, koska lähtökohtana pidetään keyvyen liikenteen väylien pätkien rakentamista pääteiden yhteyteen.

Kevyen liikenteen risteys metsässä! Tällainen vilkasliikenteinen risteys metsässä ja keskellä talvea on useimmissa kunnissa mahdoton, koska lähtökohtana pidetään keyvyen liikenteen väylien pätkien rakentamista pääteiden ja jopa eritasoristeysten ramppien yhteyteen. Lähikoulut kevyen liikenteen liikkumismahdollisuuksineen ovat kuitenkin arvokkaita ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ja tulevat tässä katsannossakin halvemmaksi kuin koulukuljetusten varassa olevat suuret keskitetyt koulut. Blogiartikkelin kirjoittaja kulki tästä Odessan puiston läpi kuusi vuotta edessä näkyvään Samuli Paulaharjun mukaan nimettyyn Paulaharjun kouluun. Kuva YMy 2015.

.

Poljin, kuvatarjous 13.5.2015

Liikennementori Mauri Myllylän 80-vuotispäivän tiimoilta oli haastattelu 8.3.2015 Kalevassa. Kuva Kalevan kuva.

.

Kirjoittaja ja kirjan kustantajan RD Aluekehitys Oy:n edustaja.

Alkuvuonna 2015 julkistettiin Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi – Hiljainen tieto käyttään. Kirjoittaja ja kirjan kustantajan RD Aluekehitys Oy:n edustaja kirjan esittelytilaisuudessa Pyhän Luukkaan kappelissa.

.

Kirjan etukansi.

Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi -kirjan etukansi. Klikkaamalla kuvaa saat lisätietoja julkaisusta.

.

WP_012471

Vuoden pyöräilijä muistetaan parhaiten ansioistaan kevyen liikenteen hyväksi. Hänen ajattelunsa on ollut kuitenkin kokonaisvaltainen liikennejärjestelmäajattelu, jossa kevyellä liikenteellä on tärkeä osansa. Hänen kokonaisvaikuttavuutensa ulottuu yhdyskuntasuunnittelun eri sektoreille. Monet tuntevat myös pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen rahastusjärjestelmän. Se on yksi osa hänen työtänsä, josta lisätietoja mm. tästä linkistä.

.

Vuoden pyöräilijän liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohtia ja osaamista voi osaltaan välittää Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi -kirjan kustantaja RD Aluekehitys Oy. Ota yhteyttä!

Vaasan ja Pohjanmaan SWOT

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Tänään 11.6.2015 julkaistiin Pohjolaisessa asiantuntijoiden haastetteluun perustuva Vaasan alueen SWOT. Linkissä on Yrjö Myllylän muistilista haastatteluun:

Vaasan ja Pohjanmaan SWOT.

Ks. aiheen tiimoilta mm.

Millaisena koet Vaasan seudun nykyisyyden ja tulevaisuuden? (Pohjalainen 10.6.2015)

Em. linkin artikkelissa todetaan mm.:

”Pohjalainen kysyi eri alojen asiantuntijoilta, millaisena he näkevät seudun nykyisyyden ja tulevaisuuden. Kyselyn tulokset julkaistaan torstain Pohjalaisessa.

Kyselyyn osallistuivat muun muassa Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman, kokoomuksen tuore kansanedustaja Susanna Koski, tulevaisuudentutkija Yrjö Myllylä ja vaasalainen kirjailija Marko Hautala.”

Juha Sipilän 15 kysymystä. Vastaukset ensimäiseen kysymykseen.

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjän Juha Sipilä esitti kysymykset eduskuntaryhmille eilen 28.4,2015 (esim. HS). FB-keskustelussa minulta pyydettiin vastauksia ensimmäiseen kysymykseen. Aiemman pohdiskelun ja kirjoittelun pohjalta kokosin pikaisesti maks 1/2 tunnin työnä seuraavan paketin:

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 – 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

YRJÖ MYLLYLÄN VASTAUKSIA (Kiitos kysyjälle). Vastaukset sovellettu em. linkistä pikaisesti aamutuimaan. Kaikkiin löytyy lisää lehtiartikkeleita tai RD tutkimuksia tueksi:

RD Delfoi Akatemiassa RD Aluekehityksen Delfoi-osaaminen siirretään tilaajatahojen osaamispääomaksi.

Liikettä Suomeen RD koulutuksen ja konsultoinnin kautta.

SUOMEN VISIOSTA: “Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista (ja laajemmin luonnonvaroistaan) sekä arktiseen ympäristöön kytketystä muusta osaamisesta“

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2015/02/08/hallitusohjelma-2015-visio-arvot-ja-keinot-suomen-selviytymiseen/

http://rdaluekehitys.net/2014/01/03/suomen-visio-suomi-elaa-tulevaisuudessa-metsan-lisaksi-meresta-ja-maaperan-rikkauksista-seka-arktiseen-ymparistoon-kytketysta-osaamisesta/

1. Osaaminen on kytkettävät takaisin ympäristötekijöihin (oppisopimustoiminnan vahvistaminen, työnjohtotason palauttaminen, ja osaavat RD Delfoi osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiprosessit strategisena työkaluna) http://rdaluekehitys.net/2013/09/16/hs-mielipide-9-9-2013-osaaminen-on-kytkettava-takaisin-ymparistoon/

2. Maakuinnallisen itsehallinnon suuntaan hallinnon kehittäminen, päämääränä maakuntaitsehallinto, so. suorat vaalit ja viime kädessä verotusoikeus. Sote-asiat maakuntien vastuulle. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/06/27/kuntarakenneuudistuksesta-valiportaan-hallinnon-kehittamiseen/

3. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen veritulppa on avattava. Nyt esim. EU-raha on osittain kilelletty protektionistisilla säädöksillä antaa yrityksille tai niiden hyödyksi, esim. maakuntien liittojen hallitsema EAKR-raha. Ks. esim. VNK 12/2006 https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/11/12/suomi-nousuun-kasvuklustereiden-verkostoitumisen-pullonkaulat-avaamalla/    http://rdaluekehitys.net/2012/07/10/eu-palkitsi-public-private-yhteistyomallin/
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/01/19/virkamies-poliitikko-ja-yrittajyys/

4. Innovaatiokäsitteen tulkinnan muutos ja koko järjestelmän muutos tästä lähtökohdasta. Innovaatio ei ole tutkimus, idea tai keksintö vaan hyötykäyttöön otettu uudistus. Kohti kysyntälähtöistä innovaatiojärjestelmää. Ks. VNK 12/2006 http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/

5. Lainkäytön tulkinnan muutos innovatioita tukevaksi ja mm. ulkomaisia sijoituksia suosivaksi tai sallivaksi. Ezim. maahanmuuttokysymyksissä oleskelulupakäytäntötulkinta on huonolla jamalla Suomessa https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/06/28/miksi-innovaatiot-eivat-etene/

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/07/12/miksi-britannia-ja-baltian-maat-saavat-venalaisia-sijoituksia-mutta-suomi-ei/

6. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tunnustettava maantieteelliset tosiasiat ja mahdollisuudet.  Kansainväliset ja kansalliset logistiset kehityskäytävät generoivat työtä ja toimivat kasvun moottoreina, kehityskäytäväprojekteja.  Päättäjien on otettava maantietelijöitä neuvonantajiksi talousviisaiden rinnalle. Talous ja politiikka on maantiedettä ja lähtee siitä, jos kansakunta haluaa olla olemassa. http://www.2030.fi/external/talouskriisi-ja-maantiede     https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/07/21/on-aika-kaynnistaa-vt3-ja-vt8-kehittamisvision-ja-toimenpideohjelman-laadinta/

http://rdaluekehitys.net/2014/04/19/kainuun-sanomat-tiistaivieras-11-3-2014-venajalla-on-euroopassa-kolme-strategista-kaytavaa/

www.amtuusimaa.net

7. Kaivosalan kehittäminen tarvitsee muutosnavigaattorin, joka ymmärtää ongelman – kansallisomaisuutta ei pidä luovuttaa ilmaiseksi, kuten ei saudit tai norjalaiset öljyään. http://rdaluekehitys.net/2012/12/10/kaivosalan-kehittaminen-ja-suomen-talous-tarvitsevat-mandaatin-muutosnavigaattorille/

http://rdaluekehitys.net/2012/12/10/kaivosalan-kehittaminen-ja-suomen-talous-tarvitsevat-mandaatin-muutosnavigaattorille/

Asenteen, Aktiivisuus, Rakenteet