Mikroliikkumislaki eduskuntaan – joitakin ajatusiani

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ajatuksiani mikroliikkumislakiluonnoksesta. Valmistelin ajatuksiani Liikennesuunnittelun Seura ry:n puheenjohtajan roolissa tarkoituksenamme lausua mielipiteemme Mikroliikennelaista. Ajatukset tässä esitän kuitenkin omissa nimissäni.

Sähköpotkulautoja sikin sokin katutilassa Copilotin kuvaamana.

Tein lakiluonnoksen lausuntopohjatekstiä viime vuonna:

Huomiot esityksen tavoitteista

Liikenneturvallisuuden edistäminen osana Suomen 0 kuolemaan tähtäävää liikenneturvallisuusstrategiaa on hyvä mikroliikkumislain tavoite. Samoin on erittäin hyvä tavoite antaa kunnille laajat oikeudet päättää mikroliikennettä koskevista reunaehdoista mm. mikroliikenneluvan alan palveluntarjoajille myöntämisen kautta.

Promilleraja

Promillerajan seuranta pitää tehdä mahdolliseksi ennaltaehkäisevästi.

Liikennevalvonta

Poliisilta on puuttunut mahdollisuudet puuttua tehokkaasti sähköpotkulautailun ja pyöräilyn rattijuopumuksiin. Lakiehdotus toteutuessaan toisi tähän parempia työkaluja.

Mikroliikennelupa

Kuntien myöntämä ja ohjaama mikroliikennelupa on tervetullut uudistus. Luvan ehdoilla kunnat voivat merkittävästi edesauttaa toivotunlaisen liikenneympäristön ja kulttuurin luomista sekä estää onnettomuuksia, kuten Norjan ja Oslon esimerkki esitystekstin mukaan (s 40) oli vähentänyt.

Muita huomioita esitysluonnoksesta

– Lakiesitys on erittäin tervetullut ja vaikuttaa olleen laajasti ja monipuolisesti mietitty Liikennesuunnittelun Seura ry järjesti yhteistyössä Liikenneoikeusyhdistys ry:n kanssa ns. Hyvä liikenne -seminaarin 21.5. Keskeiset ongelmakohdat mikroliikkumisessa olivat esitelmissä läsnä. Esitelmäaineistot ovat saatavilla Liikenneoikeusyhdistys ry:n sivuilta seuraavasta linkistä: https://www.liikenneoikeus.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?id=2246&sivu_id=1610&pager_current=

Suorat linkit esitelmiin ovat alla:

– Sähköiset liikkumisvälineet ja liikenneturvallisuus Ruutti

– Pyöräliikenteen edistäminen

– Suojaamattoman liikenteen (kevyen ajoneuvoliikenteen) valvonta

https://www.liikenneoikeus.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?id=2246;sivu_id=1610

Muutamia yleisiä kommentteja

– Liikennekäyttäjän näkökulmasta sääntöjen tietäminen ja tiedostaminen on haasteellista. Sama haaste voi olla myös liikennesuunnittelijalla uusien ja moninaisten mikroliikennevälineiden osalta. Sähköpotkulaudan pitäminen ajoneuvona ja vertaaminen polkupyörään auttaa kansalaista sääntöjen ymmärtämisessä. Valistusta tarvitaan silti lisää.

– Sähköpotkulautailun todelliset yhteiskunnalliset hyödyt ja haitat tulisi punnita ja tutkia ja edistää niiden käyttöä siihen suuntaan, missä niistä on hyötyä. Millaista todellista hyötyä mikroliikennepalveluita tarjoavien yritysten sähköpotkulaudat tuovat ja mitkä ovat haitat? Perustuuko niiden suosio, kuten usein muidenkin moottoriajoneuvojen, ihmisen mukavuudenhaluun, ja onko sen mahdollistaminen luettavissa yhteiskunnalliseksi hyödyksi? Lisäävätkö vai vähentävätkö mikroliikennepalveluita tarjoavien yritysten sähköpotkulaudat ns. viisasta liikkumista, omilla lihaksilla liikkumista, minkä terveysvaikutukset ovat yleensä huomattavan suuret myös taloudellisesti?

– Liikenneturvallisuuden ja terveyden lisäksi ja esteettisyyden kustannukset on myös huomioitava ja voisi niiden kustannusten arvioida olevan moninverroin suuremmat kuin esimerkiksi alan yritysten taloudelliset hyödyt. Vievätkö nämä yksityiset mikroliikennepalveluita julkisessa katutilassa tarjoavat muita katutilan mahdollisuuksia pois, mitkä olisivat yhteiskunnallisesti kannattavampia? Alan yritysten liikevaihto 32,5 miljoonaa vuonna 2022 ja 30,8 miljoonaa vuonna 2023 tuntuu ja näistä tuleva mahdollinen voitto tuntuu pieneltä haittoihin nähden. Hyötyjä voisi tulla enemmän, jos mikroliikkumisen painopistettä ja toimintaedellytyksiä siirrettäisiin mm. kaupunkien pientavaraliikenteen mahdollistamiseen. Tällä hetkellä mm. ruokalähettipalvelut näyttävät siinä mahdollista suuntaa. Tulevaisuudessa myös muut tavarat voivat kulkea eri tavoin mikroliikenteen avulla.

Yrjö Myllylä 30.10.2024

Kannattavan kasvun kuuden vaiheen porrasmalli – vertaisarvioitu tutkimusartikkeli

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI

Vuosina 2017-2018 ja 2021-2022 toteutettujen Delfoi-haastattelukierrosten perusteella on luotu Kuuden vaiheen kannattavan kasvun porrasmalli. Tutkimustyön tekemisestä on vastannut Delfoi-manager, YTT, alukehityksen ja alueellisen ennakoinnin dosentti Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä. Malli on ollut tilaajan Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n aktiivikäytössä ja sen pohjalta on luotu myös KasvuApp ammattimainen johtamisjärjestelmäsovellus.

Työstä on kirjoitettu tutkimusraportteja kirjoina, lukuisia yleistajuisia artikkeleita, ISPIM-innovaatiokonferenssiesitys (KasvuAppia painottaen) sekä vertaisarvioitu tutkimusartikkeli. Katso myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli. Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli julkistettiin 18.2.2025 Journal of Economics and Business Management -lehdessä. Seuraavassa on tämän artikkelin tiedot. Artikkeli on avoimesti saatavissa verkosta ja sen tiedot ovat alla:

Myllylä, Y., & Kaivo-oja, J. (2025). The six-stage model of profitable growth and entrepreneurship in Finland: a Delphi study. Journal of Business Economics and Management, 26(1), 89–109. https://doi.org/10.3846/jbem.2025.22902 .

Abstract

Our research has focused on addressing the following research questions for the growth strategies of SMEs: (1) What are the stages of profitable growth, and what factors contribute to these growth stages? (2) Which critical factors must be addressed for an organization to progress to the next stages of growth? (3) What is the importance of management in identifying and addressing critical growth factors? We have utilized the Delphi method and emphasized the role of company managers who have experienced profitable growth process as experts. Based on our findings, we have developed a Six-Stage Model of Profitable Growth (SSMPG), which we explain in detail in the article. The SSMPG model is compared to the prevailing Death Valley and Startup growth company development models. The article identifies the most crucial factors for the profitable growth of SMEs at different stages of growth within the SSMPG model. This model emphasizes sales, profitability, the individual characteristics of the entrepreneur, and leadership, in contrast to the debt-driven growth models emphasized in the other approaches. Further research could explore developing a start-up business culture using the new phasing model in Europe and elsewhere. In the future, it is important to consider profitability at both the company level and within clusters and regions.

Malli sopii hyvin sovellettavaksi myös julkisen innovaatioympäristön kehittämiseksi kannattavaa kasvua tukevaksi. Tämä voisi tarkoittaa alueellisia strategioita kannattavan kasvun ja porrasmallin lähtökohdista, koulutuksen kehittämistä ja suuntaamista. Katso ehdotuksia myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkelin Kannattavan kasvun kuuden vaiheen porrasmalli – yritysten kasvututkimuksen tieteellinen läpimurto? (2025) Ole yhteydessä tekijöihin ja kysy lisätietoja sovellusmahdollisuuksista!

Vantaa’s vision for artificial intelligence according to Vantaa’s Business Days presentations

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

In the photo, Vantaa City Mayor Pekka Timonen presents Vantaa’s artificial intelligence vision at the Vantaa Business Days. Photo: Yrjö Myllylä 10.11.2023.

During Vantaa’s Business Days, Pekka Timonen, the city manager, presented Vantaa’s vision for artificial intelligence. The vision is to create a training and research center for applied artificial intelligence that will utilize local data from Vantaa. Research director Jari Kaivo-oja also presented ten initiatives for the realization of Vantaa’s digitalization and AI vision, which are as follows:

1. Companies based in Vantaa should develop an artificial intelligence strategy that outlines how AI will be utilized in various business operations.

2. A mass data center should be established in Finland, preferably in Vantaa, to support AI-based utilization of mass data in services.

3. Without growth companies in the platform economy, it is not worth dreaming about significant growth

4. A university network supporting Industry 4.0 will be established in Finland – is Vantaa included?

5. From Smart City to the MetaCity network.

6. Zurich number one in digital cities

7. Poland is the number one digital hub for the metal industry.

8. It’s worth familiarizing oneself with Norway’s digital strategy.

9. Companies in Sweden have a happiness-based customer culture that serves as a sustainable development model worth learning from.

10. Innovations are necessary to create time for SME entrepreneurs to learn new things.

–