Liikennesuunnittelulla edistetään aluekehittämistä ja elinvoimaa. Suunnittelu ja suunnittelemattomuus vaikuttavat myös ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Liikennesuunnittelulta ja suunnitelmien toteutukselta on edellytettävä kannattavuutta ja monia muita arvoja. Kysymys on monitieteellisestä tulevaisuusnäkökulmaa ja ennakointia vaativasta Suomelle elintärkeästä osaamisesta. Onko sitä ollut, onko nyt, entä tulevaisuudessa? Tapahtuman järjestelyiden koordinaatioseura Liikennesuunnittelun seura (LSSry) perustettiin 50 vuotta sitten mm. oppimista ja eri osapuolten keskustelua ja verkottumista tukemaan. Miten seuraavat 50 vuotta otetaan haltuun? Tule viettämään juhlavuotta kanssamme – vaikuta liikennesuunnittelun tulevaisuuteen!
Ilmoittaudu heti. Ajoissa ilmoittautuneille lähetetään Zoom-linkki ennen tilaisuutta. Keskustelu tapahtuu lähinnä livenä paikan päällä teknisistä ja ajankäytöllisistä syistä, mutta etäosallistujat voivat seurata keskustelua. Keskustelua voidaan jatkaa etäosallistujien kanssa muulla tavoin järjestäjien kanssa ja tulevissa tilaisuuksissa.
”LIIKENNESUUNNITTELU EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA – TAVARALIIKENTEEN JA LOGISTIIKAN TULEVAISUUS” -tilaisuuden tavoite on pohtia liikennesuunnittelun kehitystä eilen, tänään ja tulevaisuudessa sekä arvioida erityisesti tavaraliikenteen ja logistiikan tarpeiden huomiointia henkilöliikennepainotteiseksi koetussa keskustelu- ja suunnittelukulttuurissa. Keskeinen kysymys on: Miten pääkaupunkiseudun suunnitelmissa ja kaavoissa tulisi huomioida muuttuvan ja kehittyvän yhdyskunnille välttämättömän tavaraliikenteen ja logistiikan tarpeet ja vaikutukset?
PUHUJAT
Professori Antti Talvitie (Maailmanpankki/Aalto-yliopisto) (etänä Yhdysvalloista): Liikennesuunnittelu eilen, tänään, huomenna,
Sidosryhmäjohtaja Anna Storm, Posti Group Oyj: Tavaraliikenteen ja logistiikan tulevaisuus
Erityisasiantuntija Heini Peltonen, Uudenmaan liitto: Logistiikan toimintaympäristön muutostekijät ja tulevaisuuden skenaarioita Uudellamaalla
Seurat ovat tieteellisiä seuroja, jotka toivottavat tervetulleeksi jäsenikseen teemoistaan kiinnostuneet. Jäsenyyksiin kuuluu kaikilla tieteelliset julkaisut. Esimerkiksi LSSry:n jäsenet saavat tieteellisen Liikenne-vuosikirjan(JUFO-1 -luokka, kirjan referee-artikkelit voivat olla esim. osa artikkeliväitöskirjaa alalla). Halutessasi LSSry:n jäseneksi (48 e vuosi), ota yhteyttä allekirjoittaneeseen tai LSSry:n toiminnanjohtajaan ( toimisto@liikennesuunnittelunseura.fi / Tanja von Knorring ). Myös muilla järjestävillä seuroilla on omat vastaavat julkaisut, samaa suuruusluokkaa oleva jäsenmaksu ja sama julkaisujen jakelupolitiikka jäsenille. Tulevaisuuden tutkimuksen seuralla on Futura ja Yhdyskuntasuunnittelun seuralla Yhdyskuntasuunnittelu.
Ps. Yhteistilaisuuksien järjestämisen aloitimme vuosi sitten. Ensimmäisen tilaisuuden aihe oli ”Liikkumisen ja liikenteen tulevaisuudet – Kohti sujuvaa arkea”:
Lisäys em. liikennealan referensseihin tekijältä: Tiedoksi ja sovellettavaksi ennakoinnin laadun parantamiseksi myös 31.1.2024 ilmestynyt hybridiennakointi-menetelmäartikkelimme European Journal of Futures Research -lehdessä. Alunperin VNK:n VN TEAS-hankkeen ohjausryhmässä olivat Liikenneministeriö ja Ympäristöministeriö:
Rekisteröidyn viikko sitten tekoälyn käyttäjäksi ja olen viikon ajan tehnyt kysymyksiä tekoälylle. Pääsääntöisesti se vastasi kysymyksiin osuvasti ja tiiviisti mielestäni. Esimerkiksi olemme kehittäneet Kymenlaakossa ”Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi” hankkeessa lyhyen aikavälin ennakointiin ns. toimialakartoituskäytännön. Muun muassa toimialakohtaisia ennakointiraportteja kertyy pdf-muodossa tähän kysymyksessä mainittuun linkkiin. Kysyin kaksi kertaa em. kysymyksen ja molemmilla kerroilla tekoäly vastasi järkevän tuntuisesti, ensimmäisellä kerralla hiukan tarkemmin ikään kuin laatien inkressin tai tiivistelmäesittelyn tuloksista:
Ensimmäisellä kerralla kysyin ”Millaisia osaamistarpeita tunnistat tämän linkin pdf-raporteista: https://ennakointi.kymenlaakso.fi/ ?” Tekoäly vastasi seuraavasti:
”Kymenlaakson ennakointi -raporteista tunnistaa seuraavat osaamistarpeet:
Osaaminen digitaalisessa maailmassa
Johtaminen ja esimiestyö
Asiakaspalvelu
Työhyvinvointi
Ympäristöosaaminen
Yritystoimintaosaaminen.”
Toisella kertaa vastaus samaan kysymykseen kuului seuraavasti:
”Kymenlaakson ennakointi -raportit tunnistavat osaamistarpeet työnantajien näkökulmasta. Tarpeita ovat mm.
Erityisosaaminen kansainvälisessä liiketoiminnassa,
Digitalisaation hallinta,
Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto sekä
Kestävän kehityksen osaaminen.”
Ensimmäisellä kerralla tekoäly teki numeerisen listan. Toisella kerralla listatut osaamistarpeet oli erotettu virkkeessä pilkulla.
Tämä tulos sisällön puolesta on mielestäni erittäin osuva ja radikaaliuutinen itselleni, jos tuotetusta raporttimassasta voi tiivistää näinkin osuvia tuloksia. Tunnen suurin piirtein tuon linkin raporttien sisällön. Erityisesti tuonkin seikan huomiominen on tärkeää, että tekoäly totesi tämän sivuston pdf-raporttien tunnistavan tarpeet työnantajien näkökulmasta. Selvästikin tuloksissa painottuu tällä perusteella juuri toimialakartoitusraportit. Tätä tutkimusta täytyy jatkaa ja osoittaa tekoälylle vielä tarkempia ja specifimpiä raporttien analyysitehtäviä.
Kysyin 26.2.2023 aloittaessani tekoälyn käytön ChatGPT-tekoälyltä, että ”millainen on hyvä alueellinen ennakointimalli?”. Tekoäly vastasi:
”Hyvän alueellisen ennakoinnin mallin ominaisuuksia ovat muun muassa se, että se on
asiakaslähtöinen,
tarkoituksenmukainen,
oikea-aikainen,
kattava ja realistinen.”
Voisiko osuvammin sanoa ja voisiko Kymenlaakson malli olla juuri tämän mukainen esikuva, johon kannattaa tutustua etenkin siinä mukana olevia henkilöitä ja osallisia kuulemalla? Yllätys voi olla, että keskeistä on juuri henkilökohtainen yritysten, työnantajien, oppilaitosten edustajien ja muiden tahojen systemaattinen vuorovaikutus aluetasolla.
Tämä oli ensimmäinen tekoälyä hyödyntänyt blogi-artikkelini.