TEM 43,2010
Hankealoite on esitetty alla olevassa julkaisussa mm. sivulla 44-45.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf> <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>
Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin – liikeideana olisi malminetsintä, kaivosoikeuksien hankinta Suomen ja Barentsin alueella, ja kaivoslisenssien myynti (30). Jos maailmantalous jatkaa kasvuaan, pohjoisten luonnonvarojen kysyntä todennäköisesti kasvaa. Olisikin syytä harkita suomalaisten oman roolin vahvistamista luonnonvarojen hyödyntämisessä Suomen omalla maaperällä nykyisten kymmenien ulkomaisten kaivosyhtiöiden lisäksi. Yksi perusteltu ratkaisu olisi pyrkiä kehittämään yhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin, joka keskittyisi etsimään malmia, hankkimaan kaivosoikeuksia, ja myymään lisenssioikeuksia hyödynnettäviin malmioihin.
***
Tähän liittyen mm. Jeffery Roberts / Impivaara Securities Ltd ja Yrjö Myllylä / RD Aluekehitys Oy tunnettujen kivi- ja kaivosalan pk-yrittäjien kanssa (1997) ovat jättäneet hanke-esityksen silloiselle kauppa- ja teollisuusministeriön Lapin piirille sekä keskustelleet myös ministeriön edustajien kanssa aiheesta. Suunnitelman mukaan tuolloin Pomor-nimisen kehitysyhtiön kautta kuljettaisiin kohti listattavaa pörssiyhtiötä. Kansainvälinen Pomor-kehitysyhtiöön tähtäävä hanke-ehdotuksen käsittely ”hyytyi” tuolloin, ei kotimaisten tai ulkomaisten yrittäjien tuen puutteeseen vaan ainakin osittain siihen, että kaivostoiminta luettiin alkutuotannoksi ja siten ”ei tuettavaksi alaksi” silloisessa tukipolitiikassa – hankepäätöstä ei saatu aikaiseksi kohtuullisen noin vuoden yrittäjien aktiivisuuden jälkeenkään. Myös muita tuolloin ajankohtaisia tekijöitä vaikutti ilmeisesti siihen, että tukipäätöstä ei saatu aikaiseksi. Yrittäjien aktiivisuus hiljeni mm. ruplan vuoden 1998 kriisin vuoksi, KTM:n puolella taas sisäiset aiheeseen kuulumattomat muut selvitykset hidastivat olettavasti asian käsittelyä. Tohtori Jeffery Roberts Impivaara Securities Ltd:stä ehdotti kirjoittajaa myös kehitysyhtiön toimitusjohtajaksi. Em. tekijät kuitenkin vaikuttivat, että ryhmän vetämisestä vastannut ja siihen sitoutunut RD Aluekehitys Oy päätti luopua hankkeen edistämisestä. Hankkeessa ehdittiin kuitenkin suorittaa tutustumismatka Murmanskin alueelle elokuussa 1998 ja pitää muutamia kokouksia Kemissä, Rovaniemellä ja Helsingissä, joihin kaukaisimmat osallistujat tulivat Lontoosta ja Australiasta.
Tuolloisen pohdinnan mukaan tärkeänä pidettiin kuitenkin, että käynnistysvaiheessa hankkeessa olisivat intressiä omaavat substanssiosaajat Suomesta, yrityskehittäjät ja kansainvälisten pääomamarkkinoiden hallitsijat. Enemmistö osakkeista pitäisi olla substanssiosaajilla etenkin liiketoimintaprosessin kehittämisen alkuvaiheessa – tätä haluttiin alleviivata, tässä tapauksessa suomalaisilla pk-sektorin yrityksillä – koska sijoittavat eivät ymmärrä liiketoiminnan kehittämistä vaan hallitsevat vain sijoittamisen riittävän valmiisiin yhtiöihin. Tyypillinen sijoittaja on perusolemukseltaan ahne ja toisaalta pelkuri. Ahneus eli liian suuren osuuden hankinta voisi lopettaa lupaavan kehitysprosessin. Myös yhteyksiä Venäjän puolen kaivostoimintaan pidettiin tuolloin tärkeänä. Myös konkreettista kannattavaa toimintaa tavoiteltiin alusta asti ja tässä eräällä tavalla tarvekivituotanto olisi ollut alkuvaiheessa tärkeä osa yhtiön toimintaa. Kansainvälinen institutionaalinen suurpääoma tulee mukaan vasta, kun sijoituspuitteet ovat riittävän pitkällä. Kohta hankealoitteen jälkeen Lapissa alkoi säännöllinen kaivoskonferenssitoiminta, mikä on luonut pohjaa osaltaan alan kehittymiselle.
***
TEM:n asettamassa selvitysmiestehtävässä vuosina 2010-2011 tarkasteltiin kaivossijoitusyhtiön perustamista. Mielestäni asian em. ytimeen ei kuitenkaan vielä selvityksessä päästy – jossa liikeideana olisi malmin etsintä ja lisenssien myynti – kokonaisuuden hallinta eräällä tavalla. Rahoituskysymyksiä on pohdiskeltu ansiokkaasti myös tuoreessa Etlan julkaisussa (Hernesniemi et. al. 2011: 137-148).
Voisiko uudessa malminetsintää ja lisenssioikeuksien hankintaa liikeideassa painottavassa yhtiössä olla lähtökohtana useat kaivosalan junioryhtiöt, pienet yrittäjävetoiset kaivostoiminnan alkuvaiheen projektit, joidet tarkoitus on myydä hanke seuraavan vaiheen sijoittajalle? Voisiko tämä uusi valtion yhtiö olla tukemassa etenkin tätä nykyistä juniorvaiheen toimintaa, ei vain yksittäiseen junioryhtiöön sijoittamalla, vaan kokonaisuutta? Tällöin juniorvaiheen yhtiöt ja niiden toiminnan tukeminen voisi olla yksi keskeinen lähtökohta tämä uuden yhtiön kehittämisessä. Toinen ja tarvittaessa rinnakkainen lähestymistapa olisi tarkastella nykyisten valtionyhtiöiden (mm. Outokummun, Nesteen, Rautaruukin yms.) ja muiden yhtiöiden strategioita uudelleen. Mikä mahdollisuus sisältyy nykyisten valtionyhtiöiden liiketoimintastrategioiden päivitykseen niin, että malmien etsiminen, lisenssioikeuksien hankinta ja niiden myynti tai hyödyntäminen, olisi osa strategiaa? Vai olisiko ratkaisuna uusi kokonaisvaltainen valtion hallitsema Luonnonvarayhtiö, kuin mm. joissakin mm. Afrikan maissa on tiettävästi kontrolloimassa ja koordinoimassa kaikkea kaivannaistoimintaa ja ottamassa ”välistä” eri vaiheissa. Pomor-yhtiömallin mukaan tämän yhtiön pitäisi olla pörssissä ja kiinnostus sijoittajille tulisi juuri mm. kaivosoikeuksista ja niiden myymismahdollisuudesta. Tällöin kokonaan valtion käsissä oleva yhtiömalli ei olisi paras ratkaisu.
Pitäisikö asiaa pohdiskella vielä uudelleen hakien yhtiö- ja etenmisen mallia esimerkiksi ammattimaisella Delfoi-sovelltamisella? Yhtenä lähtötietona voisivat olla mm. em. Pomor-hanke-esitykset ja tohtori Jeffery Robertsin liikeideakaavailut, jotka asiakirjat ovat tekijän hallussa.
Viittaukset
Hernesniemi, Hannu & Birgitta Berg-Andersson & Olavi Rantala & Paavo Suni (2011). Kalliosta kullaksi – kummusta klusteriksi. Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuusselvitys. 241 s. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA B252, kustantaja Taloustieto Oy.
Myllylä, Yrjö (1997). Pomor Development Corporation. Hanke-esitys 29.7.1997.
TEM Tiedote 11.2.2011. Selvitysmies: Valtion kaivossijoitusyhtiö edistämään alan kehitystä.
http://www.tem.fi/?89515_m=102060&s=2470
Tohtori Jeffery Roberts
Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2015/08/hs-190210-jeffery-roberts-in-memoriam.pdf>
Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.
Muuta kirjallisuutta
Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/elinkeinostrategia-julkaisu-koillis-suomen-elinkeinostrategia-2011-2015/>
Ks. myös blogiartikkelit
”Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä” (erityisen suositeltava)
”Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta”
”Soklin ja muiden ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen Pohjois-Suomessa”.
”Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti”
***
Ks. myös uudet artikkelit aiheesta
”Kaivosverolle voi olla tuottoisampiakin vaihtoehtoja”.
Johtopäätös yhteiskunnallisen keskustelun ja tapahtumien seuraamisesta 10.12.2012:
Kaivosalan kehittäminen ja Suomen talous tarvitsevat mandaatin muutosnavigaattorille
Implementointi:
Yrjö Myllylä 